Diktaattorit

Jokohan Donalt Trumpin kuninnagastie katkaistiin? En millään osannut ennustaa, enkä uskoa, miten läheltä piti! Ei minulla ole "parempaa tietoa". Vain elämän tuomaa pientä tajuntaa. Jotenkin tuntuu oudolta, kun media ja Amerikan poliitikot olisivat olleet varpaillaan. Pelkäsivät! Pelkäsivät Trumphin lisäksi Trumphia äänestäneitä. Puolueet ja poliitikot tarvitsevat äänestäjiä! USA:n rebuplikaanit heräsivät myöhään! Irtautumaan. Halusivat, kuten useimmat, olla voittajan puolella, olipa se presidentiksi valittu, vai vaalien hävinnyt, joka oli maailman mestari huonossa häviämisessä. 

"Talon valtaajat" eivät voineent olla vallankumouksen tekijöitä. Olivat huligaaneja. Tuommoiset typeryket eivät kykene vallankumoukseen, eikä valtakunnan hallitsemiseen. Vain särkemään huonekaluja. Sen sijaan antoivat Trumphille sytykkeitä, joita voi lietsoa roihuun. Sekasorron tilassa ja suuren kannattajajoukon tukemana ottanut tilanteen hallintaan. Onneksi järki ja oikeat ihmiset voitti. Vai eikö? Olinko liian optimistinen? Vaikka politiikkaa seuraan, kansainvälistäkin, en millään uskonut raukkamaista, huonosti käsikirjoitettua ja surkeasti näyteltyä tulevan esitykseen!

Mitenkä takapuolessani väijyy epäilys; eikö vieläkään?

Olin oikeastaan hämmästynyt silloisen Pielaveden kirjaston tasoa! Kirjaston avulla avautui näköaloja. Luin monta Erik Fromin teosta. Enhän niistä muista yksityiskohtia, vain sen, että teksteistä välittyi älykäs ja humaaninen persoona. 

Poikeuksen teki: Tuhoava ihminen. En ihmettele ollenkaan, kun tutustuin enemmän.  Erik Fromm sanoo: Sellaisten nousu pitää pysäyttää!                                                                                                            Pysäytettinkö nyt? Pysäytettiinkö Trumphin nousu? Jos pysäytettiin, niin hyvä! Kammiossani pohdin ja ihmettelin; miksi kukaan, eikä missään sanoneet ääneen: Diktatuuri.  Ai niin, sanoihan joku: "diktatoorinen vallankaappaus". Ohittivatko sen olankohautuksella? Siitä oli todellakin kysymys.

Kuka uskaltaa kuvitella tilannetta, jossa Donalt Trumph olisi maailman diktaattori?      

Käyttätyminen Riskitekijät

 Tämän olen sepustanut vuosituhannen vaihteessa

Me-lehti Sirpa Kähkönen    3/2000                                                                                                                           "Tämä on maalaisjärjen rappeutumista ja asiantuntijavaltaan alistumista. Me hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet tahdomme liiankin helposti suostua kuuntelemaan lääketieteilijöitä, jotka kertovat meille, miten pitäisi elää. Heidän eksakti, numeroin ilmaistu tutkimustietonsa hämää meidät uskomaan, että he tietävät salaisuuden. Mutta eivät hekään tiedä; he vain arvuuttelevat. He rakentavat hitaasti palapeliä, joka loppujen lopuksi saattaa esittää jotain aivan muuta kuin he koskaan ovat osanneet kuvitellakaan."

Riskitekijät on määritelty ja osin pitävät tietysti paikkansa, mutta suhtaudun kriittisesti. Sellaisia on leikattu, joiden kolesterolilukema on neljä ja siinä runsaasti hyvänlaatuisia.  Margariinin syöjiä leikataan. Sitten nämä normaalipainoiset, tupakoimattomat, liikkuvat, kalaa syövät ja alhaisen verenpaineen omaavat joutuvat samalla tavalla leikkauspöydälle. Kuulun tuohon ryhmään.                                                                    Luonteeltani olen stressaantuva ja vaikeuksia kokenut. Mutta ei minua voi luokitella A-B tyyppien jaolla, en ole viilipytty, mutta en neuroottinenkaan.                                                                             Muutamat amerikkalaiset tutkijat ovat yrittäneet etsiä syitä sepelvaltimotaudin vastutuskyvyksi vähätuloisuutta!?  "Alkeellisilla" kansoilla kyseistä vaivaa esiintyy vähemmän, kuin "sivistyneillä". Kuulun itä-suomalaiseen Savon heimoon. Jotkut pitävät meitä alkeellisina, kuten vanhoissa Suomi-filmeissä esitetään. Olen tehnyt ruumiillista työtä ja aina ollut vähätuloinen. Nämä viisaat ovat sitä mieltä, ettei pienituloisilla ole huolia, eikä stressiä, näitä on vain omaisuuden kartuttajilla. Ikävä kyllä, meillä alkeellisilla ja vähätuloisilla on runsaasti sydänvaivoja.                                                                         Voisin sanoa noita rasisteiksi. Rasismiksi katsotaan ihonväriin kohdistuvaa syrjintää, mutta mielestäni sitä on myös koulutusta saamattomiin ja suorittavaa työtä tekeviin kohdistuva väheksyntä, sekä halveksunta niitä kohtaan, jotka eivät onnistuneet hankkimaan yleisen standartin mukaisia olosuhteita ja elintason välineitä ympärilleen.                                                                                                   Tutkijat unohtavat, että vähän ansaitsevalla on ainainen huoli toimeentulosta, kun se on sidoksissa rahaan. Stressiä lisää alemmuuskompleksi, kun tietää olevansa muita huonompi. Ei pysty ostamaan hyvää asuntoa, ei ole varaa käydä ulkomaanmatkoilla, joista muut kertovat ylen onnellisina ja jokapäiväisenä asiana kuin sukkaparin osto, joka pitää itseni tehdä harkiten. Kysyvät autoni vuosimallia, vaikka näkevät  kysymättäkin sen olevan vanha ja halpa.

Lukiessani ns A-tyyppisestä käyttäytymisestä ja sen tutkimisesta kertovaa kirjaa, tarkastelen itseäni ja huomaan omaavani tuosta vahingollisesta mallista suunnilleen puolet. Mutta löytyykö ketään, jolla ei noita ominaisuuksia ole?  Vaikka en ole fanaatikko missään asiassa, kuitenkin olen usein tyytymätön asioiden luistamiseen.                                                                                                                                        Kaikki näyttävät käsittelevän ylemmän yhteiskuntaluokan tapauksia, kaltaisiani ei ollenkaan. Aivan kuin A-tyyppi on joko valittu olotila, tai luonteen piirre, josta voi opetella irtaantumaan pelkällä tahdon voimalla.                                                                                                                                                             Harvat huomioivat alaluokan ihmisiä, joihin kuulun. Kirjastoista löydän vain muutamia yleisölle tarkoitettuja teoksia, joukossa muutama amerikkalainen. Amerikkalaisissa teoksissa on amerikkalainen näkökulma. Niiden tietojen perusteella, joita päähäni on tallentunut, sikäläisessä systeemissä kaltaiseni jäävät hoitamatta, varsinkin näin suuret operaatiot, kuten sydänleikkaukset. Suomessa hoidetaan meikäläisetkin, enkä ole pitänyt itsestään selvänä, että pääsen leikkaukseen kiireellisenä, olenhan jo eläkeikäinen, enkä koe itseäni arvokkaaksi.                                                                                                        A-tyypistä ja stressistä mainitaan varallisuuden hankkimisen yhteydessä. Tottta on, että yhä uusien saavutusten tavoiteluun tulee pakkomielle, jopa himo. Kuitenkin ovat erikseen ne, jotka ovat lähtöisin kurjista oloista ja nollapisteestä, mutta on pyrkimys kohentaa asemaansa omilla ponnistuksillaan, mutta kamppailustaan huolimatta epäonnistuvat.                                                                                                         Nämä tutkijat eivät tiedä mitään esimerkiksi pienyrittäjän vaikeuksista, tai eivät laske heitä kuuluvaksi mihinkään kastiin.  Kun on muutama työntekijä, joille maksetaan palkkaa, eikä tilipäivän aamuna ole kasassa ollenkaan rahaa, siinä tilanteessa kysytään usean kirjaimen tyyppiä.                                Kun kamppailee erääntyneiden laskujen kanssa, kun asiakkaat maksavat hitaasti, tai mielellään ei ollenkaan, kun luottaa ihmisiin ja on liian kiltti. Kun erehtyy alkamaan yrittäjäksi ja kantaa vastuunsa, ei voi lopettaa, vaikka huomaa homman menevän perseelleen. Kun siirtää konkurssia niin pitkään, ettei kukaan kärsi, ei takaajat eikä muut, vaan haluaa jotenkin selvitä pankkiveloista, niin mikä se tyyppi on?        

Pahvilaatikkokirjoitus

 Eivät ne mahdu pöytälaatikkoon, mutta bloggeriin mahtuu entiset ja uudet. Tämän olen päivännyt              24.11 - 87.

SYRJINTÄ JA HALLINTA                                                                                                                              Tämän hetken yksi muoti-ilmiö: puhuminen suomalaisten rasismista, suhtautumisessaan pakolaisiin. Ellei paneudu syvällisesti ongelmaan ja sen syihin, voisi helposti saada vaikutelman,että pakolaisten vastaanottoon halukkaita olisi huomattavan paljon, viranomaiset vain olisivat häijyjä, sivistymättömiä rasisteja, estäessään maahantulijoita.                                                                                                                 Televisiossa, sanomalehdissä, jopa yleisökirjoituksissakin paheksutaan. Ilmaistaan yleisesti halua ottaa enemmän pakolaisia.                                                                                                                                   En ota kantaa sellaisiin seuramuksiin, kuten työllisyyteen, asuntotilanteeseen tai halpaan työvoimaan. Aion tarkastella tilannetta yleisemmin.    Miksi niin yleisesti ilmaistaan halu ottaa enemmän pakolaisia?      Ei haluta julkisesti leimautua rasistiksi. Vanha aatami, kuten ilmaistaan ihmisen muuttumattomuutta, vaivaa meitä ja aiheuttaa kaikenlaista. Piilotamme pahuuden itsessämme ja olemme tekopyhiä, haluamme antaa itsestämme edistyksellisen kuvan, emmekä uskalla olla eri mieltä yleisen virtauksen kanssa. Ei ajatella pakolaisuuden kaikkia syitä, eikä varsinkaan pakolaisten todellista määrää. Vaikeaa on todeta, kuka on todellinen pakolainen. Esimerkiksi thaimaalaisia on ruotsissa; osa heistä on osallistunut opiskelijamellakoihin ja sen vuoksi hengenvaaran takia paenneet. Olen henkiökohtaisesti tavannut miehen, jonka sanottiin olleen kansanedustaja. Sitten on sellaisia, jotka ovat tulleet pakolaisuuden varjolla, kun ovat kuulleet hyvistä oloista.                                                                                 On järkytävää todeta, kuinka hallitukset ja itsevaltiaat eivät salli edes mielipiteen ilmaisua. Ei suinkaan tarvitse ase kädessä kapinoida, pelkkä toisinajattelu riittää vainon perusteeksi. Eikä voida löytää etsimälläkään puhdasta valtiota. Kaksi supervaltaakin on kylmästi hyökännyt kansalaisiaan vastaan. Ei tarvitse mennä Stalinin aikaan,riittää tuoreempiakin esimerkkejä; kuten Oppenheimer tai Saharov.                                                                                                                                                              Hitlerin toimia kauhistellaan. Kuitenkin joukossamme on hitlereitä, jotka olisivat valmiita julmuuksiin, jos vain sellaiseen ilmaantuisi mahdolisuus ja sellainen olisi ansiokasta, ehkäpä isänmaallistakin. Ei Hitler ole keksinyt juutalaisvainoa, se on ollut olemassa monissa valtioissa paljon ennen Hitlerin syntymistä.                                                                                                                                   Eikä rasismi ole suomalainen keksintö, vaikka meitä siitä syytetäänkin. Ruotsin esittämä arvostelu on myöskin tekopyhää. Ruotsalaiset ovat yhtälailla rasisteja, suomalaisiakin kohtaan. Voidaan päätellä, että rasismi on inhimillinen ominaisuus, sitä on esiintynyt ja esiintyy kaikkialla ja aina. Uskonnotkin ovat hyvin rasistisia. Kristinuskokin kutsuu toisia pakanoiksi. Viisaiden itämaiden uskonnot ovat jyrkkiä ja ahdasmielisiä. Uskonnoilla hallitaan.                                                                                                                 Tanska ja Ruotsi ovat vaikeuksissa ja vaativat Suomea ottamaan enemmän pakolaisia. Ohjaisivat mielellään osan virrasta Suomeen. Suomi ei ole pakolaisille mikään ihmemaa, eikä heidän oleteta tänne ensisijaisesti pyrkivän. Ruotsin vaikuttimet tuskin on olleet kovin ylevät. Suorittavan työn tekijöiden tarve on ollut huomattava tekijä heidän politiikalleen. Mitä mahdollisuuksia olisi,  jos haluttaisiin olla pyyteettömiä humanisteja ja otettaisi runsaasti pakolaisia?                                                                               Pakolaisten määrä ei tule keskustelijoiden mieleen. Pakolaisia on niin paljon, että sitä on mahdoton käsittää tavallisen kansalaisen.                                                                                                                           Afgaanipakolaisia on kolme miljoonaa Pakistanissa. Melkoinen riesa Pakistanille. Toisten tietojen mukaan Afganistanilaisia pakolaisia olisi viisi miljoonaa. Ainoa ratkaisu heille on päästä kotiinsa.              Samantekevää itse asiassa on, minkä verran pakolaisia vastaan otetaan. Kun otamme muutamia satoja, se on ratkaisu niille yksilöille, eikä se ole hankalaa meille. Jos otamme tuhansia, ei omatunto siitä sen enempi puhdistu. Sadat tuhannet jo synnyttäisivät vaikeita ongelmia.Vaikka Aasiasta tulisi kymmenen miljoonaa, eivät ne huomaisi kenenkään lähteneen. Pakolaisia ilmestyisi lisää, jos entiset voisivat helposti matkustaa jonnekin.                                                                                                                              Suuri osa pakolaisista ei haluaisi muuttaa takaisin, vaikka voisivatkin. Varsinkin jos ovat nähneet korkeamman elintason.                                                                                                                                      Tämmöisten ajatusten esittäjää varmankin sanotaan tunteettomaksi julmuriksi, paatuneksi syrjijäksi. En ole tunteeton. Ajattelen vain realistisesti. Näen pakolaiskysymyksen toivottomana ratkaista. Maailma on tunteiltaan kylmä.                                                                                                                                          Pakolaisia on niin kauan kuin ihminen elää pallollamme. Kun viimeinen ihminen on lakannut elämästä, silloin on pahuus loppunut.  Siihen asti totalistinen hallitus, vallankumous, sota, uskonnollinen vaino, taloudellinen riisto, rotusyrjintä ja nälkä ajavat kansoja liikkeelle etsimään suojaa, ruokaa, parempaa elintasoa ja vapautta ilmaista ajatuksensa.                                                                                        Eurooppalaiset tyrkyttävät tapojaan kaikkialle, sen enempää ajattelematta mitä siitä seuraa. Kyynikko voisi kysyä: - Onko järkeä torjua sairauksiin kuolemista, että saisivat myöhemmin kuolla nälkään? Lapsikuolleisuus vähenee, seuraa liikakansoittuminen. Uskontoa vie kirkko ja oppinsa ei suosi syntyvyyden säännöstelyä.                                                                                                                                 Kaikki tuntevat sananlaskun nälkäiselle kalan antamisesta, tai kalastamaan opettamisesta. Silti kehitysapu surkeasti epäonnistuu, vaikka ei sitä tunnustetakaan. Onhan valkoinen suuri päällikkö aikoinaan valloittanut muriaanein maat, vienyt sivistyksen tuulahduksen barbaareille. Valkoisen miehen jalanjäljille on jäänyt kurjuutta ja edistystä. Vaikeaa vain on nähdä, mikä on todella edistystä. Eräiden uskontojen mukaan kaikki on ennaltamäärättyä, eikä siihen voi vaikuttaa. Tapahtuu, minkä täytyy tapahtua. Kaikki ei niin usko, vaan pyrkivät vaikuttamaan.                                                                              Suurimmat vaikuttajat ovat hallitsijoita. He hallitsevat muita, alistavat, sortavat ja monet joutuvat pakenemaan              

     

        

Jättäkää aseet kotiin

 Villissä Länessä on jokaisella oikeus omistaa ase. Oikeutta käytetään. Osavaltion poliisi kehottaa jättämään aseet kotiin kriittisenä päivänä. Uhkaa pidättää ne, jotka uhmaavat ohjetta. Tottelevatko kansalaiset? Minä vähä eppäelen.

Suuret kansanjoukot levottomina ja valtavasti aseita Amerikan tapaan. Uhka on todellinen. Epäilyttää. Pysyvätkö mielen ilmaisut rauhallisina? Vai jotain muuta?

Lisää tietoa

 Tänään tulleen uutisen luettuani juolahti mieleeni loru entisaikojen sotapäälliköstä: "- Lähtee kesä, lähtee talvi, vaan ei lähde ----- ?  Kekkonen kepitti Vennamon. Vennamo esiintyi katkerana, agressiivisena eduskunnassa. Vahtimestarit kantoivat pukarin eduskuntasalista.

Joutuvatko, uskaltavatko virkailijat kantamaan Päällikön Valkoisesta talosta? 

Jonkin aikaa ennen tätä vaalijupakkaa tuumailin uuden dikaattorin mahdollisuutta. Sellaisen, jolla on riittävästi tukijoukkoja. USA.n Presidentillä on kaikkea. Mielikuvien mukaan USA on varsinainen demokratian kehto. Kunnes toisin todistetaan. Olen kyllin naivi uskoakseni tuon. Pidin mahdottomana sieltä päästä diktaattoriksi.

Pikkuhiljaa opin. Kun on "tuttuja tuomareita" tulee mahdolliseksi julistaa vaalin tulos mitättömäksi. Tämän päivän uutinen kertoo entisten ylipäälliköiden varoittaneen armeijaa vaalin tuloksen peukaloinnista.

Tiedon saantini rajoittuu tv-uutisiin ja Ylen nettiin. En tähän mennessä havainnut median mainitsevan armeijan mahdollisuudesta. Se on vakavasti varteen otettava facta. Vallankumous? Siihen näyttää riittävän "tutut tuomarit" ja Armeija. Niillä kumotaan Laki ja Oikeus. Ennustajan lahjani eivät riitä.        Optimisti vai naivi? Tämän hetken vaikutelman mukaan jupakka päättyy "oikein", siis laillisesti.  

USA on liian suuri, että toimensa olisivat oma asiansa. Väkilukuunsa nähden huikea ylivoima talouden ja sotilasmahdissa. Katastrofista kärsii koko maailma. Kuka hyötyy romahduksesta? Vastaan itse, ei kukaan.

Kauhistuttaa ajatus Trumphin toisesta kaudesta! Toisen kauden aikana hämähäkillä olisi aikaa verkkojensa kutomiseen. Entä sitten? Sitten ei järjestettäisi vaaleja. Vain teatteria. 

Kaksi suurta diktaattoria määriteltiin hulluiksi. Miksi kukaan ei huomannut? Tai uskonut? Muutamat nerot juutalaiset tajusivat. Mahdollisuuden saaneet pakenivat. USA:an. Mihinkä nyt voi paeta?