Puhelin

 Puhelin ei toiminut, se oli lentotilassa`!

Elossa

 Verenpaine, lukemat herättyä: ensimmäinen lukema 118   69   77, toinen lukema   101   65   81.

Lukemat   kävelylenkin jälkeen: ensimmäinen lukema 136   69   59, toinen lukema  128   68   60. paljon vaihtelua.

Tutkimusten yhteydessä kysyvät, josko olisi ollut kovin nopeaa sykettä? Aikaisemmin ei koskaan, mutta nyt sunnuntai aamuna. Heräsin villiin sykkeeseen ja kovin pahaan oloon. Ei sitä kauan kestänyt. Kotvan kuluttua koettelin sormella suonesta: syke 61, sehän on normaalia.                                                                Tänään on maanantai 14 lokakuuta 2024. Lepäilin sunnuntain.

Maanantai aamuna heräsin jalkakipuun. Liikuttelin, nukahdin ja herättyäni kipu oli poissa. Aamu oli pitkällä. Kahvin kanssa lääkkeet, sitten puuro. Pian laittamaan ruokaa. Kaapista läskisoosia ja keitin perunoita. Söin paljon. Kävelin keppien kanssa normaalin pitkän lenkin: Kirkkotietä, sitten tapulille. Kiersin kirkon, hautausmaan ja museon, sitten väylän yli ja radan sivua asemalle, pian olinkin jo kotona.    Enkä väsynyt tavallista enempää.

Aamulla tuntui edellisen aamun kohtauksesta keskikohdalta rintalastan alta tuntuma aivan kuin jälki. Nyt se ei enää tunnu.

Talvi arveluttaa, sydän ei kestä kylmää. Myräkkä päivänä kävin kaupassa, tietenkin kuljin koneella. Kylmä tuuli teki sydän oireen, tuntui rappuja noustessa. Piti palauttaa lepäämällä. Tämän päivän lenkillä ei haitannut. On useita lämpö asteita. Tällä hetkellä, kuin ei olisi koskaan sairastanut. 

Sotkin digitaalit. Tarvitsee kutsua Isra. Luultavasti pitää kylminä päivinä nököttää sisätiloissa pitkän talven aikana.

Kirjoittaminen on hankalaa.                               

On elossa, mutta ei elä

 Uimahallin saunassa otin löylyä ja peseksin. Taloyhtiössä on hyvä sauna, mutta ei uskalla yrittää. Kerran kävin vilkaisemassa kylpijän jälkeen, oli aivan liian kuumaa. Toinen vaikeus, kaksi kerrosta betoni rappuja, en uskalla. Uimahallille voin ajaa koneella. Hallilla liikutaan yhdessä kerroksessa. Kävelykepissä kuminen nuppi, ei livetä. 

Viime yönä valvoin. Heräsin jalkakipuun aamuyöllä. Olin nukahtanut kuuden maissa. Heräsin seitsemältä. Katselin koneelta uutisia, vai lienevätkö "vanhasia"?

Olin keittänyt pari litraa maistuvaa läskisoosia. Keitin perunoita ja samassa satsissa pari jättiporkkanaa. Kaikki vain ei suju kuin Römsöössä. Soosissa semmoinen kömmähdys. Käytän runsaasti sipulia, mutta en pannut niitä läskin käristämisen vaiheissa pannulle, vasta sitten, kun soosi oli valmista, herkullinen vaihe jäi pois.

Kävelylenkillä oli hidas vauhti. Saa nähdä huomenna, kulkeeko ripeämmin? Väliäkö tuolla.

Viikon päivät eivät pysy rätingissä, en vain muista. Katson puhelimesta. Jonain aamuna heräsin sydänoireeseen, pientä kipua ja ahdistusta. Selvisi hengittelemällä. Vaivan hellittyä nukahdin sikeästi. Heräsin uudelleen lievään rintakipuun. Lakkasi hengittelemällä. Sain apteekista nitrotabletit. Taitaa nitrot vaikuttaa kapissakin. Ei tuntunut sydämessä hankaluutta viime päivinä.      

Ihmiset ja ihmisten kielet

 Urho Kekkonen harmitteli julkisesti vahinkoa, kun ei opetellut venäjänkieltä. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Tänä päivänä nuoret tekevät saman virheen. Ryssäviha? Erehdyin ilmaisemaan työkavereille harrastukseni, venäjänkielen. Ymmärsivät sen viakseni. 

Venäjä on kovin lähellä. Ollut siinä tuhat vuotta. Tulee olemaan vielä seuraavat tuhat vuotta. Edellyttäen, ettei ydinasein käytävä kauhistuttava sota hävitä koko ihmiskuntaa. Tuho on mahdollista, kun valtioiden päämiehet pullikoivat vallan himossaan. Todistelevat asiansa oikeutuksesta. 

Sattui vahinko, kun Suomen sotaväki hyökkäsi Venäjän alueelle. Kenen syy? Stalin ja Hitler ja heidän suuruuden hulluutensa sai maailman katastrofiseen tilaan. Helppo syyttää suomalaisia.  

Jos jompi kumpi olisi päässyt herruuteen, emme saisi puhua omaa Suomen kieltä. Onneksi saan vielä jopa kirjoittaa. Erittäin harvinaisella kielellä. Minun harrastustani pilkkasivat: - Venäjääkö? Ei kai? Miksi? Venäjä ei estänyt Englantia. v 1984 kävin Moskovassa ja Lontoossa. Olivathan ne kuin eri planeetalta. Pystyin toimimaan ja kommunikoimaan vaatimattomalla tasollani. Semmoinen vaikutelma tuli, että kummassakin metro polissa ymmärsivät puhettani paremmin kuin minä heitä. Heikot korvani.

Kertovat alikersantti Aarne Saarisen katsoneen Venäjän karttaa: - Noin suurta maata ei voi valloittaa.

Nuoret ihmiset, opetelkaa Venäjää. Tutustukaa Venäjän ihmisiin. Hekin ovat ihmisiä. Eri asia, onko  Putin ihminen. Oliko Stalin ihminen? Oliko Hitler ihminen? Niin, olenko minä ihminen?

Katsokaa Venäjän karttaa maapallolla. Kuinka suuri Venäjä onkaan ja miten pieni Suomi on.