Netissä mainittiin aspiriini. Itselläni on vain huonoja kokemuksia. Sepelvaltimotauti on ja ohitusleikkaus v 1998. Primaspan kehotettiin ottamaan aamulla tyhjään vatsaan. Nyt en käytä, enkä myöskään statiinia. Primaspan aiheutti veren vuotoa virtsassa. Lopetin välillä. Aloitin monta kertaa uudelleen. Vähensin anostusta ja harvensin ottamista: ei joka päivä. Olin ottamatta pitkähkön ajan. Pari-kolme kuukautta sitten otin muutaman tabletin viikossa parin päivän välein. Kun tuota virhettä on. Lisäksi tuli jalkoihin sairaus. Lääkäri lohdutti: -- Parannuskeinoa ei ole. Arvelin lääkärille Primaspanista. Lääkäri sanoi sen vaikuttavan enemmän valtimoihin ei laskimoihin.
Olen omillakin aivoillani ajtteleva jästipää, kuitenkin joustava sellainen. --- Sama verihän se kiertää. Hyytymistä estetään aspiriinilla.
Ehkä kuukausi tai enemmän aikaa sitten yllätti veren tulo. Näytti olevan pelkkää verta. Voimakkaasti tummanpunaista, sanoisinko; mustan puhuvaa. Kerran näytti lopussa olevan jotain sakkaa. Semmoinen on epätodennäköistä, luultavasti näin unta. Niin vahva asia vaikuttaa uniinkin.
Verta näkyi vähitellen vähemmän ja loppui vuorokauden kuluttua. Oli eduksi, kun asun yksin. Jos joku olisi nähnyt sen veren paljouden, olisi varmaan pyörtynyt ja kutsunut ambulanssin.
Kontrollissa kävin huhtikuussa 2017. Ajokorti vaati.
Tein päätöksen ilman juhlallista vakuutusta: En ota yhtään aspiriinitablettia koskaan. Unohtui äsken tekstistä, että aspiriinin aikaan näkyi mustaa toisenkin tuutin tuotteessa erillisenä hyytymänä.
En ota myöskään statiinia. en ole varma hyödystä. Kun kuolee, sitten kuolee. Se on luonnon laki. Elämä jatkuu, mutta eri yksilöissä. Eikä sekään ole ikuista!
Olenkohan ainut sepelvaltimotautinen, jolla ei ole mitään lääkettä. Ihmetellen kuuntelen muiden puheita lääkkeiden paljoudesta.
Tänään heräsin hyvään amuun. Ei aamuväsymystä, kun nukuin riittävästi. Pahimpina aamuina saatoin olla "kuoleman väsynyt". Kovin vaikea lähteä liikkelle. Ei puhettakaan aamulenkille, tai aamu-uinnille. Sain kerran lähetteen Mehiläiseen. Ei siitä sen kummempaa apua ollut. Uutena asiana tuli: "Aorttaläppä fuskaa."
Päättelin kaikesta: Anemia! Yhdessä kontrollissa oli alentunut hemoglopiini 127. Parantui nokkosella. Seuraava kontrolli; 156. sitä seuraava 155. Sen jälkeen en ole käynyt, eikä mitattu.
Pistäydyin mittaamassa verenpaineen. 159 82 49. Toinen mittaus: 151 77 51. Ne ovat vanhan miehen arvoja. Olen vanha. UKK:n päiväkirjat kertoo vertauksesta "nuoren miehen arvoihin". Olen jo hiukan vanhempi Presidentti Kekkosta.
Kaiken kaikkiaan: noudatin huonosti annettuja ohjeita. Tukeuduin kirjoista saamaani informatioon. Lääkäreistä muutamat aliarvioivat rankasti, eivätkä vastaa "tyhmiin " kysymyksiin. En ole lasiastia, läpi ei näy lukemiseni määrä. Eihä nyt "eläkkeellä oleva autonasentaja" voi ymmärtää.
En yllytä ketään kapinoimaan, mutta oma kokemukseni ja saamani tieto toimi. Tällä hatkellä en tunne sairautta. Aivan kuin sydän ei olisi reistaillut milloinkaan.
Huuhaa uskomuksiin en sorru, pitää olla jotain tiettyä vaikutusta. Nokkonen tiedetään. Kerran päivässä voileivän päälle yksi kynsi valkosipulia. Sen takia, vai siitä huolimatta: rajut influensat vähenivät. Joka vuosi ei tule ollenkaan. Viime talvesta en tiedä: oliko tai ei? Sitä edellisenä talvena ilmaisi kerran: tunnistan sen jalkojen tuntemuksesta. Eräänä päivänä tuntui vähän. Mittasin kuumetta digitalimittarilla. Näytti melkein 39. en muista tarkkaa lukemaa: ehkä 38,7. Kului muutamia tunteja. Mittasin uudelleen: 36,3 !? Vaikea uskoa? En kuitenkaan sairastunut.
Taidan vähän shokeerata. Ruokavaliooni kuuluu sianliha ja vispikerma. Niin tappavaa myrkkyä, enkä ole vielä kuollut. Influenssa rokotusta en ota. En tiedä, kumpi rasittaa enemmän: rokotus vai tauti
En ole rokotusvastainen. Paikallaan, milloin on tarpeellinen. Saanut aikaan paljon hyvää.
Todellakin: sianliha ja vispikerma? Ei tietenkään suuria määriä.
