Irtisanomiset

Ay-pomot vänkäävät. Haukkuvat väärää puuta. Ikään kuin pienyrittäjät hioisivat kynsiään. Jälleen yksi esimerkki, ettei Suomea hallitse hallitus! Suomi ei ole tasavalta. Suomea hallitsevat korporaatiot. Pienyrittäjien tavoite ei ole laajamittainen irtisanominen, kuten meidän edustajamme vouhottavat. Tavoitteena on uskallus ottaa henkilökuntaa. "Ei ole huonoja työntekijöitä, vaan taitamattomia esimiehiä."
   On taitamattomia esimiehiä ja on huonoja työntekijöitä. Huvittavinta tässä on into lakkoiluun. Into lakkoiluun on suurempi moneen potenssiin mitä pienyrittäjien into irtisanomisiin. Näiden uhkailevien liittojen yritysten jäsenmäärä on rutkasti yli 20:n . Pienyrityskin tarvitsee henkilökuntaa, ei halua vain irtisanomisia, vaan oikeus valita tarvittavan pätevää väkeä.
 
Pienyrittäjällä ei ole kristallipalloa, eikä Taro-korttia. Pienyrittäjällä ei ole lakimiesarmeijaa, tai psykologeja. Rekrytoinnissa tapahtuu virheitä. Inhimillisiä erehdyksiä. Ikävä kyllä, laki on luikureiden puolella. Käyttävät härskisti hyväkseen.
    Herää kysymys: Miten yrittäjä tietää tulokkaan persoonan? Pienyrittäjä on yksin. Yrittäjällä on kestämistä, miten pärjää? Pienyritys ei kestä yhtään keplottelijaa. Jos yritys kestäisi lusperin, sen joutuu kustantamaan toiset kunnolliset työntekijät. Jotenkin se tuntuu mielestäni epäoikeudenmukaiselta.

Kiihkolla puhutut irtisanomiset eivät koskisi uhkailevien liittojen jäseniä. Eivät nämä liitot sympatiseeraa pienten yritysten yrittäjiä, eikä henkilökuntaa. Tämä liikehdintä on pelkkää politiikkaa. Pelin politiikkaa.         

Ennakoiva ajattelu

Minulle on sanottu lukemattomia kertoja: "- Sinä et tiijjä mittään!" Enpä tiijjä, mitä ja kuinka paljon nuo minua arvostelleet itse tietävät? Luulevat tietävänsä. Omaa "tietämistäni" en pysty todistamaan. Sehän on piilotettu "harmaisiin aivosoluihini".

Oli Rehnin haastattelun yhteydessä tuli esille huolestuneisuus Italian kehityksestä. Ohemäen kansakoulun käynyt IkiWanha Erkki ennakoi sen jo silloin, kun Suomi haki EU:n jäsenyyttä.
   En ole kamreeri tyyppinen. Niinpä kirjoitelmani ovat ehkä Ö-mapissa? Ehkä ei, mutta en tiedä, missä. Kirjoitin tähän tapaan EU:sta: "Se on niin sekalainen seurakunta, että tuskin onnistuu."
Vertailin talousmahti Saksaa, siirtomaaperinteistä Englantia ja ylpeätä Ranskaa ja "muita pienempiä turhia". Kenen ehdoilla ne yhdistyvät? Tasa-arvoa ei ole, eikä tule. Ei ihmisten eikä kansakuntien kesken!
   Muistelen vertaillessani märitelleen: "Italia on ihan oma lukunsa". Niinpä! Kreikka oli ongelmissa. Se ei pitänyt tulla yllätyksenä. Melkoinen sekasotku, joka ei ole ohi vieläkään, jos koskaan. Nurkan takana kolkuttaa samassa asussa Italia. IkiWanhaa se ei yllätä. IkiWanha ei pysty ennustamaan, mutta odotettavissa on moninkertaisesti Kreikan suuruiset vaikeudet. Englannin Brexit ei yllättänyt.

Miten paljon "rikas" Suomi joutuu kustantamaan "köyhiä?". Auttavatko Jutta Urpilaisen "neuvottelut vakuuksista?.

Huvittaa mieltäni, kuinka Olli Rehn selittää Italian tulevaa katastrofia? Olli Rehn komissaarina joutui vetämään EU:n laajentumista!? Utopistinen ajatus? Itäisen Europan valtiot eivät ole vielä, tuskin koskaan, sillä tasolla, jolla Suomi oli ennen EU-hakemusta. Suomelta vaadittiin sitä ja vaadittiin tätä.
Entä Egypti? Kirjoitin silloin ja vahvistan nyt: Turkki ei ole Eurooppaa! Nykyinen Turkin Presidentti vahvistaa!!!

Erkkiä auttoi EU. Korot laskivat riittävän alhaisiksi, että pystyin lyhentämään ja kuittaamaan pankkivelkani. Korkojen lasku auttoi kaikkia "kiikun kaakun" rimpuilevia.     

Lasten leikkivälineet

Tämän talon numero on asemakatu 11. Vastapäätä kadun toisella puolen Asemakatu 10 on lasten päiväkoti. Tuuli lähentelee myrskylukemia ja väliin vihmoo vettä. Lämpömittari näyttää + 6 . Osa tenavista viihtyy ulkona. Ehkä parikymmenpäinen pirpanaparvi temmeltää. Ilmeisesti vaatetus on veden pitävää.

Hakematta tuli mieleen omat tytöt. Taita olla 55 vuotta, kun asuimme Ähtärissä. Asuntona vanha hyvä hirsitalo. Paikan nimi: Kallio. Meillä oli alakerta, 2 huonetta ja keittiö. Yläkertaan tuli eläkeläinen armeijan kapiainen asevarastolta. Ylikersantti Kemppinen + emäntä. Yksitotista porukkaa.
     Emäntä sai valituksen aihetta. Heidän ikkunansa näkymää haittasi tyttöjemme leikkipaikka lähimetsikössä puiden juurella. Köyhillä lapsilla oli köyhät leikkikalut. Keränneet purkin kansia ja muuta pientä rihkamaa. Milläpä ostettiin? Rahaa oli varsin niukalti.
    Leikkipaikka häiritsi rouvan esteettistä silmää. Eipä tuosta välitetty. Anti olla!

Näkymättömät eivät häirinneet ketään Yttä asusti kuusen oksien suojassa. Maili-Louva jossain muualla. Seijalta oli vielä ärrä kadoksissa.
     Ärrän oppiminen oli oma lukunsa. Selvisi, että se oli Seijaa vaivannut, vaikka emme sitä ajatelleet, emmekä huomautelleet. En ainakaan minä.
    Seija nukkui yläsängyssä. Herättyään aamulla noussut istumaan vuoteellaan. Riemastunut:
"-- Minä opettelin unessa sanomaan ärrän! rrrrrrrr
Tämä tapahtui ehkä myöhemmin, ei Ähtärin aikana.
Moni viisas väitti, ettei lapsi muista mitään viittä vuotta aikaisemmalta iältä. Kirjoittajapiirin ohjaaja tiesi paremmin: Sanoi muistikuvien tallentumisen alkavan 1 - 3 vuodelta.
    Seija muistaa todistettavasti ainakin 2 - vuotis syntymäpäivän. Ähtärin aikaan. Sai lahjaksi pienen kumisen nuken. Meni näyttämään tärkeää esinettä ystävälleen naapurin, Hahnen, koiralle. Koira leikki ja puraisi Ossi-nukelta pikkusormen pois.

Aikaisempi tapahtuma: Seija oli ulkona lastenvaunussa. Hahnen tyttö, ehkä 8 vuotinen, meni rupattelemaan Seijalle. Kuljin siitä ohi. Huomasin Seijan suun tuskaisena, ei itkenyt. (Hahnen tytön nimeä en muista) Tyttö painanut kuomun sivuun. Vahingossa jäänyt Seijan sormi puristukseen. Sormi oli aivan litteä, säikähdin vähän. Särkyikö? Ei särkynyt, pyöristyi ennalleen.
Seijalta jäänyt sormi oven väliin sarana puolelle. Vanhemmilla tytöillä sen verran ymmärrystä, jos kääntää ovea väärään suuntaan, ovi puristaa sormen. Juoksivat hakemaan äitiä. Seija odotti kiltisti.
Pirkko veti Seijalle sukkaa jalkaan. Seija aristi vähän. Pohkeessa näkyi neulan pää. Neula uponnut kohtisuoraan pohkeeseen. Instrumenttina toimi sivuleikkurit. Metallimiehen työkalu.
Seija ei pienistä turhista ruikuttanut.

Samanlaiset työkalut tarvittiin minulle leikkauksen jälkeen. Rinnassani näkyi kaksi "rautalangan" päätä. Toinen oli virtajohto jolla säväytetiin sähköllä sydän sykkimään. Toinen oli maajohto. Aivan kuin auton sähkölaitteilla. Langat nypittiin pois metallimiehen sivuleikkureilla. Ei, vaan sairaalan välineellä.

 

"Silmäpeliä"

Silmäni eivät ole "normaalit". Silmälääkäri sanoi formulakuskeilla olevan omanlaisensa silmät. Tuohon uskon.
     Koin nelisenkymmentä vuotta silmälasiruljanssia. Ikänäkö. Armeija-ajasta on kuusikymmentäviisivuotta, mutta aivan hiljattain muistin. Ei se mikään ongelma ollut, se vaati kalibroinnin. Palvelin tykistön tulenjohtueessa, tiedustelulinjalla. Käytettiin optisia välineitä. Opiskelleet kertoivat asteikosta. Yleensä 1 tai 2 pykälää joko miinusta tai plussaa. Joku otti juuri käyttämäni  etäisyydenmittarin. Yritti käyttää laitetta. Ihmeisään katsoi laitetta, katsoi minuun: "Minkälaiset silmät sinulla on? Eihän tällä näe mitään!"
    En minä siihen pystynyt vastaamaan. Mistäpä olisin tiennyt? Kokemukseni arvelee: vähän kummat ne on. Mutta ei suinkaan formulakuskin silmät. Tykistön optisissa laitteissa minun piti kalibroida asteikko lukemaan -5. Kukaan ei tarvinnut moista lukemaa. Minulle kerrottu näytti pitävän paikkansa. Siitä seurasi, että kenen tahansa jälkeen otin laitteen, sitä täytyi "ruuvata" kunnolla. Tiesin heti asteikkoa vilkaistessani. Enkä katsonut kysyvästi kehenkään.
    Olin Etäisyyden mittaajana hyvä. (huippuluokkaa?), ei noin ole korrektia sanoa. "olevinaan?!"  
    48 - vuotisena tarvitsin lähilasit. Otin kiertävältä optikolta. Olivatko laadukkaat, en tiennyt? Äkkinäisen käsittelyvirheet teki niistä lyhytikäiset. Veikko Paulanteen jämiä käytin ja pärjäsin.
Ei hyvä. Pelkkä lähilasi ei sovi mekaanikolle. Ja kestävyys?
    Lähellä Kuopion toria saapastelin ensimmäiseen eteeni tulleeseen. Liike oli Silmäasema. Asiaa hoiti tyylikäs minua nuorempi nainen. Pätevä optikko ymmärsi mitä tarvitsin. "Manun lasit". Ilmaisu viittaa Koiviston maneeriin. Entä kehykset? Suositteli näitä, jotka tällä hetkelläkin nojaavat "konkelooni". Joustosankaiset Safilot. Kestääkö ne? "Ne ovat lujat".  Linssin kestävyys?
   " Laitetaan karkaistua lasia."
Olen lainannut monta kertaa työtodistusta v 1957: "Herra J- omaa miellyttävän asiakaspalvelutaidon." Silmäasemalla Kuopiossa koin erinomaista ammattitaitoista palvelua. Eikä tyylikäs nuori nainen aliarvioinut älykkyyttäni.  Herra J- tapaa sellaista harvoin, jos koskaan.

Tosiasia: Silmät muuttuvat. Kehittyvät huonompaan suuntaan.

Sillä hetkellä olin enimmäkseen laiterakentajana.  Sain viransijaisuuden mieluisellani alalla. Pelkät lähilasit eivät riittäneet. Kaksitehot. Jotenkin järkeni vastusti ehdotusta: Monitehot? Kaksitehot toimitti tehtäväänsä. Tarvitsi nähdä tarkasti luokkahuoneen seinälle.
Koitti aika, jolloin tarvitsi ajokorttiin maininnan silmälaseista.

Autoja rassaillessa tuli pulma. Katkojan kärkiin ja hihnapyörän merkkiin ei nähnyt lähi- eikä kaukolinsseillä. Havaitsin mainoksen lähi+ laseista. Tarkkuus 0 -1,5 m. Kerroin huomiostani jollekin. Epäili: " Ei semmoista olekaan!"
Hankin semmoiset. Liekö tehty moniteho tekniikalla? Tavallisessa "katsannossa" huonot. Valehtelivat ja vääristivät. Kuitenkin sopivat minun tarpeisiini. Tarkasti yhteen pisteeseen. Virranjakajan kärkiväliin 0,4 mm. Ja stroboskooppilampulla hihnapyörän ja moottorilohkon merkit kohdakkain.
Hitsausta varten teetin näihin Safilo sankoihin karkaistut linsit ja tarkkuuspiste sovitettu suunnilleen mihin puikon kärki ulottui.

En enää tehnyt tarkkuutta vaativia  töitä. Tarvitsin uudemmat lasit. Erehdyin ottamaan monitehot.
Ei onnistunut pahaisestikaan. Mainitsivat mahdollista vaikeutta rapuissa. Kokeilin oitis. Ei ongelmaa.
Mutta en pystynyt lukemaan. Vaikka on testattu nopeudeksi 485. Ehkä juuri siksi? En voinut hyväksyä. Hetken hössötettyään tajusi: "Laitetaan 9 eurolla pelkät lähilasit." Kaksilla pelasin mainiosti jonkin aikaa.

 Silmät muuttuu. Vähitellen tuntui autolla ajaessa, kuin näkisin heikommin , mihin totuin. Testasin katsomalla ikkunasta kadun taakse ohueen varpuun. Niinpä! Ilman laseja näin paremmin kuin lasien kanssa.  Seuraavalla kerralla poistui ajokortista vaatimus laseista.

Tuli vanhuus. Ei yksin. Näkö heikkeni. Virhe aistimukset ja häikäisy lisääntyivät. Pelotti.
Mistä vanhuus alkaa? Siitäkö, kun lapset alkavat eläköityä?  Vaiko minun kohdallani 85 v. ?
Näkö nipin napin korttiin. Sain ajokortin. Lääkäri kehui muistia hyväksi. Ei muistini ole kaksinen, mutta tilanne vaati keskittymistä sitä varten.  Aikanaan olin hyvä päässä laskija. Sujui.

Melko hankalaa. Viimeiset odottamiskuukaudet kaihileikkaukseen sattui syksyn pimeimpään aikaan. Leikkauksen jälkeen laitettiin lähilinssit näihin Safilo sankoihin. Optikko kyllä huomautti kuluneesta.
Kulunut olen minäkin. Eikä minulla ollut yksiäkään näin sopivia kehyksiä, enkä raatsisi näin kalliita.
Lainaan Esa Karhusen kysymää aortta läpästä: "Kestääkö se?"
  --- Kestää se niin kauan kuin sinä elät!
Kestävät nämä kehyksetkin! 

Virkailija ei ymmärtänyt. Esitin oman pohdintani tuloksen laseista: Hän sanoi: "- En ole kuullutkaan!"
Ei tietenkään, kun kukaan ei tajunnut?!  Laseja suunnitellaan "herrasmiehille" ja konttorihenkilöille. Kirjailijoille?! Kukaan ei ajattele mekaanikkoja. Joku mainitsi sähkömittarin lukijat. Joutuivat kurkkimaan ylöspäin. Laitettiin lähinäkö linssin yläreunaan.
   Koneen korjaaja mekaanikko joutuu "kurkkimaan" sekä ylös, että alaspäin, tilanteen vaatiessa. Vehkeet pitää saada kuntoon.
   Miksi mekaanikoille ei tehdä laseihin lähinäkö sekä ylä-, että alareunaan? Asennustöissä tarvitsee harvoin nähdä kauas. Siihen riittää kapea kaista keskelle, joko pelkkää lasia, tai kaukonäköä.
   Ymmärtääkseni siinä on markkinarako! Älyääkö kukaan? Älyääkö kukaan duunarin tarpeita?  

      

politiikkaa

Vanhana sosialidemokraattina minua hävettää. Kunpa ajaisivat vain köyhien asiaa. Se tarkoittaa toimeentuloa ja työläisten pärjäämistä? Nyt suurella älämölöllä demareiden edusnainen ajaa Timo Soinin epäluottamuslausetta. !!?
    Mitä helvettiä sillä ajetaan? Timo Soini vastustaa aborttia. Entä sitten? Pidän typeränä Timo Soinin katolisuutta. Erittäin absurdi!? Timo Soini ei ole yksin. Hänen kannattajistaan, kuten demareistakaan suuri osa ei kannata aborttia.  Miksi siitä nostetaan suuri näytelmä? Välikysymyksen esittäjät esittävät omaa asennettansa.  Ovat olevinaan naisten asialla.  Häpeän vanhana sosialidemokraattina tekopyhää hurskastelua. Se viittaa uskonnollisuuteen!!??

Timo Soinin syyllistämisellä ja "härkänsavuilla" ei edistetä maailmanlaajuista naisten asiaa. Ikävä kyllä, vanhana sosialidemokraattina en katsonut hyvillä mielin edustamistaan julkisuudessa. Pelin politiikkaa ja naisellisuudella ratsastamisessa. Kaikki hyväksytään. Mutta pitääkö hyväksyä kaikenlainen omaan laariin kasaaminen vain oman edustuksellisuuden säilyttämisen alttarille???
Olen aikaisemmin siteerannut UUK:n lausumaa omasta taideteoksestaan: "Niin on jos siltä näyttää."
Siinä teoksessa oli UKK ja silmälasit!

Korpifilosofina väitän: --- Mikään ei ole sitä mitä näyttää

Politiikkaa

On helppo puhua politiikkaa, kun ei vahingoita itseään. Ei tarvitse välittää kenestäkään. Poliitikkojen pitää kaunistella ja hurskastella, ettei vain suututa ammattiliittoja. Ammattiliitot kehuvat työläisen asian ajamisella. Otan esimerkin todellisesta elämästä, ehkä parikin esimerkkiä.
    Suurella meuhkaamisella Saatua työehtosopimusta ihmettelin. Miksi työnantajapuoli myöntyi, niinkin helposti? Lakot tietenkin oli uhkaamassa.
    Toimittaja kysyi: "Onko sopimus inflatoorinen?"   Harri Holkeri vastasi:
   "Se on niin inflatoorinen kuin olla voi!"
Asiaa en tietenkään osannut itse ilmaista noin viisaasti, mutta ymmärsin tosiasian: "Ennen kuin kukko laulaa ---" Ennen kuin uusi lumi sulaa, rahan arvon romahdus syö palkankorotukset. Taas liittojen pomot saavat riitelyn aihetta ja uusi entistä äänekkäämpi rumba alkaa. Taas korotetaan ja politrukit korjaavat kunniaa.
    Sanovat ettei palkka aiheuta inflaatiota. Eikö? Palkka on myös hinta. Vastakohta palkat ja hinnat ei oikein täsmää.
Kukas hyötyikään inflaatiosta? Ei palkolliset. Ei pienyrittäjät. Valtio hyötyi verotulojen muodossa, kun taulukot eivät pysyneet mukana ja progressio ulottui aina vain pienempiin tuloihin. Eikä Erkki. Itseni kohdalla se toteutui kouraan tuntuvasti, vaikka olin pienituloinen. Runsaat ylityöt auttoivat selviämään, mutta progressio söi osan.

Siinäkin yksi elämän paradoksi. Erkin piti tehdä ylitöitä. Sattui kerran: Olin koko kehollani kaivelemassa konepellin alla.  Työkaveri viisasteli: "mitä sinä etsit?"  Helppo vastata:
--- Lapsilleni leipää.
Nyt ovat palkat niin korkeita, ettei tarvitse tehdä ylitöitä! Siltä vaikuttaa, kun käyttävät sitä uhkana!

Kukas hyötyikään? Ulkomaan vientiä harjoittavat yritykset!
Palkkalaisten edusihmiset vaikenevat viisaasti. Eivät he niin tyhmiä ole, etteivät ymmärrä kurssivoitoilla keinottelua. Suuret yritykset pystyvät taktikoimaan valuuttojen kotiuttamisella j a painostamalla hallitusta devalvointiin. Siihen aikaan ei sitä ymmärtänyt Erkki, eikä suurin osa työläisistä. Kansakoulussa ei noita opetettu.
Kun ei ole inflaatiota, keinottelulla on rajoituksia.

Otetaan esimerkiksi sairaalan väki, joka vastustaa hallitusta vastustamisen vuoksi. Eivät he sympatiseeraa pikku yrityksiä. Terveydenhoitoa harjoittavia on enemmistö isompia kuin 20 henkilön.
Eivät pienet yrittäjät odota kieli pitkällä pääsyä antamaan suurelle joukolle potkuja.

Ehkä hallitus olisi voinut asettaa rajaksi 10 henkilöä. 20 henkilön yritys kestää paremmin yhden "lintsarin".

Edelliseen lauseeseen sijoitin sanan "lintsari" tahallani. Tuo sana koetaan "pyhäinhäväistyksenä".
Sanovat: "Ei ole huonoja työntekijöitä, vaan kykenemättömiä esimiehiä!"  Jos mennään pykälä eteenpäin: "Ei ole huonoja esimiehiä, vaan --".   Vaan ketä?

Kyllä minä pappenheimiläiseni tunnen. Olenhan yksi heistä. Jokaisessa ryhmässä on parempia ja huonompia. Osa tahallisesti tai kyvyttömiä.
Käsitystä hämärtää työläisen käteen jäävän osuuden pienuus palkanmaksajan kustannukseen nähden.
Palkan ja kustannuksen erolla pidetään yhteiskunnan pyörät liikkeellä ja annetaan suhteettoman suuri kunnia poliitikoille.

Kalevi Sorsan johdolla demarit halveksivat pienyrityksiä. Merkityksettöminä. Kalevi Sorsa antoi ymmärtää julkisesti teeveen ruudussa. Kommunistit vihasivat pienyrityksiä, vaikka vihan kätkivätkin taktisesti. Leninistä alkaen katsoivat pienyritysten hankaloittavan sosialisointia.

Tässä tuli taas tajunnan virtaa. Enemmänkin olisi tulollaan, mutta jätän tällä kertaa tähän. En kuitenkaan lupaa olla palaamatta "astialle".

Työtä vai ei

On joitain kymmeniä vuosia siitä kun teevee-dokumentissa haastattelivat pakolaista. Ihmettelin suuresti sääntöä ettei saa tehdä mitään työtä. ??!!  Silloin, kuten nytkin, olin työn kannalla. Työn kautta sulautuu vähitellen joukkoon. Kielenkin oppii nopeammin kuin pelkällä kurssilla.
Nyt ministeri puhuu asiasta, jonka oivalsin kauan sitten. Itsestään selväähän se on.

Edellisen muuttotulvan aikana pakolaiskeskuksen hoitaja kaipasi vapaaehtoisia: "Tarvitaan käsipareja".
    Ei paljon äly päätä pakota! Onhan käsipareja runsaasti! Eikö niitä voi käyttää? Pitääkö tulijoille olla lastenkoti?
    Aikuisille ihmisille?

Pitkästä aikaa influenssa

Aamuyöllä koski jalkoihin. Nousin välillä ja nukuin jälleen. Tukalan täyteläisen olon arvelin johtuvan liiasta syönnistä. Paistoin uunissa porsaan fileen ja sitä mässäilin tarpeettoman paljon. Kuitenkin joku muu. Jaloissa se tuntuu.  "Juilii". Yskää tai nuhaa ei vielä ole, tulee myöhemmin. Isompi oire on poskiontelossa. Puristava tunne ja eritystä.

Mistä se tarttui? Erakkona elelen. Vain halli ja kaupassa käynti. Tiistaina alkoi kirjoituspiiri. Sieltäkö?

Odotan rauhassa, pysyttelen pesässä.

Poskiontelo tuntuu täyttyvän. Yskittäminen tulee vähitellen. 

"Kenraalin iltahuuto"

Tuon nimisen kirjan aion lukea niin pian kuin mahdollista. Mielenkiintoisia ajatuksia ja tapahtumia. Siitä on jotkut maininneet, kun suomalaiset pelkäävät: mitähän muut meistä ajattelevat?
Suomalainen kenraali puolusti miehiään. Sellaiseen kenraaliin voi luottaa. Maailman järjestön edustaja estellyt. Ei saa mennä yrittämään vangittujen tapolla uhattua pientä joukkoa. Miksi ei saa?
"Siksi, että israelilaiset saattavat suuttua". ??!!
    Suomalainen kenraali oli rohkea, miehet pelastuivat neuvokkuuden ansiosta. Onneksi ei noudattanut suomalaisten usein esiintyvää liiallista kuuliaisuutta.
    Juuri äsken Ylen nettiä selatessani sattui silmääni: Joku pieni valtio muuttanut lähetystönsä Jerusalemista takaisin Tell Aviviin. "Siitä israelilaiset suuttuivat".

Martti Ahtisaari äänestettiin suureksi ajattelijaksi. Sen takia en allekirjoita sitä, kun Ahtisaari ajaa voimakkaasti Suomea liittymään Natoon.
    Olen pieni ja mitätön, mutta ajattelen siitä huolimatta. Ajattelen, että Suomen ei pidä liittyä Natoon. Natoon hinkuvilla on yksi pinttymä: "Me kuulumme länteen!" Kuulummeko?  Majailemme itäisellä pallonpuoliskolla. Ovatko läntiset ihmiset korkeatasoisempia? Ei siltä näytä.

Ajattelin silloinkin kun olimme liikuntamatkalla Vuokatissa 1967. Asiaa en tarkemmin muista, mutta jotain periaatteellista mainitsi porukkamme nokkamies. Koulutettu, jota minä en ollut. Nokkamiehen puheeseen heitin kommentin, "korulauseita". Korulauseiksi tyhmyydessäni nimitin joitain USA:n ilmaisuja.
Nokkamies opetti minua. Vakuutteli "länsimaisen sivistyksen" ansioita. !!??
Ei USA:lla ole ansiota länsimaisen sivistyksen alkuperään. 
Toimittaja Lauri Karhuvaara sanoi jotain tähän tapaan: "Olen oppinut länsimaisen sivistyksen alkulähteen olevan Kreikka, nyt kuitenkin kerrotaan sen olevan Egypti." Niinkö?
   Mistäköhän syystä mieleeni on jäänyt "kaksoisvirran maa". Virrat olisivat Eufrat ja Tigris.  Semmoisen perustelun olen muistavinani, että alueen hedelmällisyys mahdollisti kehittymisen. Semmoinenkin kummittelee mielessäni: "foinikkialaiset".
   "Länsimainen sivistys" tuhosi Amerikan alkuperäisen kulttuurin. Tappoivat suurimman osan Amerikan eläjistä puhveleita myöten. Loput rippeet ajoivat reservaatteihin. En alkanut väittelemään "nokkamiehen" kanssa. "Tavan tollukan" kannattaa pysyä "lestissään".
     Tosiasia on, että kukaan ei tiedä. Kaikki ovat opetettuja. Opetettua minäkin käsittelen, mutta joskus ajatukseni ohjautuvat "väärään" suuntaan.  Ajattelin silloinkin viiden vuosikymmenen takaisena aikana.
    Kenraali Gustav Hägglund sanoo: "Suomella ei ole kiirettä ilmoittautua Venäjän viholliseksi".
Kenraali on viisaampi ajattelija kuin Ahtisaari.