Vielä urheilusta

Tuli vahvistusta ajatuksilleni, joista kerroin.  Maarianhaminan jalkapallojoukkue saavutti menestystä.
Television vakiokommentaattori oli samoilla linjoilla.  Liiaksi kiinnitetään huomio pelkkään terävimpään huippuun. Sanoi suunnilleen näin:
 --- Pitää valmentaa niitä, jotka voivat kehittyä...
Sanon sen näin: Kiinnitetään enemmän huomiota seurojen alkuperäiseen tarkoitukseen: järjestää harrastusmahdollisuuksia laajoille nuorisojoukoille. Pidetään sirkus erillään urheilusta. Yhteiskunnan tukea vain harrastajille. Jos ammattilaiset ovat todella ammattilaisia, he hankkivat rahansa omista kanavistaan. Aivan kuten muutkin yritykset, jotka tuottavat tuloja yhteiskunnalle.

Palataan askelia taaksepäin. Palataan hyvään käytäntöön. Yhteiskunta tukee kohtuullisia urheilupaikkoja. Eikä toiminta saa olla pelkästään yhteiskunnan kustantamaa. Suunnataan  vapaaehtoistoiminta  sirkuksen sijasta harrastukseen.
Laaja harrastajien joukko kasvattaa myös huippuja, jotka voivat siirtyä sirkukseen ja ulkomaille tienaamaan. Sirkuksen puolestaan pitää tukea harrastajia.
Jos ammattilaiset eivät tule toimeen omillaan, niin sitten ei pidä leikkiä ammattilaisten ehdoilla!

Seurojen pitää palata juurilleen.
Nyt ei ole kyläkilpailuja, pitäjän ja piirin kilpailutoimintaa, vain lisenssin omaavia. 

Tämmöinen ei ole urheilua, vaikka siksi väittävät

Ylen netistä vilkaisin outoa urheilua.  Serbialaispelaajien kanssa kahinaa Oulun Palloseuralla.
Voi että! Miksi tehdään niin hullua, että kakkosessa pelaavaan seuraan ostetaan pelaajia vieraista maista? 
Leikkivät ammattiurheilua! Eikö nuo pelaajapaikat kuulu Oulun nuorisolle. Suomessa riittää pelihaluisia kaikkiin sarjoihin.
Suomessa asuva saa liittyä seuraan minkä tahansa ihonvärin omaava. Mutta pelaajien haaliminen on järjetöntä.
Eikä kakkosessa pysty ammattilaiseksi.
Seurat hurjastelevat hankkimalla pelaajia kovalla hinnalla. Tulee konkursseja.
Seurat unohtivat, mitä varten ne perustettiin? Ei niitä perustettu sirkuksiksi, vaan nuorison harrastusta varten.
Niinkin mielipuolinen toiminta tuli esiin siinä vaiheessa, kun Venäjän raja aukeni. Radiohaastattelussa Nilsiän Pallohaukkojen edustaja kertoi heille tulevan kaksi pelaajaa Venäjältä.
Nilsiän Pallohaukat pelasi viitossarjassa???!!!
Onko hullumpaa kuultu?
Nilsiän Pallohaukoista en ole nähnyt tai kuullut sen jälkeen. Seuraan uutisia huolimattomasti.

Sitten urheilu on ammattimaista, kun seurat rakentavat areenansa ja hankkivat tulonsa omalla toiminnallaan. Kun yhteiskunta rakentaa napapiirille keinonurmen ja kuppi-istuimet. Seurat ostavat kalliilla hinnalla eksoottisia pelaajia. Katsomot näyttävät tyhjiltä. Mieletöntä!

Jos yhtiöt kustantavat seuran kokonaan, se on heidän asiansa. Tehdaspaikkakuntien patruunat kustansivat, ottivat urheilijoita töihin, edistääkseen työntekijöiden harrastusta. Sen ajan kulttuuria.  

Erkin keitokirjasta

Minkä ihmeen takia kaikkien pussien kyljessä ohje käskee panna ainekset kiehuvaan veteen?
Järkeni käskee toimimaan toisin. Panen kattilaan veden. Virta päälle. Viskaan ainekset ja odotan kunnes keitos alkaa muhkuilemaan. Siinä vaiheessa katkaisen virran. Puuro kypsyy jonkin verran jo siihen mennessä, kun se kiehuu kunnolla. Hitaan levyn lämpö riittää kypsyttämiseen, puuro jatkaa kiehumista virran katkaisun jälkeen. Muhii vielä kiehumisen lakattuakin. Sähköä säästyy!

En harrasta kaikenlaisia hiutaleita. Eivät maistu miltään. Ostan isokaurahiutaleita. Semmoisia vanhan ajan kauraryynejä. Lisäksi täysjyvä riisijauhoja.
Olen antanut itselleni kertoa kauran ja riisin terveellisyydestä.
Opettelin annostelemaan sopivasti. Kauraryyniä arvioin oikean määrän desimittaan. Riisijauhoa jotain puolen ruokalusikallisen. Pikkulusikalla suolaa.
Joskus unohtuu mustikan keittäminen. Silloin käytän puuron höysteenä sokeria ja vispikermaa. Vaihtoehtoisesti voisilmän.
Puhukoot terapeutit ja kiminkiset mitä tahansa!
Vaaka näytti tänä aamuna 67 kg .

Eihän puurolla sentään koko päivää. S-marketissa kyttään oranssin värisiä lipukkeita.
Tuossa! Porsaankyljyksiä 4 kpl. Tamminen tavaramerkkinä. Vasta kotona katsoin ja havaitsin sen suolatuksi. Vain 1 %. Olen syönyt jo muutamia, mutta vasta nyt syynäsin pakkausta. Suomalaista vakuuttavat olevan.
Tätä lajia on usein halpuutettuna päivämäärän perusteella. Entisenä lihamiehenä ymmärrän etteivät kaikki hyväksy noin ronskeja palasia. Eivät ole lähellekään niitä siroja leikkeitä, mitä Mustosen kaupassa muotoilin. Jälkeenpäin uskallan kehua olleeni lähes taiteilija.
Kohtuuhinta ja lihaisia palasia isosta siasta. Minulle kyllin hyviä.

Ryhdyin valmistelemaan lounasta.  Lasinen vuoka. Paloittelin useita pieniä porkkanoita. Suunnilleen vuoka pohjapeittoon. Puolenkymmentä isoa perunaa viipaloituna. Lajike: Afra. Jauhoinen peruna.
Jauhoinen tarkoittaa tärkkelyspitoisuutta.
En muista missä ja milloin kuulin nuoren naisen sanovan: "huonoja perunoita kun halkeilevat". Mitä sitten tarkoittikin? Sitäkö etteivät kestä?
Runsastärkkelyksiset perunat ovat makuuni. Niiden keittäminen vaan on taitolaji. Kokeillessa tuntuvat kovanlaisilta, mutta muutaman minuutin päästä jo halkeavat. Liian pitkään keitettynä pehmiävät puuroksi. Nämä Afrat eivä ole kovin hajoavia.
Porkkanoiden päälle latelin perunaviipaleet.  Lohkaisin kaalin kerästä palan, pilkoin sen perunoiden päälle.
Päällimmäiseksi kyljykset. Iso sipuli pilkottuna kyljyspalojen lomiin.
Sama piä syksylläkin. Minähän aioin kärventää kyljyksiä!? Peruutin. Nostin lihat pannulle. Rasvaa niissä ei juurikaan ole. Rypsiöljyä pannulle.
Kärvensin aikansa ja latelin lihat uudelleen vuokaan päällimmäiseksi. Ja uuniin.
Entä lämpötila?

Aikoja sitten jo tein havainnon ettei uunissa kypsy siinä lämpötilassa, jonka ohjeiden mukaan asettaa katkaisijalla.
Tekniikan ihmisenä päätin tutkia. Ostin mittarin.
Suosiolla panin asteita reilusti. 225.  Varasin aikaa tunnin.
Ennen kuin avasin uunin luukun, katsoin lampun avulla mittaria. Lukema näytti 175 %.
Ilmankos! Kytkimen lukeman mukaan olisi paistos lähes palanut. Nyt se oli juuri ja juuri kypsä syötäväksi. Mielellään vielä olisi saanut muhia virran katkaisun jälkeen.
Mittarithan ovat suuntaa antavia. Mutta näin suuri virhe jo aiheuttaa hämminkiä.

Vuokaan värkkäsin päällyksen alumiinista. Vasta kun avasin uunin luukun, havaitsin siellä olevan kiinalaisvalmisteisen emaloidun valurautapadan!
Senhän hankin juuri tämmöisiä ruokia varten!?  Helppoa! Tavarat pataan ja lasinen kansi päälle!

Hajamielinen vai dementoitunut!!??

Ruoka oli hyvää!

    

v 1956

Yleislakon aikaan olin Suonenjoella Pekka Eskelisen kaupassa.
Tapahtumien vyöry johtui presidentin vaalista. Raju vaalitaistelu ei noudattanut mitään siihen asti totutuista käytännöistä.
Syystalven olin vielä Joroisissa. Demaripoliitikko Onni Hiltunen esiintyi Joroisissa. Tapani mukaan menin kuulemaan. Olin demareihin kallellaan. Muistini ei paljoa kerro. Hiltunen kertoi Fagerholmista tehdystä pilapiirroksesta. Siinä istui Fagerholm nojatuolissaan ja laski sormillaan edessään makaavan ajokoiransa nännejä.
Hiltunen sanoi: "Voisihan Kekkosen piirtää laskemassa rouva Snelmannin nännejä."
Rouva Snelmann tuli tietoisuuteeni monia vuosia myöhemmin.

Eetu Mustonen puntaroi vaalin mahdollisuuksia:
--- Jos Fagerholm ei voittaisi, niin ehkä Tuomioja voisi tulla kysymykseen?  Silloin valittiin 300 valitsijamiestä. Minunkin ääneni meni Fagerholmin pussiin.
Mustonen tarkoitti valitsijamiesten taktikointia.   
Kerroin Mustoselle Hiltusen sanoneen:
--- Jos minun pitää valita Tuomiojan ja Kekkosen välillä, äänestän Kekkosta. Mustonen yllättyi:
Jaha! No hän varmaan tietää tarkemmin!

En ymmärtänyt politiikan kiemuroita, enkä sen kieroutta. 
Näin jälkeenpäin ajatellen, oli Fagerholmilla mahdollisuus. Kekkosta vastustivat monet intohimoisesti.

Taktikointi ja politikointi oli kiivasta. Vaalin tulos tunnetaan.
Eskelisen porukka oli kommunisteja. Myöhemmin olivat stalinistien kannattajia. Vaalin jälkeisenä aamuna Tuli Pekka Eskelinen seurassani olleen Jussi Kaistolan luokse. Merkitsevästi hymyillen iski silmää jussille: "Kekkonen". Jussi urahti vastaukseksi ilman sanoja.
Jälkeenpäin pohdin, että mahtoiko tulos olla todella Jussin mieleen. Jussi oli henkeen ja vereen kommunisti ja Kekkonen porvari. Sellaista on elämä ja politiikka. "Takin kääntämistäkin".

Taktikoinnin takia hävitty vaali kävi demareiden kunnialle. Masinoivat yleislakon ja kommunistit tietenkin ajoivat valankumouksen asiaa. Demarit ja Kommarit. Vaaleissa vastakkain ja lakossa rinta rinnan.

Lakkoa ylpeilevät suurena saavutuksena. Näytettiin voima, että saadaan valtakunta jumiin.  Muodollinen vaatimus oli: kaikille kuukausipalkkaan lisää 2400 mk . Minulle se merkitsi lähes kymmentä prosenttia. Sen maksoivat, kunhan aikaa meni tarpeeksi hukkaan! 

Kuopiossa oli Keskon tilaisuus. Vähäviinaisena velvoittivat minut kuskiksi. Selvää oli, että Keskon yrittäjät paheksuivat voimakkaasti lakkolaisia.  Seurassaan olleelle kauppiaalle Pekka puolusti lakkolaisia, työläisiä.  Melkoinen ristiriita: varakas kauppias ja kommunisti!
Pekka Eskelisen porukka ei ollut lakossa! Meitä oli parisen kymmentä. Tuskin Pekka olisi omien lakkolaisten päätä silittänyt! 
Palkan korotus suli seuravan syksyn devalvaatioon ja laukkaavaan inflaatioon.

En pitänyt kirjaa, enkä arkistoinut. Opin välttämään tarkkoja yksityiskohtia. Kirjoitan tajunnan virtaa hatarien aivojeni sokkeloista.
Jatkoa seuraa. 

Muurahaiset

Kirjoitin "muurahaisista". Tekstissäni mainittu mieshenkilö käveleksii jälleen yksin. Naista ei sen koommin näkynyt.

Virttyneessä farkkupuvussa kuljeksiva mies sattui A-kauppaan samaan aikaan korpifilosofin kanssa.

Oli kuukauden seitsemäs päivä. Kelan etuudet lankesivat. Kohdallani se seitsemäs päivä oli sattumus. Kovien ponnistelujen ansiosta en ole riippuvainen päivämääristä. Kelan etuudet tulevat, enkä mieti niiden ajankohtaa.

"Muurahainen" käveleksii. Korpifilosofi käveleksii. Olemme saman kaltaisia. Vai olemmeko? Käymme A-kaupassa. "Muurahainen" osti kaksi litteää pulloa Suomi-viinaa. Korpifilosofi osti 35 cl halpaa brantyä.

Onko toinen toista kummempi?

Ankeina aikoina Korpelassa iti pienen pieni toivon kipinä: kunpa joskus?! Onnistuin vain pienen osan.

Synnyin köyhään Suomeen. "Muurahainen" syntyi rikkaaseen Suomeen.

"Leikkauksista" uikuttaville huomautan, ettei rahan määrä takaa mitään. Vähän rahan aikaan elettiin. Tultiin jotenkin toimeen. Jos tultiin toimeen, tyydyimme siihen. Nyt ei kukaan tyydy mihinkään!      

Ammattijärjestöjen hankkeet

Ay-järjestöt vastaavat Juha Sipilälle. Lupaavat tuoda omat ehdotuksensa talouden vakauttamiseksi. Ja höpö höpö! 
Alun pitäen piti olla selvää, ettei yhteiskuntasopimus onnistu. Ei kirveelläkään! Korpifilosofi arvelee, että Sipilä sen tiesi ja ehdottaessaan. Korpifilosofi ei tiedä, nojaa vain entiseen käytäntöön. Ammatilliset keskusjärjestöt lupaavat kukin tuoda järkensä käytettäväksi. Onko sitä?
Ammattijärjestöjen kyvyttömyys yhteistoimintaan tuli kerralla uskottavalla tavalla selväksi. Kolme keskusjärjestöä lupaa oman suunnitelmansa, yhteensä kolme. Voi pyhä sylvi?!
Sanomattakin on selvää, ettei siitä tule lasta eikä paskaa!
Siitä tulee kolme sekasotkua, josta ei ota selvää Erkkikään! Ei Erkki Ihalainenkaan!
Miksi järjestöt eivät neuvotelleet "kolmikannassa" yhteistä strategiaa?  Siksi ettei heillä ole kykyä eikä halua! Eivät tee politiikkaa, vaan politikoivat.

Media on mielipuoli. Sipilän puheenkin tyrmäävät etukäteen. "Edes Paasikivi ei turvautunut tähän!"
Eilisen asioita muistan huonosti. Vanhoja paremmin. Se tiedetään kokemuksesta. Kehityin Paasikiven aikaan. Pullikoijille Paasikivi uhkasi erota. Uhkasi monta kertaa! Ei eronnut. Kukaan ei keksinyt vaihtoehtoa. "Yleiset syyt"!

Sipilä ei voi uhata erolla. Politikoijat nuoleskelisivat huuliaan. Tilalle tulijoita riittää. Paskat Suomen taloudesta, kunhan vaan päästään kukkoilemaan tunkiolla. Vastuuhan siirtyy neljän vuoden kuluttua!
Ja aina voi syyttää edellistä hallitusta! Sen unohtavat, että edellisen edellisessä hallituksessa istuivat itse! Neljän vuoden periodi on liian lyhyt. Neljässä vuodessa rakentaminen on rajallista, muta neljässä vuodessa voidaan mennä metsään.

Odotan mielenkiinnolla pian kuultavaa Sipilän puhetta. Ilman ennakkokäsitystä. Käsitykseni mukaan Sipilän tehtävä on "mahdoton". En pysty ennustamaan.

Olen sanonut: "eduskunnassa on liian paljon nuoria, liian paljon naisia, liian paljon kauniita, liian vähän rohkeita." 
Sipilä osoittaa rohkeutta!!    

Lorvikatarri

Lieneekö kodinhoidon motivaatio hiukan hukassa?  Vähän vain imuroinut. Arvelin peseväni ensin matot ja sitten siivoan kun matot panen kuivumaan. Siirsin syksymmälle. Suunnittelin pari viikkoa siten aloittavani maanantaina.
Viikonvaihteessa tuli pikku flunssa. Meni ohi muuten, mutta köhimävaihe jäi. Eilen perjantaina, tai tänä päivänä aioin tarttua toimeen. Köhimävaihe vaivaa, en alkanut. Tiistaina kävin uimahallilla, motiivina puhdistuminen. Enempää en riskeerannut.
Hällä väliä. Jos en kerkeä hyvän sään aikana, pesen matot talon pesutilassa.

Kaloja en saa. Luotain näyttää tyhjää niillä paikoilla, missä edellisinä kesänä otti ahven ja hauki. Otin asiakseni ajella ja tutkia, missä kalat luuraa. Eilen päristelin vähän. Kaloja näkyy runsaasti yli neljänkymmenen metrin syvässä vedessä aina viiteenkymmeneen  metriin asti, matalemmalla ei mitään. Niinivedestä saavat kuulemma veneestä pilkkien runsaasti isoja ahvenia.  Ne ovat siellä.

Pakolaistulva ja inhimillisyys

Vuosia siten arvostelivat rasisteiksi maahanmuuton kritisoijat. Tähän tyyliin: "kaikki pitää ottaa vastaan; erimieliset ovat rasisteja, pitää hyväksyä erilaisia kulttuureja".
En katso olevani rasistien pahemmasta päästä. Joskus raapustin tekstiä siinä hengessä, että kun muuttajia tulee miljoonittain, mitä sitten? Siellä mistä lähtivät, ei huomata miljoonia ollenkaan. Aivan kuin ketään ei olisi lähtenyt?!

Vuorokauden sisällä näkyi teeveessä muutamia haastatteluja. Suomessa kasvanut Afgaaninuorukainen ilmaisi ihailunsa Suomen kamppailusta: saavutuksesta!
Syyrian pakolainen, hyvinvoivan näköinen, englantia puhuva kertoi miten siellä on sitä ja siellä on tätä, hän haluaa paremman elämän. Toinen haastateltava nuori mies puhui samaan tapaan: "tiedättehän millaista siellä on, minä haen parempaa." Entäs sitten? Haastattelija ei ottanut esille tosiasioita, niistäkin valehdellaan, sitä etteivät kertoneet sukulaistensa ahdingosta, vanhempiensa tappamisesta, tai itsensä kiduttamiseksi joutumiseksi.
Ovatko he sodan uhreja? Hätää kärsiviä?

Toimittajat haastattelevat. Ketä haastattelevat? Mieluummin englantia puhuvia! Joka kerta kun eteen tulee vuolaasti puhuva tyyppi, herää epäilys tarkoitushakuisuudesta. Pitää saada raflaava esitys, joka myötäilee yleistä mielipidettä. Opittuja teemoja.

Maailmaa syleilevään vuodatukseen pitää hyväksyä toisenlaisetkin näkemykset. Ennekuin on pää vetävän kädessä!

Suunnittelevat EU:ssa kiintiötä kaikille valtioille. Sen verran pitää kukin ottaa. Ajattelevatko ollenkaan seurausta?  Korpifilosofi epäilee siitä muodostuvan "Avoin piikki"! "Afrikan kevään" takatalvessa ihmiset uskovat kaikkien mahtuvan Eurooppaan. Salakuljettajat lipovat huuliaan. Vievät ilosanomaa ja väärää todistusta. Kuka hallitsee? Ellei tule järjestystä? Järjestystä eivät hurskastelevat poliitikot pysty tekemään.

Enhän minä tiedä, ennustelen vain. Ihmiset toimivat. Opitaanko historiasta?