Ahdinkotilassa jouduin ottamaan varhennetun vanhuuseläkkeen. Sen vuoden alusta, jolloin täytin 62 vuotta. Varsinainen eläkeikäni oli 65 vuotta. Varhennusta tuli 40 kuukautta. Lopullista vähennystä 0,5 % kuukautta kohti, siis 20 %. Sillä vähennettiin lopullista eläkettä mutta katsoin sen parhaaksi, kun pääsin nauttimaan pienennettyä eläkettä heti.
Muutaman vuoden kuluttua muuttivat vähentävää prosenttia 0,4- ksi. Tarkoittaa että 20 kk vähentää vain 16 % . Siis joudun kärsimään 4 prosenttiyksikköä pienempää eläkettä. Eduskunta toimii "tasapuolisesti". Taitaa olla rasismia.
Tammikuussa 2011 korottivat kansaneläkkeen osuutta 0,4 %. Työeläkkeen osuutta 1,35 %. Kansaneläkkeen osuus ihmetyttää. Korotukset tiesivät sitä, että reaaliarvo alenee. Eläke ja asumistuki yhteenlaskettunakin alittaa virallisena pidetyn köyhyysrajan.
Vanhasen lupaama 20 € kuussa teki huvittavan tempun. Eläkkeeni on juuri niin pieni, että perusvähennys ja eläketulovähennys riittää nollaamaan veron.
Mutta.
Edelliseltä vuodelta meni veroa 20 € . Korotetulta vuodelta meni veroa 402 €. Lisäksi vaikutti niin, että asumistuki väheni 7 € kuussa kahden vuoden ajan. Yhteensä 168 € .
Tulopuolta 240 € ja menopuolta 570 € . Ja Vanhanen vakuutti kaikkien ostovoiman lisääntyvän??!!
Onneksi en elä niin pitkään, että eläke nollautuisi vähitellen. "Pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä".
tiistai 31. joulukuuta 2013
Kulutusjuhla
Muutamia vuosia aikaisemmin meni ruokakauppaan satanen tai muutamia euroja yli. Tarkistin joulukuun ostot. 136 €. Vaikka sain runsaasti kuhafilettä ja joulun seutuun söin "kylillä". Eläkettä korottavat 1,37 %. Korotus ei kata ruuan hinnan nousua. Energiakin kallistuu. Ostovoimani kutistuu.
Plarasin kuitit. Että mitäkö ostin? Tässä lajikkeet:
oivariini, kuohukerma, viljaporsaan uuniliha, ab-piimä, rypäleet, sipuli, suodatinpaperi, kastikeliha, nenäliina, juhlamokka, kidesokeri, tomaatti, täysmaito, karjala olut, keräkaali, banaani, isokaurahiutale, unkarilainen kukkaishunaja, vapaan kanan munat, omena, taikaruis 100% palaleipä, porsaan kylkiviipaleet, paikkakunnan peruna, porkkanapussi, kosteusemulsio hajustamaton, viljaporsaan kasler, hieno merisuola, pikkukinkku 1 kilo.
Ei turhia purkkeja ja purnukoita.
tämmöinen dokumentti
Plarasin kuitit. Että mitäkö ostin? Tässä lajikkeet:
oivariini, kuohukerma, viljaporsaan uuniliha, ab-piimä, rypäleet, sipuli, suodatinpaperi, kastikeliha, nenäliina, juhlamokka, kidesokeri, tomaatti, täysmaito, karjala olut, keräkaali, banaani, isokaurahiutale, unkarilainen kukkaishunaja, vapaan kanan munat, omena, taikaruis 100% palaleipä, porsaan kylkiviipaleet, paikkakunnan peruna, porkkanapussi, kosteusemulsio hajustamaton, viljaporsaan kasler, hieno merisuola, pikkukinkku 1 kilo.
Ei turhia purkkeja ja purnukoita.
tämmöinen dokumentti
maanantai 30. joulukuuta 2013
"Verot köyhälistön verta juo"
Nuoremmille kerrottakoon että otsikko on lainattu "työväen laulusta".
Halusin tarkistaa yhden verolipun, mutta tallella oli kaksi. Toinen on tilillepanokortti Joroisten kunnalle. Vuoden 1954 tuloista. Tulojen summaa ei näy. Kansaneläkevakuutusmaksu 4080 mk . työnantajan osuus 2040 ja ennakkona peritty palkasta 2040 mk.
Kunnallisvero 2040 äyriä à 10:- yhteensä 20400 mk. Veron ennakot 19960 mk. Maksettava kannossa 440 mk.. Kirkollisvero omalla lipullaan. Se ei ole tallella.
Nuoret eivät tiedä eivätkä kaikki muista aikaa jolloin kunnallisvero oli 10 %. Hiukan eri lukemat nykyään. Tämä vero on tarkasti lainmukainen ja maksettu Joroisten Osuuskassaan 9. 11 1955. Maksaja liikeapulainen Jauhiainen Erkki s. 24.4 .32 .
50-luvulla oli radiossa ohjelma jossa sai kysyä käytännön asioista. Nuori nainen kysyi tästä samasta aiheesta, jota käsittelen. Ainakin Pielavedellä ja arvattavasti muissakin kunnissa käyttivät hyväkseen nuoria, jotka muuttivat ansioon toiselle paikkakunnalle. Lähettivät perään verolipun! Asiasta kysyneelle vastasi asiantuntija: "Se on täysin lainvastaista." Radio-ohjelma vaikutti; päätin säästää saamani verolipun. Säilynyt 63 vuotta. Säilyy edelleen. Tämmöiset dokumentit ovat historiaa. Vähäpätöiseksi arvellut eivät anna aihetta.
Postileimat kertovat: päivätty Pielavedellä -4.11.50. Päivätty Joroisissa 30.11.50. Maksettu Joroisten postiin 30.11.50. 1200:--
Tekstiä Suomeksi ja Ruotsiksi.
VEROLIPPU valtiolle suoritettavasta tulo- ja omaisuusverosta vuodelta 1949. Verovelvollisen nimi, ammatti ja syntymävuosi
Työmies Erkki Olavi Jauhiainen. Säviä. Jokijärvi .
Maksettava
Veroa tulosta mk. 85 000:-- 1000:-- Korotusta lain 96 pykälän perustella
200:--
Suoritettava vero 1200:--
Pidätetty tulosta kunnan ja KEL osuus 460:--
Valitusaika päättyy 29.11 1950 klo 12 . Kirjatun kirjeen sain 30.11. 1950.
Selvää "mätkyä". Veron korotuksessa mielenkiintoista; mitä 96 pykälä sisältää? Josta antavat ylimääräisen mätkyn! Edenkin kun koko prosessi on laiton. Satunnaisia tienestejä oli. Muistaakseni propsien kuorinnasta. Niistä tuo ennakon pidätys.
En ymmärtänyt valittaa. Myöhemmin ymmärsin. Jopa legendaarinen Ville Leskinenkin hävisi "viimeisen taiston" .
Se oli silloin, nyt on nyt. Nykyään "peräkamarin pojat" saavat päivärahoja. Siihen tarvittiin erkkien työt.
Halusin tarkistaa yhden verolipun, mutta tallella oli kaksi. Toinen on tilillepanokortti Joroisten kunnalle. Vuoden 1954 tuloista. Tulojen summaa ei näy. Kansaneläkevakuutusmaksu 4080 mk . työnantajan osuus 2040 ja ennakkona peritty palkasta 2040 mk.
Kunnallisvero 2040 äyriä à 10:- yhteensä 20400 mk. Veron ennakot 19960 mk. Maksettava kannossa 440 mk.. Kirkollisvero omalla lipullaan. Se ei ole tallella.
Nuoret eivät tiedä eivätkä kaikki muista aikaa jolloin kunnallisvero oli 10 %. Hiukan eri lukemat nykyään. Tämä vero on tarkasti lainmukainen ja maksettu Joroisten Osuuskassaan 9. 11 1955. Maksaja liikeapulainen Jauhiainen Erkki s. 24.4 .32 .
50-luvulla oli radiossa ohjelma jossa sai kysyä käytännön asioista. Nuori nainen kysyi tästä samasta aiheesta, jota käsittelen. Ainakin Pielavedellä ja arvattavasti muissakin kunnissa käyttivät hyväkseen nuoria, jotka muuttivat ansioon toiselle paikkakunnalle. Lähettivät perään verolipun! Asiasta kysyneelle vastasi asiantuntija: "Se on täysin lainvastaista." Radio-ohjelma vaikutti; päätin säästää saamani verolipun. Säilynyt 63 vuotta. Säilyy edelleen. Tämmöiset dokumentit ovat historiaa. Vähäpätöiseksi arvellut eivät anna aihetta.
Postileimat kertovat: päivätty Pielavedellä -4.11.50. Päivätty Joroisissa 30.11.50. Maksettu Joroisten postiin 30.11.50. 1200:--
Tekstiä Suomeksi ja Ruotsiksi.
VEROLIPPU valtiolle suoritettavasta tulo- ja omaisuusverosta vuodelta 1949. Verovelvollisen nimi, ammatti ja syntymävuosi
Työmies Erkki Olavi Jauhiainen. Säviä. Jokijärvi .
Maksettava
Veroa tulosta mk. 85 000:-- 1000:-- Korotusta lain 96 pykälän perustella
200:--
Suoritettava vero 1200:--
Pidätetty tulosta kunnan ja KEL osuus 460:--
Valitusaika päättyy 29.11 1950 klo 12 . Kirjatun kirjeen sain 30.11. 1950.
Selvää "mätkyä". Veron korotuksessa mielenkiintoista; mitä 96 pykälä sisältää? Josta antavat ylimääräisen mätkyn! Edenkin kun koko prosessi on laiton. Satunnaisia tienestejä oli. Muistaakseni propsien kuorinnasta. Niistä tuo ennakon pidätys.
En ymmärtänyt valittaa. Myöhemmin ymmärsin. Jopa legendaarinen Ville Leskinenkin hävisi "viimeisen taiston" .
Se oli silloin, nyt on nyt. Nykyään "peräkamarin pojat" saavat päivärahoja. Siihen tarvittiin erkkien työt.
torstai 19. joulukuuta 2013
Kaatumiset
Jälleen yksi viisas neuvoi. Neuvoi kaatumaan oikein. Nuorehko nainen, judoka. Näyttivät havainnollisesti. Kun huomaa kohta kaatuvansa, taivutetaan vartalo kippuraan, suojellaan käsiä, istutaan nätisti persuuksilleen ja siitä pyörähdetään hallitusti selälleen. Voi sentään!?
Kaatumiseni eivät olleet judoa, eikä myöskään Veskun hallittua akrobatiaa.
Viimeksi kaaduin harjanteella juostessani. Jalka hipaisi puun juurakkoon. Lensin hallitsemattomasti suoraan nenä edellä polulle. Kaatumiset ovat perua leikkauksesta. Tasapainon hallinta meni. Treenata olen yrittänyt.
Uimahallin edessä autojen tulon kohdalla on viettävää ja kaartuminen jyrkkä. Muodostuu juormuja.
Juormun päällä lipesi kenkä. Sadasosa sekunnissa olin pitkälläni kylki edellä. Sama juormu sattui olkavarteni alle. Teki kipeää, joka kesti kuukausia. Semmoisessa tilanteessa ei minun ikäiseni judokakaan ennätä suunnitella hallittua kaatumista.
Nuorena ja kunnossa olevana sattui "lipsahdus". Rahtasimme rautatievaunusta vehnäjauhosäkkejä. Umpipakettiautolla piti ajaa monta kertaa. Jauhot vietiin aittaan. Semmoiseen joka yleensä taloissa oli. Pakettiauton lattia oli suunnilleen ylärapun tasolla. Sopiva kulkea. Kantamismatkaa oli aitan sisälle, eikä kannattanut jäädä toisen siirtelemään säkkejä pakettiautossa. Säkki syliin ja menoksi. Auton koppi ei ollut tarpeeksi korkea suorassa seisomiseen.
Sateen kastelemalle rapulle karisi jauhoja liukasteeksi. Säkki sylissä astuin autosta rapulle. Askelta ottava etummainen jalka lipesi. Ei siinä ennättänyt "suunnittelemaan", kun jo olin selälläni jauhosäkki mahani päällä.
Pääni oli juuri alareunassa olevan lukon vastakappaleen kohdalla, terävän. Urheilu, voimistelu ja kaikenlainen tasapainoilu auttoi. Vaistomaisesti niskani jäykistyi pää eteen taipuneena, eikä takaraivo ulottunut auton lattiaan. Vaikka kaatumiseni oli hallitsematon. Vatsalihasten jännittyminen esti 50 kiloisen säkin vaurioittamiselta.
Judokat osaavat kaatua ja suojelevat itseään. En ole judoka, en edes ole yrittänyt. Olen varjeltunut muutamassa vaaratilanteessa urheilukuntoni avulla.
Kaatumiseni eivät olleet judoa, eikä myöskään Veskun hallittua akrobatiaa.
Viimeksi kaaduin harjanteella juostessani. Jalka hipaisi puun juurakkoon. Lensin hallitsemattomasti suoraan nenä edellä polulle. Kaatumiset ovat perua leikkauksesta. Tasapainon hallinta meni. Treenata olen yrittänyt.
Uimahallin edessä autojen tulon kohdalla on viettävää ja kaartuminen jyrkkä. Muodostuu juormuja.
Juormun päällä lipesi kenkä. Sadasosa sekunnissa olin pitkälläni kylki edellä. Sama juormu sattui olkavarteni alle. Teki kipeää, joka kesti kuukausia. Semmoisessa tilanteessa ei minun ikäiseni judokakaan ennätä suunnitella hallittua kaatumista.
Nuorena ja kunnossa olevana sattui "lipsahdus". Rahtasimme rautatievaunusta vehnäjauhosäkkejä. Umpipakettiautolla piti ajaa monta kertaa. Jauhot vietiin aittaan. Semmoiseen joka yleensä taloissa oli. Pakettiauton lattia oli suunnilleen ylärapun tasolla. Sopiva kulkea. Kantamismatkaa oli aitan sisälle, eikä kannattanut jäädä toisen siirtelemään säkkejä pakettiautossa. Säkki syliin ja menoksi. Auton koppi ei ollut tarpeeksi korkea suorassa seisomiseen.
Sateen kastelemalle rapulle karisi jauhoja liukasteeksi. Säkki sylissä astuin autosta rapulle. Askelta ottava etummainen jalka lipesi. Ei siinä ennättänyt "suunnittelemaan", kun jo olin selälläni jauhosäkki mahani päällä.
Pääni oli juuri alareunassa olevan lukon vastakappaleen kohdalla, terävän. Urheilu, voimistelu ja kaikenlainen tasapainoilu auttoi. Vaistomaisesti niskani jäykistyi pää eteen taipuneena, eikä takaraivo ulottunut auton lattiaan. Vaikka kaatumiseni oli hallitsematon. Vatsalihasten jännittyminen esti 50 kiloisen säkin vaurioittamiselta.
Judokat osaavat kaatua ja suojelevat itseään. En ole judoka, en edes ole yrittänyt. Olen varjeltunut muutamassa vaaratilanteessa urheilukuntoni avulla.
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
Ajankohta
Joulu on minulle päivä muiden joukossa. Kertaakaan en ole touhottanut. Jotkut sanovat joulun jälkeen: --- Joulu on lähellä, mutta huonolla puolella! Mielestäni se on silloin paremmalla puolella.
Joulusta vouhottaminen tuntuu sairaalta. Kun avaan töllöttimen, en voi välttyä joulusta. Viinakaupassakin selasivat joulupakettipusseja.
Ensimmäinen joulukortti tuli jo viime viikolla. Hyvässä tarkoituksessa lähettävät. En heitä roskakoriin. Kaikki vuosien varrella tulleet kortit panin talteen. Niistä voisi tehdä kirjoja. Semmoisen harrastuksen huomasin lehden palstalla. En osaa.
Vilkas puntarointi pohtii valkoista tai mustaa joulua.
Tämän tapaisen muistan v 1950 . Silloin matkustin ensimmäisen kerran Joroisista Pielavedelle jouluksi. Joroisista lähtiessäni näkyi sänkipellot paljaina. Lumiraja oli Kuopion seudulla. Kun Pielavedellä menin metsään hakemaan joulukuusta, oli nuoskalunta puoleen kumikengän vartta.
Joskus nuorukaisena olin Korpelassa joulupukkina. En ollut "oikea". Anja huomasi:
--- Isoäetin kengät!
Joulusta vouhottaminen tuntuu sairaalta. Kun avaan töllöttimen, en voi välttyä joulusta. Viinakaupassakin selasivat joulupakettipusseja.
Ensimmäinen joulukortti tuli jo viime viikolla. Hyvässä tarkoituksessa lähettävät. En heitä roskakoriin. Kaikki vuosien varrella tulleet kortit panin talteen. Niistä voisi tehdä kirjoja. Semmoisen harrastuksen huomasin lehden palstalla. En osaa.
Vilkas puntarointi pohtii valkoista tai mustaa joulua.
Tämän tapaisen muistan v 1950 . Silloin matkustin ensimmäisen kerran Joroisista Pielavedelle jouluksi. Joroisista lähtiessäni näkyi sänkipellot paljaina. Lumiraja oli Kuopion seudulla. Kun Pielavedellä menin metsään hakemaan joulukuusta, oli nuoskalunta puoleen kumikengän vartta.
Joskus nuorukaisena olin Korpelassa joulupukkina. En ollut "oikea". Anja huomasi:
--- Isoäetin kengät!
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
Pakkanen
Toosassa pohtivat pakkasrajoja. Puheista ei tullut hullua hurskaammaksi. Tiedenainenkin puhui puolella suulla, matalalla äänellä. Epäilikö asiantietämystään? Kuitenkin korkea oppiarvo. Varoi sanojaan, mutta miedoin sanakääntein toi julki tutkitun tiedon kasvojen voitelun vaikutuksesta. Itse sanon sen jyrkemmin.
Voiteiden ja hajusteiden myyjät kehottivat ulos mennessä suojaamaan kasvonsa voiteella mennessään pakkasilmaan. Että minua ärsytti puppupuhe. Pelkkää markkinointia, ei ihon suojelua! "Filosofoin" tähän tapaan. Iho on elävää ja uudistuvaa organismia, joka reagoi vaihteluihin.
Rasva on kuollutta ja jäähtyy jäähtymistään. Iho rasvan alla suljetuin huokosin.
Tiedenainen sanoi saman viisaasti vältellen: "pikemminkin haitallista".
Tiedenainen ei uskaltanut (eikö osannut?) sanoa mitään lasten pakkasen siedosta. Lapset torjuvat kylmää luonnostaan yllättävän hyvin.
Kolmivuotias poika kuori paljain käsin auringonkukan siemeniä. Ne pantiin ulos lintuja varten. Poika kuori siemenet ja popsi poskeensa.
Minua arvelutti. Menin holhoamaan. Tarjosin apuani turhaan. Laitoin käteensä lapasta. Havaitsin käden hyvin lämpimäksi! Pakkasta 18 astetta! Pakkasrajako???? Lakkasin huolehtimasta.
Voiteiden ja hajusteiden myyjät kehottivat ulos mennessä suojaamaan kasvonsa voiteella mennessään pakkasilmaan. Että minua ärsytti puppupuhe. Pelkkää markkinointia, ei ihon suojelua! "Filosofoin" tähän tapaan. Iho on elävää ja uudistuvaa organismia, joka reagoi vaihteluihin.
Rasva on kuollutta ja jäähtyy jäähtymistään. Iho rasvan alla suljetuin huokosin.
Tiedenainen sanoi saman viisaasti vältellen: "pikemminkin haitallista".
Tiedenainen ei uskaltanut (eikö osannut?) sanoa mitään lasten pakkasen siedosta. Lapset torjuvat kylmää luonnostaan yllättävän hyvin.
Kolmivuotias poika kuori paljain käsin auringonkukan siemeniä. Ne pantiin ulos lintuja varten. Poika kuori siemenet ja popsi poskeensa.
Minua arvelutti. Menin holhoamaan. Tarjosin apuani turhaan. Laitoin käteensä lapasta. Havaitsin käden hyvin lämpimäksi! Pakkasta 18 astetta! Pakkasrajako???? Lakkasin huolehtimasta.
maanantai 9. joulukuuta 2013
Rahasta kiinni
Kukaan ei halua valtion menojen vähentämistä. Tenavatkin pantu ruutuun jankuttamaan: " lisää rahaa! lisää rahaa! lisää rahaa! lisää rahaa!
Olen niin tyhmä, etten ymmärrä.
Kalevi Sorsa viimeisinä päivinään sairaana miehenä tunnusti haastattelussa: "Minä ajattelin: kunhan kerätään veroja tarpeeksi, niin kaikki järjestyy."
Semmoisen lauseen talletin muistiini jostain: "Kun jotain asia viedään liian pitkälle, se kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan."
Sorsan malli alkoi näivettämään elinkeinotaloutta. Kokoomus varoitti siitä.
Entäs nyt? Katainen pantu alentamaan veroja alentamisen jälkeenkin. Valtion tulot vähenevät. Kasvun nimeen vannominen vie harhaan.
Lipposen aikaan kiistelivät; pitääkö sopeuttaa kaksi vai neljä miljardia? Paavo Lipponen oli kahden miljardin kannalla. Tietävinään: "Kasvu tuo kuusi miljardia." Mihinkä miljardit haihtuivat, kun velkaa pitää ottaa vuosittain seitsemän miljardia?
Viinan hintaa vaativat alennettavaksi "kilpailusyistä". Matti vanhanen on siksi tietävä, että meikäläisellä ei ole siihen verrattuna kuin kynnen mustuaisen verran. Kuitenkin "korvessa filosofoin": Meni vikaan. Liian raju alennus. Sehän oli nähtävissä. Viinan ostajat laskelmoivat: Halpeni niin paljon, että kannattaa ryypätä. Ryyppäsivät samalla rahalla enemmän.
Semmoisessa tilanteessa pitää muuttaa pienin askelin. Viinassa kuin verossakin. Ja viinaverossa.
Sorsa veti veroja vauhdikkaasti. Katainen yhtä vauhdikkaasti toiseen suuntaan ja liian pitkälle.
Lihavat eivät viitsi laihduttaa, kun se tapahtuu liian hitaasti. Media hehkuttaa juorupalstoillaan suuria laihdutusmääriä. Laihduttamisen voi aloitta siten, että aluksi lopettaa lihomisen. Sitten edetä pienin askelin.
Poliitikot eivät tajunneet, että valtion menojen kasvu pitää hillitä. Jos niin tekivät, ei tarvitsisi vouhkata leikkauksista: Tasapaino tulee itsestään, kun lopetetaan tuhlaus. Mutta! Poliitikot odottavat noususuhdanteita ja kasvua, kasvua, kasvua, kasvua, kasvua jne... "Puutkaan eivät kasva taivaaseen."
Nyt on myöhäistä rypistellä. On jo housuissa! Kuinka tästä selvitään??? Kukaan ei tiedä! Valtion vuosipudjetti 50 miljardia!!! Ja vuosittainen velanotto seitsemisen miljardia!!! Eikä Kataista huimaa! Fantastista! Fantastista Fantastista! Kun Katainen nousi huomion kohteeksi, Jälleen "filosofoin korvessa": JyrkiBoy pieree vielä verta. Ajattelin tulevia tehtäviään, joihin pääsee ja joutuu.
Katainen pääsee pälkähästä. EU:n lihapatojen ääreen!?
Katainen ja Urpilainen eivät pysty. Vapautuvat vastuusta, kun puolueiden kannatus laskee.
Kuka selvittää edellisten hallitusten sotkemat asiat?
Aaallonharjalla ratsastavat puolueet saavat enemmistön ja muodostavat hallituksen. Uusi halltus joutuu samojen solmujen aukojaksi, eikä se muuksi muutu. Eivät uskalla tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka romahduttavat "suosion".
Perus-suomalaisten galluppi osoitti taivasta kohti. Vistbakka katsoi mietteliäänä, virkkoi "pelottavaa, tämä on pelottavaa". Kokenut mies ei uhonnut. Persut joutuvat tämän hetken näkymän mukaan seuraavaan hallitukseen. Todella "iso jytky". Vistbakka pelkäsi aiheellisesti "jytkyä".
Yksi hullu korpifilosofi kysyy: Mitä sitten, kun valtion velka on 200 miljardia ja korot nousevat äkkiä vaikkapa kuuteen prosentiin, ehkä kymmenneen tai enemmänkin? On se mahdollista! Noussut joskus ennenkin.
Kreikan tilanteesta ja diktatuurista Halla-Ahon sanomana ajattelin itsekin samoin. Ennen kuin nousi kohu Halla-ahosta. Entä Suomessa?
Olen niin tyhmä, etten ymmärrä.
Kalevi Sorsa viimeisinä päivinään sairaana miehenä tunnusti haastattelussa: "Minä ajattelin: kunhan kerätään veroja tarpeeksi, niin kaikki järjestyy."
Semmoisen lauseen talletin muistiini jostain: "Kun jotain asia viedään liian pitkälle, se kääntyy alkuperäistä tarkoitustaan vastaan."
Sorsan malli alkoi näivettämään elinkeinotaloutta. Kokoomus varoitti siitä.
Entäs nyt? Katainen pantu alentamaan veroja alentamisen jälkeenkin. Valtion tulot vähenevät. Kasvun nimeen vannominen vie harhaan.
Lipposen aikaan kiistelivät; pitääkö sopeuttaa kaksi vai neljä miljardia? Paavo Lipponen oli kahden miljardin kannalla. Tietävinään: "Kasvu tuo kuusi miljardia." Mihinkä miljardit haihtuivat, kun velkaa pitää ottaa vuosittain seitsemän miljardia?
Viinan hintaa vaativat alennettavaksi "kilpailusyistä". Matti vanhanen on siksi tietävä, että meikäläisellä ei ole siihen verrattuna kuin kynnen mustuaisen verran. Kuitenkin "korvessa filosofoin": Meni vikaan. Liian raju alennus. Sehän oli nähtävissä. Viinan ostajat laskelmoivat: Halpeni niin paljon, että kannattaa ryypätä. Ryyppäsivät samalla rahalla enemmän.
Semmoisessa tilanteessa pitää muuttaa pienin askelin. Viinassa kuin verossakin. Ja viinaverossa.
Sorsa veti veroja vauhdikkaasti. Katainen yhtä vauhdikkaasti toiseen suuntaan ja liian pitkälle.
Lihavat eivät viitsi laihduttaa, kun se tapahtuu liian hitaasti. Media hehkuttaa juorupalstoillaan suuria laihdutusmääriä. Laihduttamisen voi aloitta siten, että aluksi lopettaa lihomisen. Sitten edetä pienin askelin.
Poliitikot eivät tajunneet, että valtion menojen kasvu pitää hillitä. Jos niin tekivät, ei tarvitsisi vouhkata leikkauksista: Tasapaino tulee itsestään, kun lopetetaan tuhlaus. Mutta! Poliitikot odottavat noususuhdanteita ja kasvua, kasvua, kasvua, kasvua, kasvua jne... "Puutkaan eivät kasva taivaaseen."
Nyt on myöhäistä rypistellä. On jo housuissa! Kuinka tästä selvitään??? Kukaan ei tiedä! Valtion vuosipudjetti 50 miljardia!!! Ja vuosittainen velanotto seitsemisen miljardia!!! Eikä Kataista huimaa! Fantastista! Fantastista Fantastista! Kun Katainen nousi huomion kohteeksi, Jälleen "filosofoin korvessa": JyrkiBoy pieree vielä verta. Ajattelin tulevia tehtäviään, joihin pääsee ja joutuu.
Katainen pääsee pälkähästä. EU:n lihapatojen ääreen!?
Katainen ja Urpilainen eivät pysty. Vapautuvat vastuusta, kun puolueiden kannatus laskee.
Kuka selvittää edellisten hallitusten sotkemat asiat?
Aaallonharjalla ratsastavat puolueet saavat enemmistön ja muodostavat hallituksen. Uusi halltus joutuu samojen solmujen aukojaksi, eikä se muuksi muutu. Eivät uskalla tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka romahduttavat "suosion".
Perus-suomalaisten galluppi osoitti taivasta kohti. Vistbakka katsoi mietteliäänä, virkkoi "pelottavaa, tämä on pelottavaa". Kokenut mies ei uhonnut. Persut joutuvat tämän hetken näkymän mukaan seuraavaan hallitukseen. Todella "iso jytky". Vistbakka pelkäsi aiheellisesti "jytkyä".
Yksi hullu korpifilosofi kysyy: Mitä sitten, kun valtion velka on 200 miljardia ja korot nousevat äkkiä vaikkapa kuuteen prosentiin, ehkä kymmenneen tai enemmänkin? On se mahdollista! Noussut joskus ennenkin.
Kreikan tilanteesta ja diktatuurista Halla-Ahon sanomana ajattelin itsekin samoin. Ennen kuin nousi kohu Halla-ahosta. Entä Suomessa?
torstai 5. joulukuuta 2013
Vanhuus
Postiluukusta kolahti Eeva-lehti. Semmoista ulkokullaisuuden täyttämää aviisia en osta. Se tuli Sydänliiton arpajaisista, kolme numeroa lupasivat. Kannessa hymyilevä kaunotar näyttää virheettömiä hampaitaan . Kuvan teksti vaikutti oudolta: Katariina Souri "Vanheneminen on helpotus". Kuvan perusteella ulkoisesta olemuksesta voisi päätellä kolmekymppiseksi. Vanheneminen!!!???
Käännän sivua. Nuorelle? naiselle varattu koko aukeama. Ja lause: "Keski-ikä saa tiedostamaan kuoleman läheisyyden." Johan on puppupuhetta!
Kiinnostuin iästä. Etsimällä löysin tekstistä tietoa. Mainitsee syntyneensä v 1968. !!!???
Tyttäreni syntyivät vv 1956 - 1963!
Nainen on alle viidenkymmenen. Kolmekymmentäkuusi vuotta minua nuorempi. Kuolemasta!!!???
Jukka Puotila: "Ajattelen vanhenemista kerran päivässä." 58v.
Entäs Erkki? 80 ja risat.
Mitäpäs meikäläisestä? Ei merkitystä olemisella. Varauduin kyllä siltä varalta. Vein asunnon kauppa- ja osakekirjat pankin talletukseen siltä varalta, jos ja kun alan enemmän höperehtimään.
Kuolemastakin vitsailen: Puhun noutajasta, Tuonelan Soutajasta ja Karjakunnan autosta.
Käännän sivua. Nuorelle? naiselle varattu koko aukeama. Ja lause: "Keski-ikä saa tiedostamaan kuoleman läheisyyden." Johan on puppupuhetta!
Kiinnostuin iästä. Etsimällä löysin tekstistä tietoa. Mainitsee syntyneensä v 1968. !!!???
Tyttäreni syntyivät vv 1956 - 1963!
Nainen on alle viidenkymmenen. Kolmekymmentäkuusi vuotta minua nuorempi. Kuolemasta!!!???
Jukka Puotila: "Ajattelen vanhenemista kerran päivässä." 58v.
Entäs Erkki? 80 ja risat.
Mitäpäs meikäläisestä? Ei merkitystä olemisella. Varauduin kyllä siltä varalta. Vein asunnon kauppa- ja osakekirjat pankin talletukseen siltä varalta, jos ja kun alan enemmän höperehtimään.
Kuolemastakin vitsailen: Puhun noutajasta, Tuonelan Soutajasta ja Karjakunnan autosta.
Kouluolympialaiset
Vain kultamitali riittää. Kansainvälisessä koulukilpailussakin. Menee pahasti överiksi! Media piehtaroi tuskissaan ja ripottelee päälleen (päällemme) tuhkaa. Herranen aika! Hyvä isä sentään! Miten meidän nyt käy? Periikö meidät hukka? Eihän enää voi maailmalla liikkua, eikä katsoa ketään silmiin! Emmekö enää olekaan koulutuksessa maailman kärki?
Miksi pitää olla maailman kärki? Suorastaan säikähdin Jutta Urpilaista televisiossa. Hänen mielestään pitää peruskoulu uudistaa, tehdä täysremontti: !!!???
Valtiovarainministeri!!!???
Jälleen yksi vouhotus! Ei vaikuta hyvältä! Uudistus uudistuksen perään. Vaikapa "sotu".
Juuri siksi yhteiskunta on konkurssin partaalla! "Rahat eivät riitä jumalauta." Talous menee perseelleen poliitikkojen hoitamana. Jokaiselle paljon hyvää, ennenkaikkea Sinulle ja Minulle!
Mitä äänestäjät ajattelevat? Eduskuntaan? Ministeriksi? Pääsenkö vai putoanko? " Kas, siinäpä kysymys?" Hamlet!!!!!
Miten on? Annetaanko koulutuksen kehittäminen alan ammattilaisille, sillä edellytyksellä, ettei yhteiskunnan kustannukset kasva? Poliitikot eivät siihen pysty. Poliitikkojen toimista seuraa vääjäämättä menojen lisääntyminen.
Onko koululaitoksen piirissä kehittäjiksi pystyviä henkilöitä? Vai ovatko kaikki johtaviin asemiin päässeet (valitut) poliitikkoja?
Teeveesä väläyttivät matematiikan opiskelijaa. Nuorukainen piirteli peperiin, katsoi välillä
"tapletista", piirteli jälleen.
Tässäkö "villakoiran" ydin? Ei tarvitse osata mitään, katsotaan koneelta ratkaisu.
Eriarvoistuminen lisääntyy. Aktiiviset hyötyvät koneiden "tietämisestä". Passiiviset ja laiskat vieraantuvat tekemisestä.
Miksi pitää olla maailman kärki? Suorastaan säikähdin Jutta Urpilaista televisiossa. Hänen mielestään pitää peruskoulu uudistaa, tehdä täysremontti: !!!???
Valtiovarainministeri!!!???
Jälleen yksi vouhotus! Ei vaikuta hyvältä! Uudistus uudistuksen perään. Vaikapa "sotu".
Juuri siksi yhteiskunta on konkurssin partaalla! "Rahat eivät riitä jumalauta." Talous menee perseelleen poliitikkojen hoitamana. Jokaiselle paljon hyvää, ennenkaikkea Sinulle ja Minulle!
Mitä äänestäjät ajattelevat? Eduskuntaan? Ministeriksi? Pääsenkö vai putoanko? " Kas, siinäpä kysymys?" Hamlet!!!!!
Miten on? Annetaanko koulutuksen kehittäminen alan ammattilaisille, sillä edellytyksellä, ettei yhteiskunnan kustannukset kasva? Poliitikot eivät siihen pysty. Poliitikkojen toimista seuraa vääjäämättä menojen lisääntyminen.
Onko koululaitoksen piirissä kehittäjiksi pystyviä henkilöitä? Vai ovatko kaikki johtaviin asemiin päässeet (valitut) poliitikkoja?
Teeveesä väläyttivät matematiikan opiskelijaa. Nuorukainen piirteli peperiin, katsoi välillä
"tapletista", piirteli jälleen.
Tässäkö "villakoiran" ydin? Ei tarvitse osata mitään, katsotaan koneelta ratkaisu.
Eriarvoistuminen lisääntyy. Aktiiviset hyötyvät koneiden "tietämisestä". Passiiviset ja laiskat vieraantuvat tekemisestä.
tiistai 3. joulukuuta 2013
Työläisen eläkkeet
Ärsyttää ja huvittaa puheet eläkeiästä. Eivät puhu työläisen eläkeiästä. Joskus kansakouluaikaan tuli tietooni elökeikä. 65 vuota. Minun eläkeikäni oli 65 vuotta. Nyt käyvät kovaa sotaa siitä, nostetaanko eläkeikää 65 vuoteen.
Siinä se tasa-arvo näkyy. Työläisen tasa-arvo. Virkemiehen eläkeikä on alhaisempi kuin raskaan työn tekijän. Virkamieheen verrattuna katson tehneeni raskaampaa työtä. Pitkälti 1900-luvulle työläinen ei saavuttanut eläkeikää. Vain muutamat eivät niin vanhaksi. Tänäkään päivänä ei pienituloiset työläiset elä yhtä pitkään kuin hyväosaiset. Niin todistavat tilastot.
Entä jos nostetaan hyväosaisten eläkeikää 70 vuoteen ja suorittavan väen eläkeikä jätetään 65 vuoteen. Siinä korjantuu parin vuosisadan syrjintä. 65 vuottakin jää monelta saavuttamattomaksi. Usein jää eläkkeen nauttiminen lyhytaikaiseksi. Sen sijaan hyväosaiset elävät pitempään.
Näistä sain tietoa Himasen tekstistä.
Sen mukaan eläkkeiden isä oli Bismarck.
v 1826 laskeneet Suomessa (Venäjällä) virkamiesten eläkeikää 70:stä 65:een ja v 1866 63:n.
Työläisistä ei mainita.
Kaivostyö on muutunut. Ennen se oli raskaimpia töitä. Siksi laativat kaivosmiehen eläkeiäksi 52 vuotta. Sen ajan olosuhteisiin se oli tarpeeksi korkea.
Se vain huvitti, kun kaivoksen johtaja käytti sääntöä hyväkseen ja jättäytyi eläkkeelle 52 vuotisena.
Siinä se tasa-arvo näkyy. Työläisen tasa-arvo. Virkemiehen eläkeikä on alhaisempi kuin raskaan työn tekijän. Virkamieheen verrattuna katson tehneeni raskaampaa työtä. Pitkälti 1900-luvulle työläinen ei saavuttanut eläkeikää. Vain muutamat eivät niin vanhaksi. Tänäkään päivänä ei pienituloiset työläiset elä yhtä pitkään kuin hyväosaiset. Niin todistavat tilastot.
Entä jos nostetaan hyväosaisten eläkeikää 70 vuoteen ja suorittavan väen eläkeikä jätetään 65 vuoteen. Siinä korjantuu parin vuosisadan syrjintä. 65 vuottakin jää monelta saavuttamattomaksi. Usein jää eläkkeen nauttiminen lyhytaikaiseksi. Sen sijaan hyväosaiset elävät pitempään.
Näistä sain tietoa Himasen tekstistä.
Sen mukaan eläkkeiden isä oli Bismarck.
v 1826 laskeneet Suomessa (Venäjällä) virkamiesten eläkeikää 70:stä 65:een ja v 1866 63:n.
Työläisistä ei mainita.
Kaivostyö on muutunut. Ennen se oli raskaimpia töitä. Siksi laativat kaivosmiehen eläkeiäksi 52 vuotta. Sen ajan olosuhteisiin se oli tarpeeksi korkea.
Se vain huvitti, kun kaivoksen johtaja käytti sääntöä hyväkseen ja jättäytyi eläkkeelle 52 vuotisena.
maanantai 2. joulukuuta 2013
Lounaslautaset
Jaksavat vouhottaa syömisen laadusta. Tätä saa syödä. Sitä ei saa syödä. Lautasmalli oikeaoppisena on tämmöinen. Katin kontit, sanon minä. Erkki tietää ja on sanonutkin: Lihavasksi tulee vain syömällä ja juopoksi vain juomalla. Eikä asian totuus siitä muutu.
Kymmenien vuosien jankutuksen jälkeen vihdoin joku havahtuu ihmettelemään kukkuraisia lounaslautasia!!!???
Nytkö ne vasta sen älyävät? Pölkkypäät!
Rautalammilla kävin muutaman kerran syömässä ravintolassa nimeltä Piilopirtti. En työntynyt vilkkaimpana aikana. Niinpä siellä oli muita vain kaksi. Nainen neljän - viidenkymmenen väliltä ja mukavia puhuva seniorimies.
Voin vakuuttaa, että ruoka oli erinomaista.
Molemmilla oli edessään runsas annos perunaa, maukkaita lihaleikkeitä, vihanneksiakin. Kuinka ollakaan, keskustelivat ruuan määrästä.
Seniorimies otti lisää edellisen kokoisen annoksen. Aprikoitsi kyllä, ettei oikeastaan pitäisi ottaa lisää, mutta kun maistuu hyvältä. Seniori miehelläkin oli ylipainoa. Tunnusti itse.
Nainenkin otti lisää yhtä suuren annoksen.
En suinkaan jokaisen syömisiä vahtaa, mutta kun olivat lähipöydässä ja vilkkaana käyty keskustelu kuului selvästi, ilman että olisin korviani höristänyt.
Naisesta näki, että on viihtynyt lounaslautasen äärellä. Ei vaikuttanut raskaan työn tekijältä. Enemmän kuin ylipainoinen. Selvästi liikalihava. Terveen näköinen vielä silloin. Kuinka mahtaa olla laitansa nyt vuosien jälkeen? Yleensä lihominen jatkuu.
Lenita sanoi kauneuden olevan lisäarvo. Lounasnainen oli menettänyt lisäarvonsa. Voin päätellä hänen olleen muutama vuosikymmen aikaisemmin varsin kaunis nainen. Vaaleat hiukset. Vieläkin jäljellä kasvojen viehättävyyttä (katsoin miehen silmällä), mutta pitkä vartalo menettänyt upeudensa rasvakerrosten peittämäksi.
Runsaat lounaslautaset! Tänäkin aamuna teevessä vatvoivat siitä aiheesta. Panin toosan kiinni.
Pielavedellä hammaslääkärin odotushuoneen seinällä seisoi taulu. Oikeaksi julistettu ravintoympyrä. Se oli jaettu sektoreihin, joissa kussakin oli jonkin sortin ravintoesimerkkejä. Jokainen kai sen tuntee? Siinä tarkoituksessa, että joka päivä pitäisi syödä jotain jokaisesta sektorista.
Arvelin ettei tuonkaan laatijalla paljon päätä pakota.
Kun perheesä on kaksi henkilöä ja joissakin vain yksi, niin ruoka-aineksia pitäisi olla mahdoton määrä, tai syötävä valtaisa määrä. En tykkää ruuan haaskauksesta. Joskus kokenut niukkuutta.
Väitän että riittää kun vaihtelee päivittäin. Vaikka jokaisena viikon päivänä eri sapuskat. MUTTA EI LIIAN PALJON!
Joskus vuonna 1960. Pulska mies valitti: --- Vaikka otan miten paljon vihanneksia, kuitenkin lihon jatkuvasti.
Siinä piilee asian ydin. Siihen aikaan alkoivat tehdä propakantaa vihanneksista.
Varsinainen työmaaruokala. Asiakkaat pääasiassa rakennus- ja verstamiehiä. Rasvaiset annokset runsaina lautasella. Eikö tuota nyt ymmärrä, ettei ala laihtumaan kun syö edelleen yhtä runsaasti?
Vihannekset vain lisäävät osaltaan. Terveyttä kyllä edistävät, mutta eivät laihduta.
Koko ajan ihmettelin: Eikö terapeutit ja kiminkiset tajua, että MÄÄRÄ vaikuttaa? Vanha vitsailu totesi: "Jos lunta syö ja vettä juo, niin ei pahalle haise". Nytkö ne vasta tietävät?
Siitä on kymmeniä vuosia, kun kuuntelin radiosta samana päivänä kaksi esitelmää. Aaamupäivällä nainen tuomitsi maitorasvat kauheana myrkkynä.
Iltapäivällä toinen nainen esitelmöi vitamiineista ja niiden hyödyllisyydestä. AAsta ja Deestä. Kuulemma välttämättömiä. Sanoi: --- Ne ovat rasvaliukoisia ja niitä on erityisen paljon maidon rasvassa. !!??
Epäilin maidon laimentamisen mielekkyyttä. "Uskovainen" puolusteli: --- Siitä otetaan vain rasva.
En kinannut vastaan, vaikka on selvää, että otetaan ainakin rasvaliukoiset vitamiinit, ehkä vielä jotain muutakin. Käytin "punaista" maitoa. Sairastuin sepelvaltimotautiin ja leikattiin. Maidon syytä se ei yksin ollut.
Terveydelliset syyt estävät monilta maidon käytön.
Tänä vuotena kesemmällä lakkasin juomasta maitoa. Pikku hiljaa oli ruvennut pierettämään hurjasti, monen ilmapallon tarpeet kerralla. Aloin arastelemaan ihmisten ilmoille menoa. Joku arveli maitoa. Voihan tuota kokeilla. Helpotti!
Pitkän elämäni varrella ei maito haitannut. Yhdeksännelle vuosikymmenelle ennättänyt elimistöni on muuttunut. Käytän piimää. Se ei vaivaa.
"Kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa". Miksi mullikan lihasta tulee kolesterolia jos se syö vain rehua? Joku viisas salli kananmunasta syötäväksi vain valkuaisen, ei keltuaista. Mihin keltuainen? Hukkaanheittäminen tuhlausta. Kuulemma kolesterolia. Keltuainen on kananpojan ensimmäinen ravinto. Miksi kananpoikasessa ei ole kolesterolia? Väittävät ettei ole, kananpoikaa saa syödä.
Tuli hiljattain pikku-uutinen Amerikasta. Kananmunia voi syödä!!!!
Saattoi olla vuosi 1948. Kumpuniemessä metsänhoitaja Erkki Sjöman tarinoi. --- Amerikassa laskivat liikkeelle huhun, että tomaatista tulee syöpä. Syöpäsyytös ei perustunut mihinkään. Toisenlaisten kasvien viljelijät kadehtivat tomaatin suosiota. Kun tomaatti valtasi markkinoita huhuttiin syövästä. Kilpailukeino! Epäreilu.
Ennen seitsemän uutisia puhuivat kengistä, Lasten kengistä. Hyvistä lasten kengistä. Hyvistä!!!???
"Lapsuus" palautui mieleen. En tietänyt hyvistä, pelkästään kengistä, joita ei ollut. Oli minulla pienet kumikengät. Päättelen siitä, että kun Veliä ei ollut, olin korkeintaan neljän vuoden ikäinen. Kun panin kengät jalkaani, sanoivat joka kerta niiden olevan väärissä jaloissa. Kysyin Isoäidiltä, että mistä tietää laittaa ne oikein? Pääni "videolla" näen vieläkin selvästi, miten hän näytti sivelemällä kädellään kengän kärjen pyöreämpää puolta. Se puoli jalan ulkosyrjän puolelle. Opin.
Tuli sota-ajat. Lehdestä luin, että kasvaville lapsille pitää antaa joka päivä puoli litraa täysmaitoa. Sanottiin: --- Oekeeta maetoo. En saanut, vain kurria.
Taustalla väikkyy puutteen ajat ja vaikuttavat tekstieni sisältöön. Nykyään pikkulapsillekaan ei saa antaa rasvaista maitoa, vaan terveellistä kurria. Kurriin lisätään vitamiineja. Miksi ne ensin poistetaan ja sitten lisätään? Miten rasvaliukoiset sekoittuvat kurriin? Varmasti selittävät tieteelliseti ja pätevän tuntuisesti, mutta "minä vähän eppäelen".
Lainaan usein tuota lausetta. Sen sanoi Seija alle kouluikäisenä. Kun isommat kaverit "laskivat lööperiä", Seija kallisti päätään, katsoi pitkään, lausui harvakseen. "Minä vähä eppäelen?"
Munan sisuksen "lajittelijat" sanoivat sianlihasta. "kuorii läskin pois, niin lihan voi syödä". Mihinkäs se läski? Tuhlataanko? KYSin käytävillä hiippaillessa tarttui käsiini lehtisiä. Informaatiota.
Tämmöinenkin teksti löytyi: "Sianlihassa on 60 % hyviä rasvoja." Tiedon mukaan oliiviöljyssäkin on 20 % haitallisia rasvoja. Margariineissa transrasvoja.
Muualta en ole löytänyt mainintaa sianlihan eri rasvoista.
Istuin kuuntelemassa Hanna-Kaisan esitelmää (propagantaa). Muistin lukemani sianlihasta. Niinpä etsin silmiini sitä koskevan "palkin" taulukosta. Taulukossa näkyi "terveellisyys" valkoisena osana ja punainen pahana. Sianlihan kohdalla valkoinen osa oli selvästi pitempi. Sitä eivät sanoilla kerro!
Edessäni penkillä istui neljä pulskaa naista. Noin myöhemmän keski-iän vaiheilla. Hymyilivät maireasti ja hykertelivät keskenään, supattelivat toisiaan vilkuillen. Arvelin terapeutin esitelmän menevän kuin vesi hanhen selkään. Todennäköisesti painoindeksinsä jatkoi kasvuaan.
Kotona sanoin kuunnelleeni Hanna-Kaisaa.
--- Minäkin olisin halunnut!
--- Et sinä siitä paljon olisi kostunut.
--- Olisinpahan nähnyt Hanna-kaisan!
--- Mitä näkemistä siinä?
--- Kun se on ollut telvisiossa!
Hanna-Kaisan selostuksessa ei ollut merkille pantavaa. Vain virallista "totuutta". Ulkoa opittua läksyä, jonka sai kuulla toistettavan yhtämittaa.
Syömisestä en ota stressiä. Pääasia että ruokaa on. Monenlaisia tarvikkeita.
Kymmenien vuosien jankutuksen jälkeen vihdoin joku havahtuu ihmettelemään kukkuraisia lounaslautasia!!!???
Nytkö ne vasta sen älyävät? Pölkkypäät!
Rautalammilla kävin muutaman kerran syömässä ravintolassa nimeltä Piilopirtti. En työntynyt vilkkaimpana aikana. Niinpä siellä oli muita vain kaksi. Nainen neljän - viidenkymmenen väliltä ja mukavia puhuva seniorimies.
Voin vakuuttaa, että ruoka oli erinomaista.
Molemmilla oli edessään runsas annos perunaa, maukkaita lihaleikkeitä, vihanneksiakin. Kuinka ollakaan, keskustelivat ruuan määrästä.
Seniorimies otti lisää edellisen kokoisen annoksen. Aprikoitsi kyllä, ettei oikeastaan pitäisi ottaa lisää, mutta kun maistuu hyvältä. Seniori miehelläkin oli ylipainoa. Tunnusti itse.
Nainenkin otti lisää yhtä suuren annoksen.
En suinkaan jokaisen syömisiä vahtaa, mutta kun olivat lähipöydässä ja vilkkaana käyty keskustelu kuului selvästi, ilman että olisin korviani höristänyt.
Naisesta näki, että on viihtynyt lounaslautasen äärellä. Ei vaikuttanut raskaan työn tekijältä. Enemmän kuin ylipainoinen. Selvästi liikalihava. Terveen näköinen vielä silloin. Kuinka mahtaa olla laitansa nyt vuosien jälkeen? Yleensä lihominen jatkuu.
Lenita sanoi kauneuden olevan lisäarvo. Lounasnainen oli menettänyt lisäarvonsa. Voin päätellä hänen olleen muutama vuosikymmen aikaisemmin varsin kaunis nainen. Vaaleat hiukset. Vieläkin jäljellä kasvojen viehättävyyttä (katsoin miehen silmällä), mutta pitkä vartalo menettänyt upeudensa rasvakerrosten peittämäksi.
Runsaat lounaslautaset! Tänäkin aamuna teevessä vatvoivat siitä aiheesta. Panin toosan kiinni.
Pielavedellä hammaslääkärin odotushuoneen seinällä seisoi taulu. Oikeaksi julistettu ravintoympyrä. Se oli jaettu sektoreihin, joissa kussakin oli jonkin sortin ravintoesimerkkejä. Jokainen kai sen tuntee? Siinä tarkoituksessa, että joka päivä pitäisi syödä jotain jokaisesta sektorista.
Arvelin ettei tuonkaan laatijalla paljon päätä pakota.
Kun perheesä on kaksi henkilöä ja joissakin vain yksi, niin ruoka-aineksia pitäisi olla mahdoton määrä, tai syötävä valtaisa määrä. En tykkää ruuan haaskauksesta. Joskus kokenut niukkuutta.
Väitän että riittää kun vaihtelee päivittäin. Vaikka jokaisena viikon päivänä eri sapuskat. MUTTA EI LIIAN PALJON!
Joskus vuonna 1960. Pulska mies valitti: --- Vaikka otan miten paljon vihanneksia, kuitenkin lihon jatkuvasti.
Siinä piilee asian ydin. Siihen aikaan alkoivat tehdä propakantaa vihanneksista.
Varsinainen työmaaruokala. Asiakkaat pääasiassa rakennus- ja verstamiehiä. Rasvaiset annokset runsaina lautasella. Eikö tuota nyt ymmärrä, ettei ala laihtumaan kun syö edelleen yhtä runsaasti?
Vihannekset vain lisäävät osaltaan. Terveyttä kyllä edistävät, mutta eivät laihduta.
Koko ajan ihmettelin: Eikö terapeutit ja kiminkiset tajua, että MÄÄRÄ vaikuttaa? Vanha vitsailu totesi: "Jos lunta syö ja vettä juo, niin ei pahalle haise". Nytkö ne vasta tietävät?
Siitä on kymmeniä vuosia, kun kuuntelin radiosta samana päivänä kaksi esitelmää. Aaamupäivällä nainen tuomitsi maitorasvat kauheana myrkkynä.
Iltapäivällä toinen nainen esitelmöi vitamiineista ja niiden hyödyllisyydestä. AAsta ja Deestä. Kuulemma välttämättömiä. Sanoi: --- Ne ovat rasvaliukoisia ja niitä on erityisen paljon maidon rasvassa. !!??
Epäilin maidon laimentamisen mielekkyyttä. "Uskovainen" puolusteli: --- Siitä otetaan vain rasva.
En kinannut vastaan, vaikka on selvää, että otetaan ainakin rasvaliukoiset vitamiinit, ehkä vielä jotain muutakin. Käytin "punaista" maitoa. Sairastuin sepelvaltimotautiin ja leikattiin. Maidon syytä se ei yksin ollut.
Terveydelliset syyt estävät monilta maidon käytön.
Tänä vuotena kesemmällä lakkasin juomasta maitoa. Pikku hiljaa oli ruvennut pierettämään hurjasti, monen ilmapallon tarpeet kerralla. Aloin arastelemaan ihmisten ilmoille menoa. Joku arveli maitoa. Voihan tuota kokeilla. Helpotti!
Pitkän elämäni varrella ei maito haitannut. Yhdeksännelle vuosikymmenelle ennättänyt elimistöni on muuttunut. Käytän piimää. Se ei vaivaa.
"Kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa". Miksi mullikan lihasta tulee kolesterolia jos se syö vain rehua? Joku viisas salli kananmunasta syötäväksi vain valkuaisen, ei keltuaista. Mihin keltuainen? Hukkaanheittäminen tuhlausta. Kuulemma kolesterolia. Keltuainen on kananpojan ensimmäinen ravinto. Miksi kananpoikasessa ei ole kolesterolia? Väittävät ettei ole, kananpoikaa saa syödä.
Tuli hiljattain pikku-uutinen Amerikasta. Kananmunia voi syödä!!!!
Saattoi olla vuosi 1948. Kumpuniemessä metsänhoitaja Erkki Sjöman tarinoi. --- Amerikassa laskivat liikkeelle huhun, että tomaatista tulee syöpä. Syöpäsyytös ei perustunut mihinkään. Toisenlaisten kasvien viljelijät kadehtivat tomaatin suosiota. Kun tomaatti valtasi markkinoita huhuttiin syövästä. Kilpailukeino! Epäreilu.
Ennen seitsemän uutisia puhuivat kengistä, Lasten kengistä. Hyvistä lasten kengistä. Hyvistä!!!???
"Lapsuus" palautui mieleen. En tietänyt hyvistä, pelkästään kengistä, joita ei ollut. Oli minulla pienet kumikengät. Päättelen siitä, että kun Veliä ei ollut, olin korkeintaan neljän vuoden ikäinen. Kun panin kengät jalkaani, sanoivat joka kerta niiden olevan väärissä jaloissa. Kysyin Isoäidiltä, että mistä tietää laittaa ne oikein? Pääni "videolla" näen vieläkin selvästi, miten hän näytti sivelemällä kädellään kengän kärjen pyöreämpää puolta. Se puoli jalan ulkosyrjän puolelle. Opin.
Tuli sota-ajat. Lehdestä luin, että kasvaville lapsille pitää antaa joka päivä puoli litraa täysmaitoa. Sanottiin: --- Oekeeta maetoo. En saanut, vain kurria.
Taustalla väikkyy puutteen ajat ja vaikuttavat tekstieni sisältöön. Nykyään pikkulapsillekaan ei saa antaa rasvaista maitoa, vaan terveellistä kurria. Kurriin lisätään vitamiineja. Miksi ne ensin poistetaan ja sitten lisätään? Miten rasvaliukoiset sekoittuvat kurriin? Varmasti selittävät tieteelliseti ja pätevän tuntuisesti, mutta "minä vähän eppäelen".
Lainaan usein tuota lausetta. Sen sanoi Seija alle kouluikäisenä. Kun isommat kaverit "laskivat lööperiä", Seija kallisti päätään, katsoi pitkään, lausui harvakseen. "Minä vähä eppäelen?"
Munan sisuksen "lajittelijat" sanoivat sianlihasta. "kuorii läskin pois, niin lihan voi syödä". Mihinkäs se läski? Tuhlataanko? KYSin käytävillä hiippaillessa tarttui käsiini lehtisiä. Informaatiota.
Tämmöinenkin teksti löytyi: "Sianlihassa on 60 % hyviä rasvoja." Tiedon mukaan oliiviöljyssäkin on 20 % haitallisia rasvoja. Margariineissa transrasvoja.
Muualta en ole löytänyt mainintaa sianlihan eri rasvoista.
Istuin kuuntelemassa Hanna-Kaisan esitelmää (propagantaa). Muistin lukemani sianlihasta. Niinpä etsin silmiini sitä koskevan "palkin" taulukosta. Taulukossa näkyi "terveellisyys" valkoisena osana ja punainen pahana. Sianlihan kohdalla valkoinen osa oli selvästi pitempi. Sitä eivät sanoilla kerro!
Edessäni penkillä istui neljä pulskaa naista. Noin myöhemmän keski-iän vaiheilla. Hymyilivät maireasti ja hykertelivät keskenään, supattelivat toisiaan vilkuillen. Arvelin terapeutin esitelmän menevän kuin vesi hanhen selkään. Todennäköisesti painoindeksinsä jatkoi kasvuaan.
Kotona sanoin kuunnelleeni Hanna-Kaisaa.
--- Minäkin olisin halunnut!
--- Et sinä siitä paljon olisi kostunut.
--- Olisinpahan nähnyt Hanna-kaisan!
--- Mitä näkemistä siinä?
--- Kun se on ollut telvisiossa!
Hanna-Kaisan selostuksessa ei ollut merkille pantavaa. Vain virallista "totuutta". Ulkoa opittua läksyä, jonka sai kuulla toistettavan yhtämittaa.
Syömisestä en ota stressiä. Pääasia että ruokaa on. Monenlaisia tarvikkeita.
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Sunnuntaiaamu
Nukuin pitkään. Vaille seitsemän nousin ylös. Tapailin valonappulaa. Ei valjennut. Yöllisen myräkän jäljiltä Asemakatu vahvan lumen peitossa. Tietenkin sähköpiuhoja katkeillut. Puuron keittäminen hidastui. Eikä kahviakaan. Koneille ei pääse, jumissa.
Ajan kuluksi keksin yhden puhelun. Hyllystä kaksi tukevaa pätkäkynttilää. Mistä löydän tikut, ei hajuakaan? Neljännestä laatikosta löytyi. Tuli kynttilöissä ehti tuikkia muutaman minuutin. Valkeus tuli! Elämä jatkuu.
Miten tultiin toimeen silloin kun ei ollut "floraa"? Ihmiskunta kehittänyt suuria saavutuksia. Hämmästyttäviä rakennelmia löytyy tuhansien vuosien takaisia. Kymmenientuhansienko?
Korpelassa ei ollut sähköä, eikä tullut.
Tässä asunnossa tekee kovin vähän ilman sähköä. Ruokaa voi laittaa retkikeittimellä. Se vaan on kellarissa pimeiden käytävien takana. Eikä ole sähkölamppua. Pitääkö varuilta ostaa?
Pieniä murheita. Hanasta vettä ja kaukolämpö toimii. Miten kauan ilman sähköä? Kylmä tulee vääjäämättä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)