Aamulla putosin sängystä. Pudotessa heräsin. Säikähdin kauheasti. En tiennyt, miten korkealta putosin? Kuinka matalalta. Pyörryksissä en toiminut järkevästi. En ymmärtänyt missä asennossa olin. En hän pudotessa kolhiintunut. Epätoivoisena nousin väkivalloin. Karhea matto rullasi paljaan käsivarren ihoa. Verta tuli vähän, muutamia läikkiä petivaatteisiin. Pesen lähiaikoina. Käsivarteeni etsin jotain rättiä, mutta en onnistunut. Selvisi sillä, kun panin pitkähihaisen paidan.
Lämmin toi janon. Käytän janojuomana piimää. Ravitsevaa. Lasi täynnä piimää, istahdin tuoliin, aioin istahtaa hetkeksi. Kylmää piimää join hitaasti. Siinä tuli uni. Lasi luisti kädessä, piimä valui syliin ja tuolille. Siinä rytäkässä havahduin unesta. Jonniin lainen sotku. En murehdi. Kyllä tästä selvitään. Nukun pääsääntöisesti hyvin, niin tapahtui nytkin. Heräsin puolilta päivin. Kahvia ja ruokaa.
Kirjoittaminen takkuaa. Olen painanut vahingossa jotain komentoa. Jouduin kiertämään, en osannut poistaa.
