Uneton

 Joku uskonlahko kehotti: "Herää valvomaan!" En välittäisi valvoa, mutta en mahda mitään. Jonkun aikaa on uni tullut, taikka ei. Vielä olen saanut nukuttua riittävästi. Nukun silloin kun voin, yöllä tai päivällä. Aamuyöstä tahi iltayöstä. Nyt on kello lähes puoli kolme. Suunnilleen yhdeltätoista rupesin muka nukkumaan. Turha toivo.

Pahinta on ajatuksien risteily. Ihme on, mistä asiat pursuaa. Semmoisiakin tulee, joita ei uskoisi muistavansa millään. Joskus nousen yöllä lukemaan. Luen tunnin tai kaksi. Se joskus auttaa. Saan unen päästä kiinni.

Muuan nuori nainen runoilee; AJATUKSET OVAT KARHUJA.  

Luin kirjan

Toiseen kertaan. Muistin huonosti. Raili Virtanen: Tiltun tarina. Venäjältä sota-aikaan. Kiinnostavaa historiaa. Jälleen on Venäjä ajankohtainen.

Hämmästyin vallan kauheasti avatessani bloggerin: Tilasto kertoo hurjan määrän lukemis kertoja. En pysty uskomaan, kait jotain virhettä?! Noin tuhat viisisataa! En viitsi plarata.

Käväisen ulkona kävelemässä vähän keppien kanssa.  

Joulupäivänä

 Liikkeen ison ikkunan ulkopuolelle muotoiltu kynttilä ryhmä tekstin kanssa. Myös kasvokuva, mies. Sai vaikutelman: Työtoveri. Päivämäärien mukaan 47 v. Kynttilöitä on monilukuisa määrä. Henkilöön viittaa kevytrakenteinen kypärä ja värikkäät muovihansikkaat. Tapaturmako? Teksti:                                                                                                 .On lupa surra  On lupa itkeä Kauniina muistona mieleemme jäät."

Vaikutuin. Arvelin; tuon kaltaista teksti tuskin olisin osannut. Kun puntaroin omia tekstejäni, opin pohtimaan sanoja. Turhia sanoja. Miten sanoisin osuvammin? Havaitsin usein tarpeettomasti kirjoittaneeni: On sekä ja. Voisiko olla: Lupa surra, lupa itkeä. Tai: surra saa, itkeä saa.

Miksi en kirjoita huolellisesti ajatuksella?

Havaitsin tekstini vajavaiseksi. Hyväksyin itselleni, kirjoitan tajunnan virtaa, siihen jää "sanomista".  

Talven keli

 Keskiviikko aamuna näkyi tulleen lunta. Lumen torjujia ei näkynyt. Jossain vaiheessa näköjään käynyt huolimaton auraaja. Väylän pintaan jäänyt lumikuvio. Jossain kenties liukastakin. Tuuli puhalsi kunnolla. Ei mitään jakoa sähköajoneuvolla, tuuli viskaa. Ruokakauppaan läksin kärryä työntäen. Matkaa suunnilleen kilometri, ehkä vähän yli.

Lumipinta vastusti jonkin verran. Paluumatkalla vähän väsyin. Väsähtäminen,  muutaman asteen pakkanen ja tuulen kylmyys toivat pienen sydän oireen. Tuttu tunne. Osaan varoa. Oire tulee kuulemma  hapen puutteesta sydämessä. Sepelvaltimot pelaa heikommin.

Onkohan hiekka loppunut? Ikkunoista ei näe muruakaan. Jääkö "Silver Fox" virattomaksi? Vai nukkuuko kuskit?   

Joulusää

Sää ei katso päivää, valitsee aina sopivan. Joulusää tuli mieleen 7 vuosikymmenen takaa. Valittelevat ettei ole, kuten ennen oikeita talvia. Jouluksi v 1950 sain lomaa Mustosen kaupasta. Suuntasin kotiseudulle Pielavedelle. Linja-autolla.

Lauha sää. Joroisissa paljaat sänkipellot. Lumiraja Kuopiossa. Korpelassa hain metsästä joulukuusen. Aivan vesikeli. Lumessa painui jalka aivan pohjaan. Märkää lunta ylti kumikengän vartta puoliväliin.

Nyt Joulun tienoilla melko lähellä noiden aikojen talven kehitys. Suomessa on lunta enemmän kuin silloin. Nyt lunta Etelä-Suomessakin runsaasti.

Lokakuussa näytti lumen ja marraskuussa kävi pakkanen. Tällä hetkellä lämpötila nollan vaiheilla. Huomiseksi lupaavat pikku pakkasta, Seuraavaksi  päiväksi lupaa säätieto hieman lauhtuvan.

Säätila itse asiassa totutun normaali jouluinen.       

  

Visit

 Tyttäret kävi. Toivat tuliaisia. Hyvä mieli!

Sanna Marin-kupla?

 Kuplat yleensä puhkeavat ennemmin tai myöhemmin. Tähän asti tapahtuneiden perusteella olen näkeväni Marin-kuplan. Rikki-viisaana syyllistyn ennusteluun. Huomaan usein ennusteluni virheellisiksi. Tällä kertaa varon, jätän ennustamatta. Matkin Sanna  Marinia, ennustan joskus jälkeenpäin. Kun en pysty edes hurmaamaan. 

Sanna Marin mainitaan pääministerinä. Kuka muistaa, mitä hän sai aikaiseksi Suomen pääministerinä? Vastaan itse: Lisä kuormaa valtion velkataakkaan.  Yrittäjät valittivat. Säikähdin, kun pääministeri henkeä vetämättä lipsautti: -Yrityksiä pitää tukea! Siinä oli aita matalin. Kukaan ei voinut olla eri mieltä. Niinpä jakoivat tukiaisia silmät ummessa. Meni vääriinkin osoitteisiin. Harkitsematon ja hallitsematon tukipolitiikka kuormittaa liikaa. 

Sanna Marinin ennustukset tänä päivänä tulevat vuosia myöhässä. Erkkikin ymmärsi Putinin valehtelevan. Erkkikin ymmärtää Trumpin valehtelevan. Valehteli Ehdokkaana, valehteli presidenttinä ja valehtelee edelleen, ei vaivaudu edes korviaan heiluttamaan. Että semmoisia valtioiden johtajia? Pelättävissä katastrofi.

Onneksi ei Trump pääsyt  presidentiksi Putinin aikaan. Vai päseekö? Siltä maailma varjeltukoon!