Rokotettu rippikoulun käynyt ja kansalaisluottamusta nauttiva. Noin sanottiin dokumentissa, jota sanottiin papintodistukseksi. Sen sai maksua vastaan kirkkoherran virastosta. Sillä pystyi todistamaan olemassa olonsa.
Eilen kävin rokotettavana. Siitä juontui mieleen vanhoja, sekä vieläkin vanhempia. Mitäköhän sillä kansalaisluottamuksella tehtiin? Lainsäädännöstä se poistettiin aikoja sitten.
Tunnetuin luottamuksen menettäjä oli Yrjö Kallinen. Pasifisti ja aseista kieltäytyjä ei ampunut laukaustakaan. Kuitenkin hänet tuomittiin 18 - kapinan jälkeen syyllisenä, vaikka inhimillisesti oli syytön. Kärsityn tuomion lisäksi tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa ikuisesti.
Luonteeltaan pystypäisenä ei anonut luottamuksen palauttamista, eikä sitä mikään tuomioistuin palauttanut.
Sodat eivät lopu maailmasta. Suomikin joutui sotaan 1939. Suomelle kävi niin kuin kävi.
Syyllisiä tuomittiin ja Suomen poliitikkojen väki harveni ja häpeän leimat loistivat. Hallituksen muodostaminen vaikeutui. Sodan leima otsassa ei ollut kunniaksi. Vaikein vakanssi oli puolustusministeri! Upseerit ja sotapoliitikot kauttaaltaan ryvettyneet.
Hätäratkaisuksi löydettiin Yrjö Kallinen. Kukaan ei muistanut puutetta kansalaisluottamuksesta!? Vastapuolikaan ei pahastunut. Yrjö Kallisen tuomion tahrat muuttuivat kunniamerkeiksi. Pientä ristiriitaa. Pasifisti, aseistakieltäytyjä, punikki, vankilassa virunut ja ilman kansalaisluottamusta kelpasi puolustusministeriksi.
Pystyi ja kykeni. Hoiti velvollisuudensa. Tekee mieeni sanoa hänen olleen sivistynein ihminen siinä hallituksessa.
Yrjö Kallisen kirjassa on valokuva diplomaattien poloneesista. "Jälleen kaksi rinnan!"
Kahta rinnan jonossa ulkoilivat vartioituina Suomenlinnassa.
