Asiat ja asiavirheet.

Pojat nähneet ja löytäneet merkkejä "avaruudesta". Sanomalehden otsikko kysyy: "Putosiko johtain taivaasta?"  Lehden otsikossa piilee virhe. Taivaasta? Taivas on uskovien varaama "tavaramerki" ja tarkoittaa juuri "sitä".
Kun tarkoitetaan avaruudesta sinkoilleinta esineitä, sanotaan: taivaalta!

Suinkin mahdollista, katson jokaisen uusintasarjan: "Sydämen asialla". Sain Sydänliitolta levyn, jossa on myös "heartbeat". Lapsellinen tarinan rakenne viehättää sarjan kerronnassa.

Tänään osui. Ford-dieleriä palvelleena tunnen nostalgiaa nähdessäni sarjassa Fordin autotyyppejä. Legentaarinen Anglia esiintyy poliisiautona. Se huvittaa.  Tiedän tasan tarkkaan Anglian mahdollisuudet kiinniotossa. 1200 kuutioisen Anglian nopeus oli varsin vaatimaton.

Tämän päivän uusintasarjassa tuotiin räväkästi esiin Fordin Zephyr-6. Tunsin automerkin jokaisen sähköjohtimen tarkkuudella. Auto näytettiin mustana loistavasti kiilloitettuna.  Mainittiin kuusisylinterisenä. Kuusisylinterisyys on totta. Eräällä kihlakunnantuomarilla Varkaudessa oli Zephyrin arvokkaampi versio. Sanoin: --- Kunhan tämä tarjotaan hintaan 2000 markkaa, minä ostan sen! Ei tarjottu, enkä siis ostanut.

Tiedän moottoripyörien: AJS, Norton ja Triumphin tehot.  Niille ei pärjää alkuunkaan Zephyr-kuutonen. Jotenkin epäilen, pärjääkö Mini-Cooperille?   Zephyr-6 on tehty herrasmiehille, kuten minä, ei kaahareille, eikä rosvoille. Ei myöskään poliisiautoksi. 

Tarvajärvi keräsi varoja poliisille ajoneuvojen hankintaan.  Joukossa muutamia Zephyreitä.  En uskalla arvella, oliko se yksilö Tarvan ansaitsema? Varkaudessa Liikkuvan Poliisin yksikkö testasi Ford-Zephyr-kuutosen nopeusmittaria, saadakseen todistettua kaahareiden kurittomuutta.

Sarjassa nähdyn kaltaiseen vaihdoin vaihdelaatikon ja mittarin väliseen vaijeriin käyttöratasta.
Päästiin lähemmäksi totuutta.

Yhteensattumat huvittaa. Perheeni kanssa kävimme Pielavedellä. Vaikeuksia.  Satoi kuuluisaa alijäähdynyttä vettä. Tuulilasi puuroutui. Tuhrasin ja tuhrasin eteenpäin. Tuli tenä.  Poliisi tuli tarkistamaan. Tunsin poliisimiehen, joka asioi aiemmin mittarinsa kanssa. Näytti itsestään vain vilauksen ja poistui katveeseen, jätti selvittelyn kaverinsa kontolle.  Bensa loppui, enkä saantia muista, kuinka selvittiin. Eivät sakottaneet. Ei mitään syytä.

Palvelin silloin Verkauden Kello ja Kulta oy:n auto-osastolla. 

Kuningasten Kuningas

Juhlivat Ruotsin kuningasta. Suomen teeveen uutisissa toimittaja käytti sanaa: -- hallitsija.  Mikä hallitsija? Ruotsiakin hallitsee puolueet ja pääministerien johtamat hallitukset. Kuninkaalliset ovat tyhjäntoimittajia. Postikorttien kiiltokuvia ja juorulehtien materiaalia. Ihmettelen suuresti suomalaisten käyttäytymistä, suoranaista jumalointia. Toimittaja matki urheilun reporttereita sanomalla: vasta.  Urheilijoista sanotaan: --- vasta 18 v. Ruotsin kuninkaasta: --- Vasta 27, kun tuli valtaan. Valtaan?

Kruununprinssistä vitsailivat. Hänen pienistä puutteistaan. Suomalaisesta mediasta, ehkä tv:stä siltä ajalta muistan irvailun: "Ruotsalaiset ovat hiukan ymmällä. Tottuneet siihen että kuningas on aina vanha ja viisas. mutta tämä ei ole".

Kerrotaan Farukin sanomaksi: "Vuonna 2000 Euroopassa ei kuninkaallisia ole kuin korttipakassa ja  Englannissa".
Vielä on muitakin.

Näytelmä jatkuu

Käsikirjoitajasta ei ole täyttä varmuutta. Ohjaus vakuutetaan olevan Yhdysvaltain Presidentin käsissä. Kuitenkin ilmenee myös apulaisohjaajia, erilaisia assistentteja.  Muutamia näytöksiä olemme nähneet ja kuulleet.  Niitä, jotka esitetään julkisesti. Kulisseissa kuhisee.  Sitä emme näe, mutta kokemuksesta tiedämme, ettei nämä suuret näytelmät aina noudata käsikirjoitusta. Joskus kuitenkin seuraavien näytösten sisältö arvataan.

Ns. länsimaat ilmaisevat sympatiaa kapinallisille. Kapinalliset odottavat ulkopuolista apua. Heidän mielestää kansainvälinen yhteisö on velvollinen puuttumaan. 

Irakissa ja Afganistanissa kumottiin voimassa oleva hallitus.  Näkyvissä surkeat jäljet. Edelleen räjäyttelevät ja tuhoavat.  Ihmisiä kuolee, niin kuin sodassa yleensä tapahtuu. Vähintään samanlaista sekasortoa seuraa, jos armeijat vyöryvät Syyriaan.  Siviilit, naiset ja lapset kärsivät eniten. Minkälainen kohtalo koituu sotilaiksi värvättäville lapsille?  Kumman puolen sotilaat ovat Jumalan sotilaita, jotka pääsevät paratiisiin?       

Vakuuttavat ettei nyt haluta auttaa vallankumousta. Rankaisu???  Mitä seuraa parin viikon ohjuksilla pommittamisesta?  Saa minut luokitella tietämättömäksi, mutta nähty ja kuultu on, että jokainen pommi, jokainen surmattu, jokainen lapsiuhri kasvattaa vihaa länsivaltoja kohtaan, joiden etunenässä johtava valtio toimii.

Vietnam, Irak, Afganistan, Syyria.  Näiden kaltaisissa valtioissa eivät kaikki ajattele ja toimi meidän oppimiemme logiikan sääntöjen mukaan. Tuskin monikaan heistä? Uskontojen otteet pitävät.
Väittävät Islamin olevan rauhan oppi.  Miksi Sunnit ja Siiat sotivat keskenään? Miksi käyvät valtataistelua?  Jossain vilahti ajatus maailmanlaajuisesta islamistisesta valtiosta. Tuota ajatusta puntaroidessa tulee pessimistiseksi Rauhan puolustamisessa.

Jeesuksen sanoma pitäisi olla rauhan sanoma.  Mainitaan Jeesuksen sanomaksi: "Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni!"  "Miekan kärjessä" Kristinoppia levitettiin.  Veivät uskontoa ja "sivistystä" pakanakansoille.  Ruotsin käymä 30-vuotinen sota kohdistui "paavin uskoisiin".  Ryöstöretki, johon suomalaisetkin joutuivat osallistumaan Ruotsin kansalaisina.

Valtakuntien johtajat rukoilevat sotilaidensa puolesta.  Molemmilla puolilla.  Kumman puolella Jumala on?   Vai????

Miljoonapäisistä uhrijoukoista pohtiessani, tulin päätelmään: - Mitkään muut aatteet ja uskonnot eivät aiheuttaneet niin suunnatonta määrää hävitystä, kärsimystä, tappamista, kuin kristityt ja kommunistit. Heidän toimensa tuhosivat kokonaisia kansakuntia, omia kansalaisiaankin.  Kristityt tuhosivat intiaanien elinolosuhteet.  Itsekin luin Zane Grey`n poikakirjoja. Pidin kirjojen intiaaneja vihaavia tappajia sankareina. Kirjoja sain Ohemäen koulun kirjastosta. Veriset jäljet Kristinuskolla.     

Voiko olla sattumaa?

Toissapäivänä ja eilen teksteihini kontakteja on suuresta maasta parikymmentä päivässä ja viikon aikana sata kertaa.  Tuskin johtuu kaunokirjallisista arvoista.

Kesä menee talvilomalle

Katsoin ikkunastani ulos jättikoivua.  Valtaosa lehdistä huokui elinvoima, vihreä väri voimakas.  Muutamien oksien väri oli kellastunut. Riippuvat kirkkaankeltaiset oksat toivat mielikuvan joulukuusesta, kuusen koristeista.

Tänään keltainen väritys on runsastunut. Vihreä osa menettää omaa väriään.  Vaahterat värittyvät moniin sävyihin.  Alimpien oksien lehdet uhmaa rapistumista, esittelevät voimakasta vihreyttä. Ylemmäs katsoessa näkyy muutos vaiheisena. Haalistunut vihreä, muutama keltainen pilkku ja ylimmissä oksissa hehkuu punainen.  Kauan ei mene siihen kun keltainen loisto kukoistaa, ennen lehtien irtoamista. Luopumisen aikaa. Minullakin?

Kadun vieren saniaiset vanhan talon nurkalla saaneet omanlaisensa punavärin.  Oksien heilahdukset paljastavat oravan puikkelehtimisen. Pensaan oksat kantavat vielä täysin vihreitä lehtiä.
Kesää hehkutetaan. Kesä on kesä, mutta tykkään myös alkusyksystä. Luonto näyttää nyt hyvän kesän jälkeen vielä parhaita puoliaan.  Odotan pakkasyötä, joka puraisee lehtiin täydellisen ruskan.  Videokamerani odottaa malttamattomana.

Autolla ajo pimeän aikaan, kun lehdet vielä vihertävät, tuo nautinnon. Auton valot pimeyttä vasten valaisevat tienvieren viehättäväksi. Parhaiten pikkuteillä. Kesällä niitetyt tienvarret kasvaneet uutta, joka suotuisten säiden ansiosta kukoistaa elinvoimassaan.  Auton valo tehostaa näkymää.  Lehtien väritys muuttuu kaiken aikaa.

Kuka sen kaiken huomaa ja pystyy nauttimaan.  Ajamiseen pitää keskittyä. Vuosien paino ja paine heikentää havainto- ja reaktiokykyä.  Harmmaakaihisetkin silmät ennättää piirtää kuvan havainnosta. Syrjäsilmällä.  

Rankaisu

Opettaja määräsi Pekka Nuutisen nurkkaan häpeämään. Pekka oli ulkoiselta olemukseltaan melkoinen rohjo.  Niinpä opettaja sijoitti hänet seisomaan karttataulun taakse, ettei häiritse toisia.  Lapikkaat vain näkyivät. Oppitunnin loputtua opettaja lupasi: ---- No, Pekka, rangaistus kärsitty, saat poistua.
Mitään ei kuulunut? Opettaja katsoi kartan taakse.  Pekkaa ei näkynyt, vain lapikkaat paikallaan!

Länsivallat (ketä ne lienevätkään?) haluavat rangaista tuhmaa poikaa Syyriaa. Tehoaako rangaistus? Lainaan tyttäreni Seijan sanomista, kun hän kuunteli isompien juttuja:  "Minä vähä eppäelen".
Minä vähä eppäelen! Niinpä.
Muiden mielestä minä en ymmärrä, enkä tiedä.  Pankaa merkille, mitä mahdollinen pommitus vaikuttaa?  Säikähtävätkö? Minä vähä eppäelen!
Korostavat, ettei aiota vallata Syyriaa, vain rangaista.
Joko USA ottaa vaarin George F. Kennanin sanoman: "USA:n ei kannata pyrkiä kaatamaan hallituksia..."

Jos murhenäytelmä toteudetaan.  Seuratkaa tapahtumia jonkin aikaa sen jälkeen.  Toteatte erkin sanoneen: --- Minä vähä eppäelen!  Pekalta jäi kengät.  Mitä syyrialta?
Ihmettelin kokeneen maailmanmatkaajan tähtitoimittajan puheita "Vapaan Syyrian" armeijasta.  Sitä ei ole.  Semmoiset, joita toimittajat kuvaavat rynkky olalla räiskyttämässä torilla ja turuilla taivaalle;  tata-tata-tata...  Eivät ole järjestynyttä organisaatiota.

Sekasortoiset vallankumoukselliset aloittavat rähinöinnin siinä uskossa, että Amerikka tulee heidän avukseen.  Pettyvät.  Vietnam, Irak ja Afganistan!!  Esko sanoi: "Siperia opettaa".  Opettaako?   

Lukijat

Presidentti Obama vakuutti ettei USA vakoile kenenkään yksityishenkilön sähköposteja. Vakoileeko blogeja?  Samuli valisti minua, että mainostajien automaatit pyrkivät palstalle mainostustarkoituksessa. Kun en ota vastaan kommenteja, eivät voi ujuttaa mainoksia.  Luulisi automaatin rekisteröivän ja hylkäävän tämmöiset.

Eilisen jälkeen kertoo tilasto useita katsomisia Amerikasta.  Viikon tilastossa 77 lukemista.  Ei amerikassa kukaan näitä lue, ainoastaan automaatit. Vakoiluautomaatit saattaa takertua hakusanaan. Tätä blogia ei moni tiedä. Tosin tämä on julkinen.  En pyri vaikuttamaan politiikkaan, mutta kirjoitan siitä mielipiteitäni.  Uutisten "innoittamana" kirjoittelen suuren maailman sattumuksista.  Pakinoissani käytän yhdysvalloista isoja kirjaimia: USA.

Venäjältä näkyi usein monta merkintää.  Nyt ei ole näkynyt pitkään aikaan yhtään.  Herää kysymyksiä.  Naapurimaista ei näkynyt yhtään.  Pohjoismaista, eikä Virosta.  Nyt näkyy joskus Ruotsista.  Siihen vaikuttaa Mika Kemppainen.  Saksasta on myös muutamia.  Saksassa asuu muutama henkiö, joka tuntee minut.
Joskus on muutama merkintä kaukaisista maista. Ne ovat sattumia, eikä ne ymmärrä Suomen kieltä.

Muuten, Venäjästä en kirjoittanut pitkään aikaan. Siksikö hiljaisuus? Kun havaitsin sattumia Venäjältä, pränttäsin "piruutani" muutaman sanan sikäläisillä puustaimilla.

En alkanut ottamaan kommentteja.  Sain käsityksen siitä valtavasta roskan tulemisesta, enkä halunnut stressaantua. Kommenttien selaamisen pelkäsin rasittavan liikaa voimiani. Siihen tarvitsisin "sihteerin", joka seuloisi pois asiattomat ja herjaukset.  Roskan voi poistaa, mutta se saattaisi pahoittaa mieltäni.  Sepelvaltimotauti vaikuttaa ja herkisti. Tunnekuohu tulee pienestä, joten vältän sitä.  Tiedän mielipiteideni ärsyttävän monia, koska kirjoitan rehellisesti mitä ajattelen. Tiedän itseni "toisinajattelijaksi". Vähemmistöä.

Päivien sattumukset itselleni eivät kiinnosta ketään. Kirjoitan minkä kirjoitan. Jälkeenpäin näkevät ennustanko ja näenkö asiat hyvin tai hyvin huonosti?  Uskallan.

Palataan!

Jatkoa edelliseen.
Liikenteen lähteet:
www.vampirestat.com        52
www.vampirestat.com         9
7secretsearsh.com                3

Tarkistin tilaston.  Kuukauden tilasto kertoo:
Suomi 109
Yhdysvallat 101
Viikon tilasto kertoo:
Suomi 16
Yhdysvallat 79                      ??????
Hymyilyttää!! Sattuuko nämä lukuisat kontaktit vahingossa ajanjaksoon, jolloin teksteissäni näkyy kirjaimet USA??? Automaatithan niitä seuloo, mutta mitä itua on ampua "harakoille"??!!

Nokiasta

Kaiken tapahtuneen jälkeen näyttää päivänselvältä alkuperäinen tavoite, kun Elop tuli huseeraamaan. Lööppi kertoo hänen saamasta palkkasummasta. Isolta se meistä tuntuu, mutta Amerikan mittapuun mukaan pikkurahoja. 
Vei halvalla kännykät ahdinkoon joutuneelta yhtiöltä. Korpit haaskalla?! Kalevalasta esimerkki: Sammon ryöstö!
Meikäläinen arveli kulanssin vievän koko potin. Ehkä tarkoitus olikin?
En ole psykologi, enkä edes amatöörin tasoinen ihmistuntija.  Kuitenkin jokin "Iilopin" esiintymisessä oli falskia, ei tuntunut uskottavalta.  En osaa Amerikan kieltä.  Englanniksi puhutusta ymmärrän vain pari sanaa. Tukeudun tekstitykseen.  Elekieli ja äänenpaino ei tunne kielirajoja.  Vuolas puheensa, pasteeratessaan framilla edestakaisin, teki helppoheikin vaikutelman. Eräänlainen "Rukkas-Antti"?  Määrittelivät jotkut "Troijan hevoseksi". Niinpä!

Aaamulla teevee aukesi kolmoselle.  Ukot funteerasivat Mikron ja Nokian osakekursseja.  Yksi vääristymä, jota ei meikäläinen tajua.  Osakekurssista puhuvat tärkeimpänä.  Kursseilla on oma logiikkansa. Seilaavat ylösalaisin. Spekulantit ohjailevat vointinsa mukaan.

Tarvitseeko yrityksen olla maailman kärjessä?  Mitä väliä osakekurssien heilahduksilla?  Käsittääkseni tärkeintä on tuloksen tuottaminen ja osinkojen maksu.

Mitäpä näistä!  Ymmärränkö minä?  Eikä hetkauta.  Sanon kuitenkin:  Jos tuohta olisi ollut, niin olisin ostanut romahtaneita Nokian osakkeita.  Ihan vain uteliaisuudesta.  Merkillepantavaa on suomalaisten aktiivisuus ja mielenkiinto Nokiaan!

Lankeemus

Huvitti yhteensattuma katsoessani urheiluohjelmaa.  Siinä mainittiin uutena keksintönä polkujuoksu. Ei se kovin uusi tapa ole!  On siitä jo yli seitsemän vuosikymmentä, kun polkujuoksussa teloin ukkovarpaani kahteen kertaan. Varvas osui koholla olevaan koivun juurakkoon.  Varvas mustui ja kynsi lähti. Kaksi kertaa.  Polkujuoksua harrastivat paljon ennen toimittajien isien tai äitien syntymää. 

Se yhteensattuma.  Television ääressä istuin nenä vaurioituneena. Tulin juuri polkujuoksemasta. Tullessa painoin verta vuotavaa nenääni paperinenäliinoilla.  Vuoto ennätti tyrehtyä tulomatkalla.
Vaurio juontuu aikoinaan leikkauksen yhteydessä häiriintyneestä tasapainoaistista.
Voimistelutarkoituksessa kiipesin jyrkän rinteen harjanteelle. Harjanteella mutkitteleva polku jatkui pienen matkan melko suoraan.  Jaloissa kevyet kengät.  Hyvältä näyttävä polku houkutti juoksemaan. Unohdin vajavuuteni ja kipitin kohtalaista vauhtia. Askeleeni ei nouse korkealle.  Luonnollisesti siinä tuli eteen puun juuri polun pinnassa. Ei se ollut paljon koholla, tuskin näkyvillä. Oikenpuoleinen tossu tavoitti esteen. Rojahdin holtittomana mahalleni. Kaatumista en pysty hallitsemaan. Naama osui suoraan maahan. Nenä tuntui kyntävän polkua. Nenän sivussa tuntui kiven hankaaminen. Pientä kipua.

Noustuani havaitsin nenän varressa punaista. Kosketin valkealla tupolla. Verta tuli herakasti.  Painoin koko ajan tupolla. Tunnustelin nenäluutani, vaikutti ehjältä. Tarkistin sieraimia, ei sieltä vuotanut verta. Paluumatka osuu sairaalan lähelle.  Menenkö näyttämään?  Ei tarvitse, pintanaarmuja varmaan. Koiraa kusettava nainen katsoi sisäänpäin hymyillen.  Luultavasti en näytä pultsarilta. Normaalisti kävelen. Haaveri lenkkipolulla.    

Käsi nenällä kävelin koko matkan, ehkä puolisen tuntia. Kääntelin tupon puhtainta puolta nenääni vasten. Näytti vielä vuotavan.  Vaihdoin uutta käärettä. 
Vuoto tyrehtyi, katsoin peiliin. Näytti siltä ettei viitsi näyttäytyä ihmisten ilmoilla. Ja telkkarissa esittelivät polulla juoksua!

Yritän muistaa heikkouteni ja etenen varoen.