Tänä aamuna heräsin tavallista kovempaan jalkasärkyyn sairaammassa jalassa. Kävelylle läksin vasta viiden jälkeen, enkä pystynyt kunon lenkkiä tekemään.
Sydämen suunnalla ei tunnu häiriöitä. Aamuaskareiden lomassa mittasin paineita. Yllätyin hyvistä lukemista. 133 - 68 - 46. Syke kuin kello.
Tarjosivat rokotusta. Tiistaina 23.2 klo 15:30 ja tiistaina 18.5 klo 15:30
Katselin blogia. Joku lukenut pakinan: luontoretki. Siinä näkyi mitä seuraa tajunnanvirrasta. Kerron kauniista käärmestä. Jostain tekstistä havaitsin: Punainen kyy. Se oli todellakin kyykäärme, mutta punainen ei riitä vastaamaan todellisuutta. Auringon paisteessa näkyi useita vivahteteita. Minun silmissäni kuparin, kullan ja pronssin värit loistivat. Kuvioista en pystynyt hahmottamaan. Loistava otus!
Semmoinenkin virhe on, että kirjoitan kuin olisi nähnyt kaksi loistavaa käärmettä. Näin kyllä toisen kyykäärmeen, mutta sen poikkeavuus oli kuvioissa. Tyypillisestä kuviosta oli toinen puoli, ikäänkuin puoliksi nyletty. Puolikaskuvion reunat terävät kuin leikattuna. Toisella puolella oli ikäänkuin paljas iho.
Olen nähnyt käärmeitä, mutta joka kerta normaalin näköisiä. "Sotaväessä" Rovajärven leirillä kaksi havaintoa. Istuin poterossa konepistoolin kanssa. Äkkiä kuului sihinää. Kyykäärme nojasi häntäpuolellaan maahan jalkojeni välissä, ojentautunut ylöspäin kasvojani kohti. Lipoi haarakielellään ja sihisi. En tiennyt, enkä ymmärtänyt, survoin aseeni tukilla käärmeen poteron pohjaa vasten hengiltä.
Naapuriteltan porukassa oli Piipponen. Soitti huilua. Pillipiipari sai porukan vihat. Kuului melkoinen metakka, telttaan tullut käärme. Toiset karjuivat: "Piipponen ei soita enää, kun kutsuu käärmeitä." Olivat nähneet itämaisen tyypin soittavan huilua ja käärme kohottaa päänsä huojuen huilua kohti. Dokumentissa eläinten kesyttäjältä kysyi: "Mitenkä ohjaat käärmeen? Lämmitän sen tien."
Ei piipponen kutsunut, vaan teltan lämpö. Pohjoisessa oli viileää. Minun poterooni vieraan johdatti hengitysilmani lämpö. Poterossa lämpö kehittyi melko pienellä alalla. Minä törppö pelkäsin puremaa. Aivan suotta. Kaveri haki lämpöä.