Lenkkipolku vei ravitallin lähelle. Säilynyt pieni pläntti mustikoita. Tasamaalla kuin tummansininen matto. Aioin käydä huomenissa hakemassa ne pois. Kuinkas kävikään? Mentyäni huomasin muiden käyneen. Keräsin kuitenkin ryteiköstä vähän. Roskaisia siivottavia. Tuli kuusi voimariinirasiaa.
Otti koville. Mustikkaseudulta autolle vaikea taival. Satojen metrien matkalla piti seisahdella ja polun päällä lojuvan kelottuneen rungon päälle pääsin istahtamaan. Taitaa pysyä marjat keräämättä tässä elämässä. Sieniä pystyisin noukkimaan, mutta niitä ei ole. Sain vain vähän kanttarelleja. Perunoiden kera läskisoosissa maistuivat erinomaisilta. Pitänee kirjoitella.
