Näkyy ministeri epäilevän "kevytautoja" koskevan lain kelvollisuutta. Syytä epäillä. Suomen taouhottajat saaneet näpilleen. Jonkin verran autoja tuntevana epäilin sitä lakia. Tonni metallia kulkee 60 kilometriä tunnissa. Sekö annettais lasten käsiin. Ilman ajokoulutusta. Eikä sen ikäisistä suurin osa ole harkintakykyisiä.
Ihmettelin sellaista järjettömyyttä. Onneksi parjaamani EU on huomauttanut. Sentään järkeä. Huomattavan osan elannostani sain autojen parissa. Suhtaudun vakavasti. Kokemukseni opettanut.
Jo mopoauto on sillä rajalla, että sallitaanko tahi ei. Ihmettelin tultuani tuntemaan kyseistä ajoneuvoa. En hyväksyisi.
Nopeusrajoituksia nörtit kykenevät manipuloimaan.
keskiviikko 28. elokuuta 2019
lauantai 24. elokuuta 2019
Lukijamäärät
Kuka leikkii erkin blogilla? Päiviä sitten tilasto kertoi Ruotsissa luetun toistasataa kertaa. Tänä päivänä tilasto kertoo Suomessa luetun eilen 129 kertaa?! Vaikea uskoa. Se on epätavalllinen luku. Todelisia lukijoita ei voi olla. Haamulukijoita? Olkoon, ei se minun mielenrauhaani vie, ainakaan vielä.
Tulee väkisin mieleen "kutsumattomat vieraat". Varastetaanko minulta jotain?
Kaikenlaista uskomatonta tapahtuu "pilvissä".
Osapuilleen samat lukemat Ruotsista ja Suomesta muutamien päivien välillä.
"Kummitteleeko" koneet?
Tulee väkisin mieleen "kutsumattomat vieraat". Varastetaanko minulta jotain?
Kaikenlaista uskomatonta tapahtuu "pilvissä".
Osapuilleen samat lukemat Ruotsista ja Suomesta muutamien päivien välillä.
"Kummitteleeko" koneet?
torstai 22. elokuuta 2019
Pyykkäri
Jospa yritän pestä sänkyni edestä maton? Hyvä keli, ei liian kuuma. Aurinko viihdytti. Järvestä pumppautui lämmintä vettä. Jynssäsin rauhallisesti. Ei tuntunut pahalta. En väsynyt. Jaksoin nostaa mankeliin ja jotenkin orrelle.
Meni hyvin. Kävin hakemassa toisen maton. Vähän isomman. Tarmokkaan varttuneen naisen mielestä liikkeeni olivat "liian" rauhalliset, havaitsi:
--- Taejolla ku tekköö, niin tulloo puhasta. Vastasin:
--- Ei aenakaan likkaannu.
Toinen matto piti nostaa korkealle tukin päälle. Sain kuin sainkin hinattua.
"Taejolla" kun tein, en väsynyt. Kaiken varalta jätin kolmannen maton toiseen kertaan. Sitten sään salliessa palaan asialle. Ennen auringon laskua haen matot vintille. Auringon paiste lämmittää peltikaton.
Mitä tekee vanhusneuvosto? Onko siinä vanhuksia? Aviisista näkyy valitut. Seitsemän jäsentä ja jokaisella vara- Vielä kahdeksantena jonkinlainen "päsmäri".
Mitäpä se minulle kuuluu, enhän ole vanhus!
Meni hyvin. Kävin hakemassa toisen maton. Vähän isomman. Tarmokkaan varttuneen naisen mielestä liikkeeni olivat "liian" rauhalliset, havaitsi:
--- Taejolla ku tekköö, niin tulloo puhasta. Vastasin:
--- Ei aenakaan likkaannu.
Toinen matto piti nostaa korkealle tukin päälle. Sain kuin sainkin hinattua.
"Taejolla" kun tein, en väsynyt. Kaiken varalta jätin kolmannen maton toiseen kertaan. Sitten sään salliessa palaan asialle. Ennen auringon laskua haen matot vintille. Auringon paiste lämmittää peltikaton.
Mitä tekee vanhusneuvosto? Onko siinä vanhuksia? Aviisista näkyy valitut. Seitsemän jäsentä ja jokaisella vara- Vielä kahdeksantena jonkinlainen "päsmäri".
Mitäpä se minulle kuuluu, enhän ole vanhus!
tiistai 20. elokuuta 2019
Viertolan neljäkymmentä härkää
En voinut pidättää nauruani. Karanneita nautoja kerrotaan olevan neljäkymmentä. Saman verran kuin Viertolan härkiä. Neljäkymmentä Viertolan härkää muodosti todellisen vaaran Jukolan veljeksille.
Laukaalla tuntuu olevan pienoinen ongelma. Pitkään irrallaan olleet naudat saattavat olla villiintyneinä vaarallisia. Kuinkahan niistä selviydytään?
Tehkööt kuin Jukolan veljekset: Nouskoot suuren kiven päälle ampumaan.
Muuten fiktio ja facta sekoittuvat. Jukolan tarinassakin. Majailin lyhyen jakson taivalluksestani Nurmijärvellä. Paikallisissa medioissa kinastelivat: Mikä on todella se kivi, jonka päälle veljekset kiipesivät? Itsekin joskus pähkäilin sen kysymyksen parissa ja monen muun sen lisäksi. Väittivät jonkun talovanhuksen olevan todellinen Jukola.
Hyvä tarina on silloin todella hyvä, kun se on sellainen, että voisi olla totta. Kekkos-tarinat ovat enimmäkseen keksittyjä. Joku vain oivalsi "pihvin".
Sauli Niinistö, Presidenttimme, haikaili vastuullisten demarijohtajien perään. Niin haikailen minäkin. Elämme uneksivaa Rinteen aikaa.
Joku "dunari" penäsi Väinö Tannarilta moraalia. "Sinulla on omaisuutta, eikö työväen aatteen mukaista olisi jakaa se kansalle?" Mitä sanoikaan väiski?
Suomalaisia on neljä miljoonaa. Minun omaisuuteni on neljämiljoonaa markkaa; Tuossa on sinun osuutesi!
Laukaalla tuntuu olevan pienoinen ongelma. Pitkään irrallaan olleet naudat saattavat olla villiintyneinä vaarallisia. Kuinkahan niistä selviydytään?
Tehkööt kuin Jukolan veljekset: Nouskoot suuren kiven päälle ampumaan.
Muuten fiktio ja facta sekoittuvat. Jukolan tarinassakin. Majailin lyhyen jakson taivalluksestani Nurmijärvellä. Paikallisissa medioissa kinastelivat: Mikä on todella se kivi, jonka päälle veljekset kiipesivät? Itsekin joskus pähkäilin sen kysymyksen parissa ja monen muun sen lisäksi. Väittivät jonkun talovanhuksen olevan todellinen Jukola.
Hyvä tarina on silloin todella hyvä, kun se on sellainen, että voisi olla totta. Kekkos-tarinat ovat enimmäkseen keksittyjä. Joku vain oivalsi "pihvin".
Sauli Niinistö, Presidenttimme, haikaili vastuullisten demarijohtajien perään. Niin haikailen minäkin. Elämme uneksivaa Rinteen aikaa.
Joku "dunari" penäsi Väinö Tannarilta moraalia. "Sinulla on omaisuutta, eikö työväen aatteen mukaista olisi jakaa se kansalle?" Mitä sanoikaan väiski?
Suomalaisia on neljä miljoonaa. Minun omaisuuteni on neljämiljoonaa markkaa; Tuossa on sinun osuutesi!
Lukijamäärät
Vähäkielisenä kirjoitan tämmöistä salakieltä, jota ymmärtää vain Suomen kieliset. Suomalaisia on maapallon joka kolkassa, niin luulen. Alkuun näkyi satamäärin Yhdysvalloista ja Venäjältä. Kyllä arvasin etteivät ne olleet fanejani. Ihmettelin aluksi. Selvisihän se aikanaan. Tulin tietämään vakoiluohjelmista. Eihän minussa ole vakoilemista?
Tehokkaat automaatit seulovat kaikki maailman verkot. Niinpä sitten lukumäärät normalisoituivat pieniksi. Turha vakoilla Erkkiä!
Ruotsista tiedän Mika Kemppaisen. Joku muukin sattumoisin. Menneellä viikolla Ruotsista oli toista sataa?! Kertalaakilla isohko määrä!?
Onko Ruotsilla koko maapallon kattava vakoiluverkko?
Suomella ei ole. Voisiko joskus maailmassa olla Ruotsin jaSuomen yhteinen?
Ei taida voida.
Tehokkaat automaatit seulovat kaikki maailman verkot. Niinpä sitten lukumäärät normalisoituivat pieniksi. Turha vakoilla Erkkiä!
Ruotsista tiedän Mika Kemppaisen. Joku muukin sattumoisin. Menneellä viikolla Ruotsista oli toista sataa?! Kertalaakilla isohko määrä!?
Onko Ruotsilla koko maapallon kattava vakoiluverkko?
Suomella ei ole. Voisiko joskus maailmassa olla Ruotsin jaSuomen yhteinen?
Ei taida voida.
lauantai 17. elokuuta 2019
"Megalomaanisia ongelmia"
!!??
Ne ovat harvat ja valitut, jotka ratkaisevat ongelmia. Jos ratkaisevat? Suhtaudun kriitisesti määritelmään "ongelman ratkaisu". Vuosikymmenien aikana ratkaistut ongelmat näyttävät poikivan lukuisan määrän uusia.
Tuntuu jotenkin hupaisalta, jos uskovat ongelmien ratkaisu kyvyn kehittyvän pehmusteiden päällä lojumalla alakoulussa. Ei lojumalla kehity yläkoulussa. Entä yliopistossa. Mielestäni yliopistoihin ei pidä valita ketään "lojumaan". "Ikuiset ylioppilaat".
Naurattaa "megalomaaniset ongelmat". Kaikkien ei tarvitse opiskella niin paljon, että ymmärtäisivät tuommoisia sanahirviöitä tullakseen arvostetuksi.
Tarvitaan enemmän käytännöllisiä osaajia. Osaamiseen ei kehity patjojen päällä lojumalla. Ammattikoulukaan ei saa liikaa teorisoitua. Ensimmäisen kerran törmättyäni käsitteeseen: Ammattikorkeakoulu. Kysyin itseltäni: Mikä siinä on ammattia ja mikä korkeaa? Korkean tason ammattilaisia kehittyi ammattikoulun pohjalta. Kehittyi myös dunareita, lintsareita ja lorvailijoita. Koulutuksesta huolimatta.
En vastusta koulutusta. Päin vastoin! Olisin mieluusti opiskellut ja luullakseni pärjännytkin. Olin nopea lukija, testaamalla todettu.
Lapsillani ,lapsieni lapsilla ja nykyisellä neljännellä polvella on mahdollisuuksia, joita itselläni ei ollut. Suomi kehittyi huimasti, jota on vaikea uskoa todeksi. Nykyiset vain eivät voi kuvitellakaan lähtökohtia, eikä kivisen ja kuoppaisen matkan pituutta maailman myrskyissä.
Opiskelinkin. Varsin varttuneella iällä. Aina olin vähän myöhässä. Tai kohtalon ivaama. Työ haittasi pahasti harrastuksia. Ei estänyt itseopiskelua. Se tuntuu turhalta, kun ei saavuta titteliä.
Kävin läpi tuon kirjoittamani.
Eipä ole kummoista sepustusta. Nytkähtevää tajunnan virtaa. "Kirjoitin minkä..."
Ne ovat harvat ja valitut, jotka ratkaisevat ongelmia. Jos ratkaisevat? Suhtaudun kriitisesti määritelmään "ongelman ratkaisu". Vuosikymmenien aikana ratkaistut ongelmat näyttävät poikivan lukuisan määrän uusia.
Tuntuu jotenkin hupaisalta, jos uskovat ongelmien ratkaisu kyvyn kehittyvän pehmusteiden päällä lojumalla alakoulussa. Ei lojumalla kehity yläkoulussa. Entä yliopistossa. Mielestäni yliopistoihin ei pidä valita ketään "lojumaan". "Ikuiset ylioppilaat".
Naurattaa "megalomaaniset ongelmat". Kaikkien ei tarvitse opiskella niin paljon, että ymmärtäisivät tuommoisia sanahirviöitä tullakseen arvostetuksi.
Tarvitaan enemmän käytännöllisiä osaajia. Osaamiseen ei kehity patjojen päällä lojumalla. Ammattikoulukaan ei saa liikaa teorisoitua. Ensimmäisen kerran törmättyäni käsitteeseen: Ammattikorkeakoulu. Kysyin itseltäni: Mikä siinä on ammattia ja mikä korkeaa? Korkean tason ammattilaisia kehittyi ammattikoulun pohjalta. Kehittyi myös dunareita, lintsareita ja lorvailijoita. Koulutuksesta huolimatta.
En vastusta koulutusta. Päin vastoin! Olisin mieluusti opiskellut ja luullakseni pärjännytkin. Olin nopea lukija, testaamalla todettu.
Lapsillani ,lapsieni lapsilla ja nykyisellä neljännellä polvella on mahdollisuuksia, joita itselläni ei ollut. Suomi kehittyi huimasti, jota on vaikea uskoa todeksi. Nykyiset vain eivät voi kuvitellakaan lähtökohtia, eikä kivisen ja kuoppaisen matkan pituutta maailman myrskyissä.
Opiskelinkin. Varsin varttuneella iällä. Aina olin vähän myöhässä. Tai kohtalon ivaama. Työ haittasi pahasti harrastuksia. Ei estänyt itseopiskelua. Se tuntuu turhalta, kun ei saavuta titteliä.
Kävin läpi tuon kirjoittamani.
Eipä ole kummoista sepustusta. Nytkähtevää tajunnan virtaa. "Kirjoitin minkä..."
keskiviikko 14. elokuuta 2019
Verenpaineita
Ranteesta tunnustelemalla kun saan alhaisen sykkeen, ajatelin kaiken olevan kunnossa. Nyt mitatessa on verenpaine korkeahko, mutta syke 47 - 48. Ei minun tarvitse tietää, mutta miten alhaisella sykkeellä tulee korkea paine?
Eilen mittasin. Varsin hyvät arvot.
128 76 53. Mittasin päivällä noin kolmen aikaan.
Tänä aamuna kaksi mittausta. Kello 8
165 82 48
170 83 47
Olo tuntuu normaalilta. Vain sairaampi jalka hiukan tavallista kipeämpi. Kahvin juonti tunti aikaisemmin.
Paineet korkeahkot, mutta syke aivan alakantissa. En kanna huolta. Jatkan elää kituuttamista.
Ei tunnu ollenkaan pahalta. Ei edes pahaa aamuväsymystä, mikä muutamia vuosia aikaisemmin
vaivasi.
Kirjaan tähän lisää mittauksia. Sitten rauhoitan vähäksi aikaa.
16.8 128 76 53
17.8 klo 8:10 126 70 55
Eilen mittasin. Varsin hyvät arvot.
128 76 53. Mittasin päivällä noin kolmen aikaan.
Tänä aamuna kaksi mittausta. Kello 8
165 82 48
170 83 47
Olo tuntuu normaalilta. Vain sairaampi jalka hiukan tavallista kipeämpi. Kahvin juonti tunti aikaisemmin.
Paineet korkeahkot, mutta syke aivan alakantissa. En kanna huolta. Jatkan elää kituuttamista.
Ei tunnu ollenkaan pahalta. Ei edes pahaa aamuväsymystä, mikä muutamia vuosia aikaisemmin
vaivasi.
Kirjaan tähän lisää mittauksia. Sitten rauhoitan vähäksi aikaa.
16.8 128 76 53
17.8 klo 8:10 126 70 55
lauantai 3. elokuuta 2019
Aspiriini
Netissä mainittiin aspiriini. Itselläni on vain huonoja kokemuksia. Sepelvaltimotauti on ja ohitusleikkaus v 1998. Primaspan kehotettiin ottamaan aamulla tyhjään vatsaan. Nyt en käytä, enkä myöskään statiinia. Primaspan aiheutti veren vuotoa virtsassa. Lopetin välillä. Aloitin monta kertaa uudelleen. Vähensin anostusta ja harvensin ottamista: ei joka päivä. Olin ottamatta pitkähkön ajan. Pari-kolme kuukautta sitten otin muutaman tabletin viikossa parin päivän välein. Kun tuota virhettä on. Lisäksi tuli jalkoihin sairaus. Lääkäri lohdutti: -- Parannuskeinoa ei ole. Arvelin lääkärille Primaspanista. Lääkäri sanoi sen vaikuttavan enemmän valtimoihin ei laskimoihin.
Olen omillakin aivoillani ajtteleva jästipää, kuitenkin joustava sellainen. --- Sama verihän se kiertää. Hyytymistä estetään aspiriinilla.
Ehkä kuukausi tai enemmän aikaa sitten yllätti veren tulo. Näytti olevan pelkkää verta. Voimakkaasti tummanpunaista, sanoisinko; mustan puhuvaa. Kerran näytti lopussa olevan jotain sakkaa. Semmoinen on epätodennäköistä, luultavasti näin unta. Niin vahva asia vaikuttaa uniinkin.
Verta näkyi vähitellen vähemmän ja loppui vuorokauden kuluttua. Oli eduksi, kun asun yksin. Jos joku olisi nähnyt sen veren paljouden, olisi varmaan pyörtynyt ja kutsunut ambulanssin.
Kontrollissa kävin huhtikuussa 2017. Ajokorti vaati.
Tein päätöksen ilman juhlallista vakuutusta: En ota yhtään aspiriinitablettia koskaan. Unohtui äsken tekstistä, että aspiriinin aikaan näkyi mustaa toisenkin tuutin tuotteessa erillisenä hyytymänä.
En ota myöskään statiinia. en ole varma hyödystä. Kun kuolee, sitten kuolee. Se on luonnon laki. Elämä jatkuu, mutta eri yksilöissä. Eikä sekään ole ikuista!
Olenkohan ainut sepelvaltimotautinen, jolla ei ole mitään lääkettä. Ihmetellen kuuntelen muiden puheita lääkkeiden paljoudesta.
Tänään heräsin hyvään amuun. Ei aamuväsymystä, kun nukuin riittävästi. Pahimpina aamuina saatoin olla "kuoleman väsynyt". Kovin vaikea lähteä liikkelle. Ei puhettakaan aamulenkille, tai aamu-uinnille. Sain kerran lähetteen Mehiläiseen. Ei siitä sen kummempaa apua ollut. Uutena asiana tuli: "Aorttaläppä fuskaa."
Päättelin kaikesta: Anemia! Yhdessä kontrollissa oli alentunut hemoglopiini 127. Parantui nokkosella. Seuraava kontrolli; 156. sitä seuraava 155. Sen jälkeen en ole käynyt, eikä mitattu.
Pistäydyin mittaamassa verenpaineen. 159 82 49. Toinen mittaus: 151 77 51. Ne ovat vanhan miehen arvoja. Olen vanha. UKK:n päiväkirjat kertoo vertauksesta "nuoren miehen arvoihin". Olen jo hiukan vanhempi Presidentti Kekkosta.
Kaiken kaikkiaan: noudatin huonosti annettuja ohjeita. Tukeuduin kirjoista saamaani informatioon. Lääkäreistä muutamat aliarvioivat rankasti, eivätkä vastaa "tyhmiin " kysymyksiin. En ole lasiastia, läpi ei näy lukemiseni määrä. Eihä nyt "eläkkeellä oleva autonasentaja" voi ymmärtää.
En yllytä ketään kapinoimaan, mutta oma kokemukseni ja saamani tieto toimi. Tällä hatkellä en tunne sairautta. Aivan kuin sydän ei olisi reistaillut milloinkaan.
Huuhaa uskomuksiin en sorru, pitää olla jotain tiettyä vaikutusta. Nokkonen tiedetään. Kerran päivässä voileivän päälle yksi kynsi valkosipulia. Sen takia, vai siitä huolimatta: rajut influensat vähenivät. Joka vuosi ei tule ollenkaan. Viime talvesta en tiedä: oliko tai ei? Sitä edellisenä talvena ilmaisi kerran: tunnistan sen jalkojen tuntemuksesta. Eräänä päivänä tuntui vähän. Mittasin kuumetta digitalimittarilla. Näytti melkein 39. en muista tarkkaa lukemaa: ehkä 38,7. Kului muutamia tunteja. Mittasin uudelleen: 36,3 !? Vaikea uskoa? En kuitenkaan sairastunut.
Taidan vähän shokeerata. Ruokavaliooni kuuluu sianliha ja vispikerma. Niin tappavaa myrkkyä, enkä ole vielä kuollut. Influenssa rokotusta en ota. En tiedä, kumpi rasittaa enemmän: rokotus vai tauti
En ole rokotusvastainen. Paikallaan, milloin on tarpeellinen. Saanut aikaan paljon hyvää.
Todellakin: sianliha ja vispikerma? Ei tietenkään suuria määriä.
Olen omillakin aivoillani ajtteleva jästipää, kuitenkin joustava sellainen. --- Sama verihän se kiertää. Hyytymistä estetään aspiriinilla.
Ehkä kuukausi tai enemmän aikaa sitten yllätti veren tulo. Näytti olevan pelkkää verta. Voimakkaasti tummanpunaista, sanoisinko; mustan puhuvaa. Kerran näytti lopussa olevan jotain sakkaa. Semmoinen on epätodennäköistä, luultavasti näin unta. Niin vahva asia vaikuttaa uniinkin.
Verta näkyi vähitellen vähemmän ja loppui vuorokauden kuluttua. Oli eduksi, kun asun yksin. Jos joku olisi nähnyt sen veren paljouden, olisi varmaan pyörtynyt ja kutsunut ambulanssin.
Kontrollissa kävin huhtikuussa 2017. Ajokorti vaati.
Tein päätöksen ilman juhlallista vakuutusta: En ota yhtään aspiriinitablettia koskaan. Unohtui äsken tekstistä, että aspiriinin aikaan näkyi mustaa toisenkin tuutin tuotteessa erillisenä hyytymänä.
En ota myöskään statiinia. en ole varma hyödystä. Kun kuolee, sitten kuolee. Se on luonnon laki. Elämä jatkuu, mutta eri yksilöissä. Eikä sekään ole ikuista!
Olenkohan ainut sepelvaltimotautinen, jolla ei ole mitään lääkettä. Ihmetellen kuuntelen muiden puheita lääkkeiden paljoudesta.
Tänään heräsin hyvään amuun. Ei aamuväsymystä, kun nukuin riittävästi. Pahimpina aamuina saatoin olla "kuoleman väsynyt". Kovin vaikea lähteä liikkelle. Ei puhettakaan aamulenkille, tai aamu-uinnille. Sain kerran lähetteen Mehiläiseen. Ei siitä sen kummempaa apua ollut. Uutena asiana tuli: "Aorttaläppä fuskaa."
Päättelin kaikesta: Anemia! Yhdessä kontrollissa oli alentunut hemoglopiini 127. Parantui nokkosella. Seuraava kontrolli; 156. sitä seuraava 155. Sen jälkeen en ole käynyt, eikä mitattu.
Pistäydyin mittaamassa verenpaineen. 159 82 49. Toinen mittaus: 151 77 51. Ne ovat vanhan miehen arvoja. Olen vanha. UKK:n päiväkirjat kertoo vertauksesta "nuoren miehen arvoihin". Olen jo hiukan vanhempi Presidentti Kekkosta.
Kaiken kaikkiaan: noudatin huonosti annettuja ohjeita. Tukeuduin kirjoista saamaani informatioon. Lääkäreistä muutamat aliarvioivat rankasti, eivätkä vastaa "tyhmiin " kysymyksiin. En ole lasiastia, läpi ei näy lukemiseni määrä. Eihä nyt "eläkkeellä oleva autonasentaja" voi ymmärtää.
En yllytä ketään kapinoimaan, mutta oma kokemukseni ja saamani tieto toimi. Tällä hatkellä en tunne sairautta. Aivan kuin sydän ei olisi reistaillut milloinkaan.
Huuhaa uskomuksiin en sorru, pitää olla jotain tiettyä vaikutusta. Nokkonen tiedetään. Kerran päivässä voileivän päälle yksi kynsi valkosipulia. Sen takia, vai siitä huolimatta: rajut influensat vähenivät. Joka vuosi ei tule ollenkaan. Viime talvesta en tiedä: oliko tai ei? Sitä edellisenä talvena ilmaisi kerran: tunnistan sen jalkojen tuntemuksesta. Eräänä päivänä tuntui vähän. Mittasin kuumetta digitalimittarilla. Näytti melkein 39. en muista tarkkaa lukemaa: ehkä 38,7. Kului muutamia tunteja. Mittasin uudelleen: 36,3 !? Vaikea uskoa? En kuitenkaan sairastunut.
Taidan vähän shokeerata. Ruokavaliooni kuuluu sianliha ja vispikerma. Niin tappavaa myrkkyä, enkä ole vielä kuollut. Influenssa rokotusta en ota. En tiedä, kumpi rasittaa enemmän: rokotus vai tauti
En ole rokotusvastainen. Paikallaan, milloin on tarpeellinen. Saanut aikaan paljon hyvää.
Todellakin: sianliha ja vispikerma? Ei tietenkään suuria määriä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)