Lakkoilu

Silloinkin oli juuri käyty Presidentinvaalit. Äänestäjät äänestivät valitsijamiehiä 300, jotka valitsivat presidentin. Ensimmäisellä, toisella tai tarvittaessa kolmannella kierroksella. Elettiin vuotta 1956. Silloin ei ollut mahdollisuutta äänestää ennakkoon. Muutin vuodenvaihteessa Joroisista Suonenjoelle. Sellaisessa tapauksessa sai äänestää otteella, jos ei voinut äänestää omalla alueellaan .
   Kauppias Eetu Mustonen oli aktiivipoliitikko. Vaikutti paikkakuntansa politiikkaan. Valtakunnallisestikin sen verran huomioitu, että kutsuivat kolmen markan päivälliselle Helsingin Työväentalolle. Sosialidemokraattinen puolue juhlisti vuosipäivää nimellisellä kolmen markan aterialla. Aikakirjoihin merkitty sekin yksityiskohta puolueen perustamiskokouksesta.
    Kampanjointi oli todellista. Mahdollisuuksia vain kahdella; Fagerholmilla ja Kekkosella. Potentiaalisia äänestäjiä kummallakin suunnilleen tasan. Mustonen tietenkin uurasti kovin.  Kekkosen vastaisesti. Minäkin uskollisena demarina kannatin Fagerholmia. Uskoin menestykseen.
Mustonen "paimensi" minua. Minulle ei ollut ansioksi, kun Mustonen tilasi minulle mikkeliläisen demarilehden: Vapaus. Uuden työnantajan perhe oli äärikommunistinen. Jussi Kaistola ivaili minulle tulevaa lehteä.
    Mustonen hoiti minulle ääniotteen. Sain äänestää Suonenjoella. En muista, millä tavalla ääni merkittiin. Vaaliote oli iso paperi vaalipiirin ehdokkaiden kuvilla. Asiakirjaa luovuttaessani havaitsin: tässähän ei ole vaalisalaisuutta. Suonenjoella Kuopion piirin papereiden joukossa yksi Mikkelin piirin paperi. Äänten laskijat havaitsevat; Erkin vaalilippu. Ahaa; demari!
    Valitsijamiehiä tuli suunnilleen puolueiden kannatuksen mukaan. Äänestäjät ei voineet taktikoida. Mustonen valoi kannuja. Arveli, jos lopuksi ei pääse Fagerholm, voisi ajatella Sakari Tuomiojaa. Siten vastustaa taktikoiden, Kekkosta.
    Siihen pääsin sanomaan.--- Onni Hiltunen sanoi: "Jos minä joudun valitsemaan Tuomiojan ja Kekkosen välillä; äänestän Kekkosta".  Mustonen sopersi hämillään; jaaha, no hän tuntee paremmin.     Onni Hiltunen oli demareiden kärkikaartia. Kuuntelin häntä Joroisissa. Mustonen ei ollut siinä tilaisuudessa, ehkä velvollisuuksia toisaalla.
    Nyt oli vaalit toisesta ääripäästä. Kekkosen valitsemiseksi joutuivat taktikoimaan viimeisen päälle. Vielä äänen laskentaan asti. Se yksi ääni!?
   Minä äänestin häviävää puolta silloin.
Häviäjää äänesti nytkin 62 vuotta myöhemmin. Mutta se onkin toinen juttu. Olen hyvä häviäjä.

Ja sitten; yleislakko. Luotettava taho kertoi: "Demareita otti pannuun hävitty vaali, siitä suivaantuneena masinoivat lakon, pysäyttivät Suomen". Kommunistit yhtyivät riemumielin karkeloon.
    Kaupat ei olleet lakossa. Niinpä Eskelisen porukka oli lakon ulkopuolella. Kyynisesti arvelin, mitenhän Pekka Eskelinen suhtautuisi oman väkensä lakkoiluun?
   Maalaisliittolaiset uhittelivat luovutuslakolla. Kauppaan ei tullut maitoa. Kävin hakemassa Matti Ylösen tilalta kahtena päivänä. Eihän luovutuslakosta tullut, eikä tule mitään. Ei monena päivänä kantti kestä. Ei maitoa kaadettu maahan.
    Näin läheltä ristiriidan. Pekka Eskelinen, Jussi Kaistola, ja Tauno Nenonen läksivät Kuopioon Keskon karonkkaan. Tarvitsivat minut kuskiksi. Sillä lailla siivellä.
 Selvää oli, että kauppiaat kritisoivat voimakkaasti lakkoa. Pekka Eskelinen oli kauppias, kuten muutkin. Voi sanoa, että Keskon Kuopion piirissä kuului isoimpien puolikkaaseen.
    Pekka Eskelinen puolusti lakkoa; "Työläisten oikeus".
   "Suoraan sanottuna suunnilleen, sellaista elämä on."
   Viisastuttiinko menneiden vuosikymmenien aikana? Ei siltä näytä! Tämän päivän lakkoilun masinointi lähinnä huvittaa. Ei kohdistu kapitalista riistäjää kohtaan, vaan laillista hallitusta vastaan.
Toimiiko ay-väki samoin silloin kun Suomessa on demarivetoinen hallitus? Kysyn tätä vanhana sosialidemokraattina.
   Mitä lakolla saavutetaan? Vain ay-johtajat yrittävät kerätä sulkia hattuunsa. Suomen viime aikoina yskähtelyn jälkeen hieman kohentunut talous halutaan panna jarruihin. Jostain pitää saada aihetta!
   v 1956 vaativat kaikkien palkkojen nostamista 2400 markalla kuukaudessa. Tuntipalkkoja sitä vastaavasti.
    Järjettömän laiskottelun jälkeen vaatimus toteutui. Minunkin palkkani nousi sen verran. Vaikka en ollut lakossa. Samoin nousi kommunistisen työnantajani henkilökunnan palkat. Mahtoiko tapahtua "pitkin hampain"? Eskelisen virmassa ei noudatettu kaikkia lain vaativia. Laki velvoitti maksamaan alle 17 vuotiaille kolmen viikon kesäloman. Eskelinen ei! Työläisten edustaja???

Kuka hyötyi palkkojen korotuksista? Lakkokenraalit vakuuttivat työläisten hyötyneen. Minäkin uskoin hetkellisesti. Olin jo tottunut laukkaavaan inflaatioon ja ymmärsin hieman sen vaikutusta. En kuitenkaan voinut ymmärtää, kun en tiennyt. Tiennyt mitä? Sitä että inflaatiosta ei hyötynyt palkolliset, eikä pienyrittäjät. Ketkä sitten? Vientiyritykset kurssivoittoina! Tarvitsi vain jarruttaa tuloksien kotiuttamista yli devalvaation. Niinä aikoina semmoista en tiennyt. Eikä tiedä tänäkään päivänä suuri yleisö. Ay-pomot harhauttavat.
    Vanha korpifilosofi hyreksii kammiossaan. Oudoksun lakkoilun aihetta. Lakkoilu ei hyödytä ketään. Tämän päivän mediasta kuulin lauseen: "Kansa raivostui". Ei kansa raivostunut. Eikä oikeiden työntekijöiden tahto ole lakkoilla tarpeettomasti tekaistujen syiden takia. Lakkoilua haluavat poliittiset pamput kilpensä kirkastamiseen. Kysymys ei ole työläisen eduista.

v 1956 korotetut palkat sulivat jo ennen syksyä. Vientituotteiden hinnat kohosivat rajusti. Jostain kumman syystä kotimaiset hinnatkin kohosivat.

"Sama kaiku on askelten" tänäkin päivänä. Kun tällä hetkellä jokainen työssä oleva tulee toimeen. Sosiaaliturva auttaa. Minäkin virallisen köyhyysrajan paljon alittavana tulen toimeen, kun saan Kelan asumistukea. Ay-liikkeen lakkoilu on tekopyhyyttä. Sai mellastamiseen aiheen hallituksen typerästä esityksestä. Millainen kansa, sellainen on ansaitsemansa hallitus! Onko hallitus myös poliittisten vaikuttajien hallitus?

Ymmärtävätkö ay-pomot mitään? Jos ymmärtävät, heidän pitäisi tajuta, ettei mokoman takia kannata reagoida. Eikä tehdä vahinkoa Suomen taloudelle. Olen pyörittänyt omalta osaltani Suomen taloutta.  Osuuteni vain on niin vähäinen, ettei se tunnu missään. Olen kuitenkin oppinut. Kokemani ja oppimani perusteella tulee vaikutelma, ettei aktiivimalli voi toimia. Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus? Ajattelen yksityiskohtia "sammakkopersvektiivistä". Eivät ne ole tästä maailmasta. Eivät tajua, että olemme ihmisiä! Tosiasia on, etteivät useimmat toimi rationaalisesti.

Minäkään en toimi rationaalisesti tätä kirjoittaessani, mutta eihän minun tekstini osu monen silmiin, joten voin suruttomasti irroitella!