maanantai 20. heinäkuuta 2015

Erkin keittokirjasta

700 g pala viljapossun kasleria. Viipaloin ja kärvensin pannulla. Puoli kiloa herneitä panin likoon kuumaan veteen, valmiiksi pataan jossa aioin keiton turauttaa. Herneet ei ennätä pehmitä kylmässä vedessä yön yli.
Ostin ensimmäisen kerran uusia perunoita. Kuusi perunaa keittoa varten. Pienin varhaiskaali, mitä esillä oli. Pienempää annosta varten käytin puolet kookkaasta sipulista. Jäännöspuolikkaan lisäksi koko isohko sipuli. Ruukkutilliinkin tuhlasin. Kuivaa nokkosta, suolaa, pippuria.
Siinäpä aineksia.
Lihoja keitin herneiden keralla tunnin. Ehkä vähän yli tunnin. Lisäsin muut ainekset. Kypsyivät.
Melko hyvää soppaa. Söin runsaasti pelkkää keittoa, ei leipää, vain yksi tomaatti. Pataan jäi kolmisen litraa soppaa. Jätin sen jäähtymään.

Vähän ennen auringon laskua tormasi uistimeeni parikiloinen hauki. Rantaan tultua sorkin siltä suolet jotka viskasin pöheikköön. Luulin sen haukanneen isohkon suupalan, vatsa pullotti. Pullottava osa oli vain kuplaa. Pienimmät tyhjät suolet mitä sen kokoisella olin nähnyt.  Noussut varmaan ihan äsken syvemmältä ja kupla pullistui pienemmässä paineessa.

Kapaloin sen. Perkaan huomenna. Otin ryypyn ja painuin pehkuihin. Olen keiton ystävä.  En ole oppinut fileeraamaan. En tiedä, millainen veitsi pitäisi olla ja mistä sen ostaisi. Kiinassa tehty fiskarsin veitsi on, mutta se ei taida olla oikeaa standardia? Kenenkään nähden en ilkeäisi tuhertaa. Kun ei kukaan nähnyt tunaroin ja kiroilin. Sain kuitenkin "jonniin verran" kahta filettä.
Keittoa varten varasin selkäruodon, siihen jäi runsaasti lihaa. Muutama pieni pala ja pää, jonka luut kaivoin pois ennen kerman lisäämistä.  Fileistä sain kuusi palaa.
Keittoon lisäksi pari perunaa ja sipuli.
Ruokaa oli ruhtinaallisesti. Keitosta söin puolet. Kypsät fileet kahteen pakettiin. Yksi jääkaappiin ja toinen pakastimeen.  Loppu keitto jäähtymään ja kylmään yöksi. Huomenna syötäväksi.

Iso pata melkein täynnä soppaa. Neljään rasiaan. Yksi kylmään, kolme pakastimeen.    
 Tiskaamaan. Näytti paljolta. Neljän litran kattila. Iso paistinpannu. Lautanen ja kalut. Puukot ja veitset. Lasi, kahvimuki ja suodatin. vieläkö muuta?
Yhdenhengen perhe. Noinko paljon ja noinko sotkuinen keittiö? Hankalia kalansuomuja.
 Ei kun....kimppuun vaan.

Kalakeittoa söin toisena päivänä. Verestin sen lorauksella vispikermaa.
Harjumaastossa rämpiessä löytyi herkkutatin alku ja toinen isompi. Liian vähän, mutta otin kuitenkin talteen.
Tultuani kahvittelin. Voileivän päälle ei ole mitään. Hyvänen aika, onhan kaapissa paistettua haukea. Parasta lajia leivän päälle.
Haukea vain jäi liian vähän seuraavan päivän ruoaksi.

Irroitan aina sian selkäpaloista läskikerroksen. Otin palan kaappiin sulamaan huomiseksi.

Uusi päivä ja kujeet. Läskipalan viipaloin lastuiksi pannulle kärisemään. Pilkoin sipulipuolikkaan. Läskin joukkoon. Herkkutatit sekaan ja hauen kappaleet pienemmiksi.
Hyvälle maistui.  Pieni virhe. Olen kömpelöitynyt ja hidas. Pitäisi varata ja valmistella kaikki tarvikkeet valmiiksi.
Latelin aineksia pannulle sitä mukaa kuin ennätin. Sipulit joutuivat kärventymään liian kauan, mustui osa kelvottomaksi.

Hirmuinen homma. Lähiaikoina helpompaa. Soppaa neljäksi päiväksi ja yksi hyvä annos paistettua haukea.