Horjuva terveys

Tiistai aamuna sain silmäni auki oudon tuntuman vallassa, hiukan sairaan vaikutelma, huone pyöri silmissäni. Semmoinen tuntu, että sängystäkin voisi pudota. En huolestu vähästä. Tiedän olevani luonnollisella tavalla poistuva haitta. Kohentui puolilta päivin.

Tänään tuntui heikkous huonomman jalan polvessa. Pieni häivähdys kipua ja aavistus nuljahtamisesta ja taipumisesta. Romahtaako?  Vuosien takaa tallella varuste sarja. Ulos kompuroimaan lähtiessä vetäisin polvisuojan. Suoja oli Lainassa Leenalla polvi ruljanssin aikana.

t   

Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä

      Aloin lukemaan, mutta en jatkanut enempää. Mielestäni oli sekavaa ja epämiellyttävää. Kirja lojui hyllyn reunalla viikon, pari. Heräsi mielenkiinto. Avasin kirjan. Niinpä niin, Teksti on hyvää! Miksi sitten....? Sitä on kenenkään vaikea uskoa? Vika on minussa. Se ilmaantui vuosia sitten. Ensimmäinen  luku yritys tapahtui unessa. Muistan vieläkin selvästi, miltä teksti näytti.

Homman tekee omituiseksi, kun uni ja todellisuus sotkeentuu sillä tavalla, etten tiedä, enkä ymmärrä. Tajunnassa saattaa todellisuus jatkua saumattomasti unessa. Jälkeen päin muistan yhtenä tarinana. Kuluu pitkänkin aikaa joskus setviessä. 

Ei minulta mielen rauha järkyty. Olen pitkään polkuani taivaltanut ja lueskellut melko paljon ja oppinut ymmärtämään mielen moni mutkaisuutta ja aivoitusten arvaamattomuutta. 

Suhtaudun maltilla. En stressaa, mutta saatan puhua sekavia. Ei isompia vahinkoa ole tullut. Raha-asiatkin pysyy hallinnassa.        

Ehkä huomenna?

 Kenties huomenna onnistun säätämään unirytmiä lähemmäksi säännöllistä. Eilispäivänä nukuin ja valvoin. Aamuyöllä kulutin aikaa koneen ääressä, sekä selailemalla vanhaa Savon Sanomaa. jossain vaiheessa nukahdin. Jalkeille selvisin suunnilleen neljältä. Kohentelin makuusijaa, paneuduin sijalle ja olin nukahtanut. Heräsin kuselle. Kello näytti puoli kahdeksaa. Sopiva ylösnousun paikka, enkä päivällä nukkunut. 

Maailman kirjat sekasin. Eduskunnassa pulputtivat, arvioivat ja päättelivät Suomea jonkinlaiseksi tekijäksi. Ajopuu olemme edelleen, niin kuin olimme aikaisemmissakin myllerryksissä. Selvisimme valtioiden välisissä kohtuullisesti, emme kuitenkaan aivan kuivin jaloin.

Joku antoi poliitikoille tunnustusta Suomen johtamisesta Natoon. Turha siitä on kenenkään kunnian kukkoa laulattaa. Tosi asiassa Suomi toimi paniikissa, säikähti historiallisen tilanteen tultua eteen. Epäilijöille väitän, - Kyllä ikivanha ymmärtää. Oikeaa ennustusta ei kuitenkaan osaa. En edes arvaa, illalla nukahtamistani.   

Niukasti nukkumista

 Heräsin neljän kieppeillä. Valvoin tunnin. Nautin lämmintä juomaa. Kun ei saa unta, niin ei saa kirveelläkään, tai ken ties, vaikka sillä.

Kello on suunnilleen kuusi. Otan lääkkeet ja kahvin. Joskus oli semmoinenkin lääkemääräys, että piti ottaa päivittäin samalla kellon lyömällä. Nyt vaihtelee kuuden ja yhdeksän välillä, että silleen.

Kitkuttelen

 Heräsin seitsemältä. Nousin venyttelemättä, etten nukahtaisi uudelleen. Lukaisin yle.fi . Rakentelin tarvikkeista soppa-ainekset isoon kattilaan. Lihaa jäljellä. Haen kaupasta maan antimia. Rustaan uuni-pataa. Niillä eväillä keplottelen reilun viikon.

Jaksaisko rullata kirjastoon?    

Nukkuminen

 En onnistu saamaan unirytmiä normaalimmaksi. Nukun yöllä ja päivällä tai päivällä ja yöllä. Jonkun lääkärin tekstistä luin. Hän kehottaa sovittamaan puuron illaksi. Kaura on eduksi nukahtamiselle. Päätin noudattaa sitä. On vain vaikeaa muistaa jättää pois aamusta ja alkaa popsimaan iltasella. Jos saisin tottua uudelle tavalle, saattaisi kirjoittaminen sujua paremmin.