Lieneekö ihminen muutakin, kuin peto?

 Sanovat Jumalan kuvaksi. Tarkkaillessa ihmisten toimintoja herää epäilys: - Millainen malli?                       Verstaallani tuli tutuksi kätevä mies. Järkeväkin. Toimin yksin. Sallin hänen korjailla ajokkiaan ti-         l     loissani. Laskutin pienestä avusta ja tarvikkeista.

Oliko hän esimerkki Jumalan kuvasta? Harras uskovainen, Jehovan todistaja. Nimeään koetin muistaa, en muista, eikä haittaa, hän poistui eri korjaamolle. Lopullisesti. Ymmärsi vakuuttelematta, eikä alkanut käännyttämään?                                    

Meillä oli keskustelun varaa. Vanha muistikuva jälleen ajankohtainen. Silloiset myllerrykset antoi aihetta tuumailuun. Sanoin: Suurimmat syylliset ihmisten, jopa omien kansalaistensa tuhoamiseen ovat kristityt ja kommunistit. Molempia sanovat hyvän telkijöiksi.  Yllätyin vastauksesta: - Sehän on aivan totta! Sen enempää asiaan ei kajottu. 

Muutaman kymmenen vuoden kuluttua on asia jälleen tapetilla. Oli aika, jolloin Suomenkin kirkoissa rukoilivat isänmaalliset Hitlerinkin puolesta. Eivät rukoile enää. "Pintaväreilyä" seurasin "vasemmalla kädellä", mitä maailmassa näyttää tapahtuvan.  Kansansa johtajista kiinnitin huomiota Netanjahuun. Mielestäni esiintyi kuin diktaattori. En erehtynyt pahasti. Netanjahun mielestä palestiinalaiset eivät ole ihmisiä, eivät ainakaan Jumalan luomia. Haluavat häätää palestiinalaiset nykyisiltä asuinsijoiltaan. Tilalle tuodaan israelilaisia. Onko Jumala laupias vai julma?

Ehkä en monen mielestä ole oikeutettu funteeraamaan, kun en ole uskonnollinen. Vakuuttavat uskonnon vapaudella. Olen pitänyt oikeutena vapautta olla uskomatta.          

Diplomatia

 Kaksi mahtimiestä esittivät huonon näytelmän; kelvoton käsikirjoitus, osaamaton ohjaus,                             näen näiset näyttelijät. 

Ovatko nämä mahtimiehet sopivia suurvaltojen johtoon? Minä vähä eppäelen? Eiväthän nämä saa mitään aikaiseksi. Vähän villoja.

Nuori tarkkailija sanoi: - Diplomatia on itse asiassa sujuvaa valehtelemista! Siinä nämä herrat ovat sujuvia diplomaatteja. 

 

Kömpelys

Aamulla putosin sängystä. Pudotessa heräsin. Säikähdin kauheasti. En tiennyt, miten korkealta                     putosin? Kuinka matalalta. Pyörryksissä en toiminut järkevästi. En ymmärtänyt missä asennossa                olin. En hän pudotessa kolhiintunut. Epätoivoisena nousin väkivalloin. Karhea matto rullasi paljaan käsivarren ihoa. Verta tuli vähän, muutamia läikkiä petivaatteisiin. Pesen lähiaikoina. Käsivarteeni etsin jotain rättiä, mutta en onnistunut. Selvisi sillä, kun panin pitkähihaisen paidan.

Lämmin toi janon. Käytän janojuomana piimää. Ravitsevaa. Lasi täynnä piimää, istahdin tuoliin, aioin istahtaa hetkeksi. Kylmää piimää join hitaasti. Siinä tuli uni. Lasi luisti kädessä, piimä valui syliin ja tuolille. Siinä rytäkässä havahduin unesta. Jonniin lainen sotku. En murehdi. Kyllä tästä selvitään. Nukun pääsääntöisesti hyvin, niin tapahtui nytkin. Heräsin puolilta päivin. Kahvia ja ruokaa.

Kirjoittaminen takkuaa. Olen painanut vahingossa jotain komentoa. Jouduin kiertämään, en osannut poistaa.