"Silmäpeliä"

Näköni heikkeni kiusallisen huonoksi. Kaihileikkaus selvensi huomattavasti. Tuntuu kummalta sellainen silmien sorkkiminen. Ottavat jotain riekaletta pois ja panevat keinotekoista tilalle.
   Asuimme muutaman vuoden sokean Antin talossa. Antti pyysi korjaamaan mandoliiniaan. Joku nappula oli vialla. Korjasin myös sähköparranajokoneen. Vanhanaikainen värkki ei ollut liian elektroninen. Pystyin korjaamaan. Laite sai värähtelevän kärkien avulla. Samaan tapaan kuin vanhoissa puhelimissa hälytys toimi katkojamekanismilla. Antin koneessa tarvitsi vain puhdistaa kärjet kärkiviilalla. Kuten virranjakajan katkojan kärjet autoissa. Nyt ei semmoisia kärkiä ole autossa saati partakoneessa. Elektroniikka pelaa.

   Antti saattoi tulla kysymään: "Kato, onko minun silimät oikein päin."  Useimmiten molemmat lasisilmät olivat oikein, silmäterän kuvio minuun päin.

Tarina kertoi Antin hommanneet tandem polkupyörän, jolla ajoi edesmenneen vaimonsa kanssa. Luotti kai "ohjaukseen". Kerran Sammalismäessä harhautuneet polulta. Pusikosta kuului vihastunut naisen ääni: "Kahtosit sinäkii, etkä vuan toljottas!"
Lieneekö totta, vai urbaani legenda?

Vähän vanhempi tarina. On totta, näin sen omin silmin. Tapahtui 1940-luvulla. Kirkkoharjun ranta oli ainut hiekkaranta isolla alueella. Kesäisinä sunnuntaipäivinä kokoonnuttiin sinne joukolla uimaan ja tapaamaan toisia.
   Joku nuori nainen pudotti hiekalle pienen esineen. Ei löytynyt heti. Joku viisasteli: "Ota silimä kättees, niin niät paremmin. Topi Hujanen tarttui toimeen. Sotainvalidi nappasi lasisilmän käteensä ja kumartui hiekalle. Topilla oli kuitenkin toinen silmä terve.   

Ylen uutiset

Joskus viitisen vuosikymmentä sitten iskelmälaulaja runoili: "-- valtiolla tyhjä kassa, nälänhätä Afrikassa---" Mikä on muuttunut? Ei valtion kassa- eikä Afrikan ravintotilanne. On muuttunut Ylen uutiset: Pelkkää hömppää ja viihdykettä. Pommitettuja rakennuksia vilautetaan. Tulitaukojen naurettavuus ei ole Ylen vikana. "Korkeemmas kädes." Mikä se korkeampi käsi lieneekään? Trump?
   Jo etukäteen pelkäsin muutaman hiihtomitalin "hurmosta". Sitä näytetään kyllästymiseen asti. Minua helpottaa katsominen tv:tä luurit korvilla. Nostan luurit pois, kun samaa jankuttava ääni alkaa ärsyttämään. Äänetöntä töllötintä on helpompi sietää.
   Uimahallilla ukot nauroivat pilkallisesti. Etten osaa sulkea televisiota? En viitsinyt kommentoida, että osaan sulkea ja avata ja osaan myös tehdä jotain, mitä voi katsella ruudulta.
   Ylen tavassa ärsyttää samojen näkeminen satoja kertoja. Haluan katsoa jotakin tiettyä. Avaan toosan. Siellä ärsyttää ainainen Saara Aalto. Ja euroviisu ehdokas veisut. Mauttomuuksiin menevä ns. koreografia ja yksinkertainen itseään toistava ns. musiikki. Musiikista en tietenkään epämusikaalisena ymmärrä, enkä pysty arvostelemaan. Sen uskallan sanoa, että se kuulostaa älyvapaalta ja yksitoikkoiselta. Edes uutisia katsoessa ei voi välttyä Saara Aallolta, eikä hiihtäjiltä.
Saara Aallon hypetys menee yli. Näyttää IkiWanhan silmissä lapsitähdeltä. Kai on myönnettävä "tähdeksi", kun Lontoossa loisti. Entä tuleva viisumenestys? Pettymisen mahdollisuus?

Mitkä ovat Ylen mielestä tärkeitä? Ylen mielestä tärkeimpään kärkeen sijoittuu lakiehdotus juomien myynnistä ravintoloista asiakkaan mukaan! Voi pyhä--- sanonko mikä?! Ruutuaikaa uhrataan minuutti kaupalla juomille. Alkoholijuomille! Joiden vahvuus on korkeintaan 5,5 %.  Että kehtaavat mokomalle uhrata edes ajatustakaan?!    

Joku ruudussa sanoi: "ehkä jotain uudista ilmaantuu..." Ainakin "vanhasia". Yle/tv keskittyy todella kevyeen kamaan. Käsitykseni mukaan maailmalla tapahtuu tärkeitäkin. Yle vain kertoo "helpoimmista" ja viihdyttävistä juoruista.

Kirjoitanko vai enkö kirjoita

En ole Tanskan prinssi. Olen ja kirjoitan. Mitä sillä on väliä? Olen mitätön ihminen, eikä ajatuksillani ole viiden pennin arvoa. Entä sitten minua viisaampien ajatuksilla? Se ero niissä on, että "viisaampien" arvo ansaitsee huomion ja niitä huomataan. Ja otetaan huomioon. Meidän taloyhtiössäkin. Ovatko viisaampia? Kohta tulee ysikymppinen täyteen, enkä vielä tavannut niin fiksua ihmistä. Kaikki kohtamanit ovat ilmaisseet olevansa minua pätevämpiä kaikin tavoin.
Kait se pitää uskoa.
"Ollako vai ei?" Kirjoittaako taikka ei? Ja mitä sillä on väliä? On sillä se ero, että joidenkin kirjoittamisesta maksavat. En ole ollenkaan varma, että maksetut ovat parempia kuin omani, joita ei julkaista. Totta hitossa ne ovat parempia, kun niin on jotkut arvioineet. En saa aihetta ylpistymiseen.
   "--- Oletko sinä veljeni nähnyt oikein viisasta ihmistä?"  

Isänmaallista vai sotahulluutta?

"Hornetit saattoivat mitalistit...  "
Anna mun kaikki kestää! Miksi sodan tuhoamislaitteita mainostetaan olympiaurheilijoilla? Minä vaan kysyn? Eikö 0lympialaisten pitäisi julistaa RAUHAN sanomaa ja kansojen veljeyttä? Jopa Pohjois-Koreakin vaikuttaa lientyneeltä? Suomi mainostaa urheilijoiden kustannuksella sota-aseita? Vai, onko tämä pelkkää tyhmyyttä?
  Minkä arvoinen on olympiamitali? Mitä sillä saavutetaan sen lisäksi, että mitalisti nousee korkeampaan palkkaluokkaan?  Edistääkö yksikään mitsku RAUHAN asiaa?
    Halusivatko mainostaa Horneteja? Halusivatko esittää niiden tarpeellisuuden? Vaiko muuten vain mahtailla? Minkä verran vaikuttaa maailman RAUHAAN, kuka voittaa hiihtokilpailuja? Tänä päivänä urheilu saa suhteettoman huomion siihen nähden, mikä vaikutus siihen sisältyy. Sehän on vain urheilua! Markkinamiesten tehokeino! Sitä en sinänsä paheksu. Hyväksyn kaikenlaisen markkinan, kunhan se vie eteenpäin kehitystä. Mutta teeskentely ja hurskastelu närkästyttää.
    Mitä on puhdas urheilu? Onko sitä? "Minä vähä eppäelen?" Niin sanoi Seija, kun epäili isompien sepustuksia.
    "Kansa vaatii sirkushuveja." Tuhansien vuosien takainen toteamus pitää paikkansa tänäkin päivänä.
    Leivän lisäksi.  

"Kahen laesta ilimoo"

Sain silmäni auki, katsoin mittariin. Mittari kertoi yhdeksästä pakkasasteesta. Television sääruutu oli aivan toisen näköinen kuin eilisen illan ennusteessa tälle päivälle. Eilisiltainen ruutu loisti pelkkinä aurinkoina. Nyt taivaan verhoaa pilvikerros.
   Ennustivat hirmu pakkasia. Olikin muutamina aamuina. En lähtenyt varhain kävelylle. Aurinko lämmitti keskipäivällä, kun läksin kävelylle.  Reumaattiset ihmiset ennustavat sään muutoksen jäsenillään. Minulla on vähän samantapaisia kokemuksia.
   Pistin nokkani ulos. Hengitykseni ja ehkä ihokin aisti leppeän tunteen ilmassa. Aavistuksen omainen tuoksu ja tuntemus kertoi keväisestä. Säätieteilijät ennustivat rajua pakkasjaksoa. Tuntemukseni ennakoi aivan muuta.
    No, seuraavana aamuna olikin vain -17. Seuravana aamuna paukkui yli kahdenkymmenen. Tieteilijät arvelivat Siperian huurun vain hipaisevan Suomea. Seuraavaksi ennustivat viikkokausien pakkasia heti viikon aluksi ja siitä eteenpäin.  Ennustakoot.  
   Eilisaamuna mittarini näytti yhdeksää. Oli poutainen sää.
   Tällä hetkellä kello näyttää yhdeksää ja mittari kahdeksaa.
  "Ilimoja piisoo."

Pielavedellä nuohooja masalin tykkäsi huonoa sanomisestani: --- Sään ennustaminen on 50 % , sattuu tai ei.

Siitä on joitain kymmeniä vuosia kun television sääprofeetta Harjanne ennusti lännestä tulevan lumimyräkän kulkevan yli suomen. Laatinut jopa aikataulun aamusta alkavaksi ja tietyillä kellon lukemilla saapuu sinne ja sinne.
   Huono ennuste sai vihaista palautetta. Myräkkä tuli aikataulun mukaan Länsi-Suomeen, mutta väsyi riehumiseen ja lopahti Sisä-Suomeen tultuaan. 

Vilkaisin netistä ennusteita. "Alkuviikolla pakkasia.." Katsoin karttoja.  Sunnuntain ja maanatain ennusteet eivät päde. Katsotaan huomenna? Keskiviikon taulussa aurinkoja. Pakkasasteita 14 - 15.
Saapa nähdä?

Ihmisen osa

Niin. Ihmisen osa; mikä se on? En minä tiedä? Vaikka olen lukenut sen otsikon alla olevan kirjan. Lähelläkään vuoren varmaa, tai edes muistikuvassani häilyvää tietoa ei ole: kuka kirjoitti? Mahdollisuus on: Erik From. Enkä muista aihetta tai teemaa, miten tuota puntaroi? Mieleeni on tallentunut vain lause: "Ihmisen osa."
"Ihmisen osa", niin. Meitä on seitsemän miljardia. Ihmisen osa on useimmiten "sattuman sanelema juttu".

Jossakin saa alkunsa ihmistaimi luonnonvoiman mahdin pakottaman toiminnan tuloksena. Toiminta on samanlainen ruhtinaalla ja kerjäläisellä. Myöskin, pakotettuna tai "vahingossa". Millainen tuon ihmistaimen "ihmisen osa" on? Tilanne vaihtelee sen mukaan millainen "kylväjä" ja millainen "maaperä" sattuu olemaan. Sattuman sanelema juttu.

Pielavesi ei ollut suinkaan huono paikka syntyä. Kasvamaan vain pitänyt lähteä kasvukeskuksiin. Kouluttautumaan. Suunnilleen ikäluokastani tuli raskaan sarjan vaikuttaja. Tuli teatterin komeljanttari. Pappeja sekä piispoja. Syntyneet sopivaan perheeseen. Hyvään kasvualustaan.

IkiWanha Erkki syntyi Korpelan saunassa Kertun huoripentuna.  Varsin laihaan maaperään.
Opettaja Ida Remes mainitsi opiskelemaan pääsystä joillekin. Muutama pääsikin. Ei opettaja koskaan arvellut Erkin mahdollisuuksia. Mahdotonta oli hänen ja muidenkin mielestä. Ei edes arvelua pystyisinkö käymään kouluja?  Itse en moista aprikoinut.
En oppinut ajattelemaan. Ympäristö oli niin tyhmää, ettei apuja ollut. Kelvolliset mallit puuttuivat.

Miten se voi olla mahdollista, että kaikki minulle tarjotut elämän ohjeet olivat enimmäkseen vääriä?

Tiedän että olisin voinut opiskella kieliä, luonnontieteitä tai konetekniikkaa.
Jos olisin ymmärtänyt mahdollisuuden, tai joku opastanut oikealle polulle.

Ihmisen osa.

Lauantai-ilta

Tänä aamuna ei silmiä hangertanut. Eivät tuntuneet kuivilta. Jalat eivät olleet turvoksissa. Nukuin melko myöhään. Yöllä heräsin valvomaan. Siksi tarvitsin uniaikaa aamulla. Silmiin tiputtelu onnistunut koko ajan hyvin. Käden vapina ei häiritse kun selällä maaten nojaan käsivarrella vartalooni. Tein havainnon, ettei tarvitse puristaa tippapullosta pisaraa. Jääkaapista otettu pullo lämpiää sormien energialla ja tippa tulee ulos itsestään. Pidän pulloa suoraan silmän kohdalla ja odotan kun tipahtaa. Sopivassa valaistuksessa näkyy pipetin päähän valuva tippa, jota jännitän. Vaikka tiedän tipan kohta putoavan, silti joka kerran säikähdän.
     Semmoinen seikka ihmetyttää. Kuopiossa hoituri antoi reseptin neljälle pullolle. Varoitti kuitenkin ottamasta kaikkia heti. Niinpä otin vain kaksi pulloa. Pieniä ovat. Kuitenkin näyttää yksi pullo riittävän. Toista en tarvitse käyttää. Mutta neljä?!  Monta tippaa ei mennyt hukkaan. Voisi järkeillä, että pullon koko on suunniteltu riittävän yhteen tämän kaltaiseen hoitojaksoon. Mahtaako olla yleistä, että meikäläiset horiskot roiskuttavat ympäri naamaa?
     Pikku ongelman takia leikkaus pitkittyi. Kun tulin leikkauksesta, toverit kysyivät; kauanko viivyit? Katsoin kelloani, mutta enhän nähnyt mitään. Muistin lähtöni 9.15. Nainen katsoi kellostaan: "kaksi tuntia". Ei aika rasittanut, mutta kun oli kylmä, ennen kuin toista silmää aloitettiin, toivat lisää peittoa. Puolisokeana ja horjuvana näytin varmaan avuttomalta. Ehkä hoituri arveli minun roiluuttavan lääkettä?  

En mennyt vielä uimahallille. Ehkä tämä on jo hätävarjelun liioittelua. Kuitenkin otan varman päälle.
Pesen kunnolla suihkussa.
   Ruokailun jälkeen kävin kävelemässä. Hohtava talvipäivä. Meinaan käydä toisen kerran myöhemmin. Ennen nukkumista.
   Maanantaina on pitkästä aikaa uimahallin vuoro.
   Olen käynyt vain kävelyllä ja kaupassa. Kerran käynnistin auton. Kävin poistamassa paksun lumikerroksen veneen päältä.  En halua pressun kannakkeiden sortuvan.
   Ihmeekseni en tuntenut rasitusta lunta myllätessäni.

Auto muistuttaa lumilinnaa. Huomiseksi lupaavat säätieteilijät selkeää ja aurinkoa. Pitänee kaivaa ajokki esiin ja päristellä Hankasalmelle päivätansseihin. Pitkästä aikaa. Pimeän talven aikana en uskaltanut. Paluumatkalla oli jo pimeää. Uteliaana odotan pimeää iltaa. Näenkö ajella turvallisesti.
Näkö parantui niin paljon että näen rakennettavan ja sitä seuraavan tontin takaa paljaiden koivujen riippuvat ritvaoksat.

Päivä kerrallaan.

Lakkoilu

Silloinkin oli juuri käyty Presidentinvaalit. Äänestäjät äänestivät valitsijamiehiä 300, jotka valitsivat presidentin. Ensimmäisellä, toisella tai tarvittaessa kolmannella kierroksella. Elettiin vuotta 1956. Silloin ei ollut mahdollisuutta äänestää ennakkoon. Muutin vuodenvaihteessa Joroisista Suonenjoelle. Sellaisessa tapauksessa sai äänestää otteella, jos ei voinut äänestää omalla alueellaan .
   Kauppias Eetu Mustonen oli aktiivipoliitikko. Vaikutti paikkakuntansa politiikkaan. Valtakunnallisestikin sen verran huomioitu, että kutsuivat kolmen markan päivälliselle Helsingin Työväentalolle. Sosialidemokraattinen puolue juhlisti vuosipäivää nimellisellä kolmen markan aterialla. Aikakirjoihin merkitty sekin yksityiskohta puolueen perustamiskokouksesta.
    Kampanjointi oli todellista. Mahdollisuuksia vain kahdella; Fagerholmilla ja Kekkosella. Potentiaalisia äänestäjiä kummallakin suunnilleen tasan. Mustonen tietenkin uurasti kovin.  Kekkosen vastaisesti. Minäkin uskollisena demarina kannatin Fagerholmia. Uskoin menestykseen.
Mustonen "paimensi" minua. Minulle ei ollut ansioksi, kun Mustonen tilasi minulle mikkeliläisen demarilehden: Vapaus. Uuden työnantajan perhe oli äärikommunistinen. Jussi Kaistola ivaili minulle tulevaa lehteä.
    Mustonen hoiti minulle ääniotteen. Sain äänestää Suonenjoella. En muista, millä tavalla ääni merkittiin. Vaaliote oli iso paperi vaalipiirin ehdokkaiden kuvilla. Asiakirjaa luovuttaessani havaitsin: tässähän ei ole vaalisalaisuutta. Suonenjoella Kuopion piirin papereiden joukossa yksi Mikkelin piirin paperi. Äänten laskijat havaitsevat; Erkin vaalilippu. Ahaa; demari!
    Valitsijamiehiä tuli suunnilleen puolueiden kannatuksen mukaan. Äänestäjät ei voineet taktikoida. Mustonen valoi kannuja. Arveli, jos lopuksi ei pääse Fagerholm, voisi ajatella Sakari Tuomiojaa. Siten vastustaa taktikoiden, Kekkosta.
    Siihen pääsin sanomaan.--- Onni Hiltunen sanoi: "Jos minä joudun valitsemaan Tuomiojan ja Kekkosen välillä; äänestän Kekkosta".  Mustonen sopersi hämillään; jaaha, no hän tuntee paremmin.     Onni Hiltunen oli demareiden kärkikaartia. Kuuntelin häntä Joroisissa. Mustonen ei ollut siinä tilaisuudessa, ehkä velvollisuuksia toisaalla.
    Nyt oli vaalit toisesta ääripäästä. Kekkosen valitsemiseksi joutuivat taktikoimaan viimeisen päälle. Vielä äänen laskentaan asti. Se yksi ääni!?
   Minä äänestin häviävää puolta silloin.
Häviäjää äänesti nytkin 62 vuotta myöhemmin. Mutta se onkin toinen juttu. Olen hyvä häviäjä.

Ja sitten; yleislakko. Luotettava taho kertoi: "Demareita otti pannuun hävitty vaali, siitä suivaantuneena masinoivat lakon, pysäyttivät Suomen". Kommunistit yhtyivät riemumielin karkeloon.
    Kaupat ei olleet lakossa. Niinpä Eskelisen porukka oli lakon ulkopuolella. Kyynisesti arvelin, mitenhän Pekka Eskelinen suhtautuisi oman väkensä lakkoiluun?
   Maalaisliittolaiset uhittelivat luovutuslakolla. Kauppaan ei tullut maitoa. Kävin hakemassa Matti Ylösen tilalta kahtena päivänä. Eihän luovutuslakosta tullut, eikä tule mitään. Ei monena päivänä kantti kestä. Ei maitoa kaadettu maahan.
    Näin läheltä ristiriidan. Pekka Eskelinen, Jussi Kaistola, ja Tauno Nenonen läksivät Kuopioon Keskon karonkkaan. Tarvitsivat minut kuskiksi. Sillä lailla siivellä.
 Selvää oli, että kauppiaat kritisoivat voimakkaasti lakkoa. Pekka Eskelinen oli kauppias, kuten muutkin. Voi sanoa, että Keskon Kuopion piirissä kuului isoimpien puolikkaaseen.
    Pekka Eskelinen puolusti lakkoa; "Työläisten oikeus".
   "Suoraan sanottuna suunnilleen, sellaista elämä on."
   Viisastuttiinko menneiden vuosikymmenien aikana? Ei siltä näytä! Tämän päivän lakkoilun masinointi lähinnä huvittaa. Ei kohdistu kapitalista riistäjää kohtaan, vaan laillista hallitusta vastaan.
Toimiiko ay-väki samoin silloin kun Suomessa on demarivetoinen hallitus? Kysyn tätä vanhana sosialidemokraattina.
   Mitä lakolla saavutetaan? Vain ay-johtajat yrittävät kerätä sulkia hattuunsa. Suomen viime aikoina yskähtelyn jälkeen hieman kohentunut talous halutaan panna jarruihin. Jostain pitää saada aihetta!
   v 1956 vaativat kaikkien palkkojen nostamista 2400 markalla kuukaudessa. Tuntipalkkoja sitä vastaavasti.
    Järjettömän laiskottelun jälkeen vaatimus toteutui. Minunkin palkkani nousi sen verran. Vaikka en ollut lakossa. Samoin nousi kommunistisen työnantajani henkilökunnan palkat. Mahtoiko tapahtua "pitkin hampain"? Eskelisen virmassa ei noudatettu kaikkia lain vaativia. Laki velvoitti maksamaan alle 17 vuotiaille kolmen viikon kesäloman. Eskelinen ei! Työläisten edustaja???

Kuka hyötyi palkkojen korotuksista? Lakkokenraalit vakuuttivat työläisten hyötyneen. Minäkin uskoin hetkellisesti. Olin jo tottunut laukkaavaan inflaatioon ja ymmärsin hieman sen vaikutusta. En kuitenkaan voinut ymmärtää, kun en tiennyt. Tiennyt mitä? Sitä että inflaatiosta ei hyötynyt palkolliset, eikä pienyrittäjät. Ketkä sitten? Vientiyritykset kurssivoittoina! Tarvitsi vain jarruttaa tuloksien kotiuttamista yli devalvaation. Niinä aikoina semmoista en tiennyt. Eikä tiedä tänäkään päivänä suuri yleisö. Ay-pomot harhauttavat.
    Vanha korpifilosofi hyreksii kammiossaan. Oudoksun lakkoilun aihetta. Lakkoilu ei hyödytä ketään. Tämän päivän mediasta kuulin lauseen: "Kansa raivostui". Ei kansa raivostunut. Eikä oikeiden työntekijöiden tahto ole lakkoilla tarpeettomasti tekaistujen syiden takia. Lakkoilua haluavat poliittiset pamput kilpensä kirkastamiseen. Kysymys ei ole työläisen eduista.

v 1956 korotetut palkat sulivat jo ennen syksyä. Vientituotteiden hinnat kohosivat rajusti. Jostain kumman syystä kotimaiset hinnatkin kohosivat.

"Sama kaiku on askelten" tänäkin päivänä. Kun tällä hetkellä jokainen työssä oleva tulee toimeen. Sosiaaliturva auttaa. Minäkin virallisen köyhyysrajan paljon alittavana tulen toimeen, kun saan Kelan asumistukea. Ay-liikkeen lakkoilu on tekopyhyyttä. Sai mellastamiseen aiheen hallituksen typerästä esityksestä. Millainen kansa, sellainen on ansaitsemansa hallitus! Onko hallitus myös poliittisten vaikuttajien hallitus?

Ymmärtävätkö ay-pomot mitään? Jos ymmärtävät, heidän pitäisi tajuta, ettei mokoman takia kannata reagoida. Eikä tehdä vahinkoa Suomen taloudelle. Olen pyörittänyt omalta osaltani Suomen taloutta.  Osuuteni vain on niin vähäinen, ettei se tunnu missään. Olen kuitenkin oppinut. Kokemani ja oppimani perusteella tulee vaikutelma, ettei aktiivimalli voi toimia. Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus? Ajattelen yksityiskohtia "sammakkopersvektiivistä". Eivät ne ole tästä maailmasta. Eivät tajua, että olemme ihmisiä! Tosiasia on, etteivät useimmat toimi rationaalisesti.

Minäkään en toimi rationaalisesti tätä kirjoittaessani, mutta eihän minun tekstini osu monen silmiin, joten voin suruttomasti irroitella!