Vakoilu

 Venäjän automaatti piipahtanut vähän ajan sisällä katsomaan blogiani. Eiliseltä on 43 osumaa. Muutama päivä aikaisemmin suunnilleen sama lukema. Eivät paljon Erkistä kostu. Alkuaikoina tuli joskus merkintöjä USA:sta. Kokeilin piruuttaan Venäjää. Panin tekstin joukkoon venäjänkielisen sanan heidän puustaimillaan. Heti automaatti reagoi, tuli toistasataa. Sittemmin ollut hiljaista, kunnes tällä viikolla kaksi kertaa. Toisaalta huvittaa, eihän tuosta ole mitään väliä. Panevat koneen plaraamaan koko maailman nettipalstat. Mutta ei kai se paljon heille maksa. En usko, että panevat Erkkiä pakotelistalle.  

Kävelyllä

 Naisten maratonjuoksu loppui. Pilviä näytti olevan vähän, voi lähteä ulos. Pieni kaarros, sitten rautatien ali, jatkoin suljetun kapakan nurkalle. Sellaista on usein heinäkuussa, auringon paistetta, pilviä ja sadetta samaan aikaan. Auringon säteet valaisivat saderintaman. Tuli suoraan kohti. Jäin seisomaan kapakan leveän räystään alle suojaan. Edessä olevan talon, minusta katsoen vasemman puoleiselta sivulta näkyi viistoon rajattu alue auringon valaisemaa lyhyeksi leikattua vihreää ruohokenttää. Oikealla näkyvä katu kylpi runsaissa, pomppivissa sadepisaroissa, jotka kuulsivat auringon valossa. Kauneutta kesti hetkisen.     

"Röörit

 Vähän pitkästyin. Hyvä, etten hätäillyt. Tänä aamuna tuli putkimiehet. Odotin toista viikkoa. Syy viivästykseen oli se lapsi siellä langan päässä. Kertomani ei välittynyt kokonaan. Ei tukos ollut pesualtaani alla, se oli paljon kauempana. Kuljettelivat pitkiä vaijereita. Valmis ennen syöntiä. Vetää normaalisti. 

Omahoito. Yhteiskunnalle säästöä

 Paljosta työnteosta rasittui selkä. Pahimmillaan makasin viikon kotona. Toinen paha tuli niskaan. Sydän leikattiin. Kuntoilin ja voimistelin. Sydämelle kahdenlaista. Ryntäystä ja leppoisaa. Rautalammilla ulkoliikuntapaikalla katsoin jyrkimmän polun. Juoksin polkua ylöspäin minkä itsestäni irti sain. Läkähdykseen asti hengästyin. Istuin kivelle. Lepäsin niin kauan, että hengitys ja sydän tasaantui. Ulkopuoliset eivät sellaista suosittele, kehottavat varomaan.

Naruhyppelyä sellaiseen tahtiin kuin Speden ohjelmassa. Naruhyppely sopi selälle ja sydämelle. Leppoisaa oli soutelu. Uistelukin. Soutelin tuntikausia kerrallaan. Koin sen tekevän hyvää sydämelle. Hyvää on sekin, ettei tarvitse tehdä työtä. 

Rakentelin sängyn runkosängyn pohjalle. 17 senttimetriä paksu loistopatja vaikutti selän hyväksi. 

Suonenjoella tuli mukaan uimahalli. Kuntosalia yritin, mutta sairaat jalat eivät tykänneet. Koukkupolvi haittaa verenkiertoa. Sen opin jostain tekstistä. Teeveetä katson jalat kohotettuna tuolin mekanismilla. Uimahallissa en mene ryhmiin. Uimiseni on tavallaan voimistelua. Laajoja liikkeitä. Myös selkäuintia. 

Omatekoiset painot olivat siihen asti kun läksin Rautalammilta. Liikaa tavaraa. Videolla näkyy leuanvetoa. Leuanveto loppui Suonenjoella kaatumiseen. Harmi! Ostin pienet muovipainot kevyellä tangolla. 

Jalkasairaus rajoittaa. En hyppää narua, enkä juokse. Sairaus on säärissä ja jalkaterissä. Selälläni nostelen pieniä panoja. Kun sarjat lähestyy kymmentä, tuntuu kuin varpaista puristuisi jotain ulos. Hiukan kipeältä tuntuvaa. Veri kai sieltä ponnistaa. Onkohan terveellistä? Vasen reisi on lähes normaali. Oikea, se sairaampi vertyi hieromalla. Reisille yritän voimistelua. 

Lääkkeitä en käytä. Sydän voi paremmin jokaisella lääkkeen poistolla. Kehottivat rautalääkettä. Sitä ei suolistoni kestä. Kerään nokkosta. Sitä riittää ympäri vuoden. Kolmena peräkkäisenä vuotena hemoglobiini  157 - 156 - 155. Niillä tuntuu pärjäävän. Onkohan raaka valkosipuli lääkettä? 

Mitä sanoikaan lääkäri  Sinikka Kuusisto; - vielä on urheilijan sydän, syke 49 ja ruokavaliokin oikein, kun veriarvot ovat kohdallaan. Siinäpä se, virallisilla suosituksilla en itseäni orjuuta. 

Tänä päivänäkin pätee 1840 luvulla kansakoulussa kerrottu: "Ravintoa on kolmenlaista, valkuaista, rasvaa ja hiilihydraattia. Vararavinto tulee rasvana hiilihydraatista."  Menneinä aikoina enin osa kasvatettiin itse. Ruoka vaihteli vuodenaikojen mukaan.

Rasvahysteriaa en ymmärrä. Rasva ei muutu suoraan rasvaksi. Rasva muodostuu hiilihydraateista. Silloin kun kävin kansakoulua ja vielä tänäkin päivänä. Karppaajat vouhottivat ja laihtuivat. Vähän huvitti, kun aikaisemmin saman kuulin sanottavan Atkinsin dieetiksi. Katsoin tarkasti englantilaista dokumenttia, "totuus rasvasta". Ainoa todellinen oli nuorehkon mieslääkärin sivuhuomautus, johon ei kukaan korvaansa lotkauttanut: - Ei rasva lihota, jos ei syö liikaa. Koko höpinä oli plaa plaa. 

Erkkikin tietää, jos ei syö liikaa, ei liho. Miksi sitä ei uskota, vaikka se on totta? Vaakani näytti minun laihtuneen. Söin vähän enemmän. Aivoni ovat hitaan laiset. Ihmettelin housun kauluksen supistuneen. Kesti aikansa, kunnes epäilin vaakaa, näytti 64. Uusi digitaalinen näytti 69. En paastoa, syön vähän vähemmän. Tänä aamuna näytti 66. Lähellä normaalia. Kohtalaisen terve ihminen pystyy hallitsemaan painoaan. Miksi ei tarmokkaat kun minäkin tarmoton tyhmeliini?

Varmaan lisättävää ja korjattavaa löytyy paljonkin tästä sepustuksesta. En korjaile. Ruokavalioni pränttään lähiaikoina.            

Venäjä

 Venäläinen automaatti vilkaissut erkin blogiin. Muutamia kymmeniä sattumia.

Kirjoitukseni Savon Sanomissa 16.6.2006

 Nato tai ei Nato. Pääministeri Matti Vanhasella oli rohkeutta sanoa, ettei lähiaikoina liitytä Natoon. Julkisuudessa siitä esiintyy vain kaksi mielipidettä; liitytään, tai ei liitytä.                                                   Kumpikin mielipide väittää omistavansa ehdottoman totuuden, josta ei suostu keskustelemaan. Inttämisen sijasta sopisi tarkastella asiaa useammalta kantilta. Liittymisellä perustellaan yksinäistä osaamme talvisodassa, jolloin ainoa mahdollisuus oli liittyä Neuvostoliittoon, minkä mahdollisuuden hylätessään suomalaiset tekivät oikean ratkaisun.                                                                                         Yhtä hyvin tänä päivänä liittymättömyys Natoon saattaa osoittautua viisaaksi ratkaisuksi.                  Hampaaton eurooppalainen Nato nojaa kokonaan USA:han. sen toiminta näyttäytyy varsin ongelmalliseksi, eikä kukaan pysty sen tulevaisuutta ennakoimaan. Katsokoon USA sotilaalliset toimensa vaikka kuinka oikeutetuiksi, niillä kuitenkin kylvetään vihan siemeniä, jotka lankeavat otolliseen maaperään.                                                                                                                                   Turha on uskotella suurvaltojen välittävän pienemmistä, ellei siitä koidu heille etua. Hitler möi Skandinavian, mutta halusi Suomen liittolaisekseen, kun näki Suomen hyödylliseksi. Nato ja Varsovan liitto palvelivat kahden voimakkaan tavoitteita.                                                                           Kahden suurvallan tavoite oli pitää mahdollinen sota mahdollisimman kaukana omilta alueilta ja liittolaiset uskoivat heitä puolustettavan. Vai uskoivatko?                                                                           Poliitikkomme jankuttavat tarvetta päästä osallistumaan päätöksen tekoon. Voihan siihen osallistua kuunteluoppilaana, vaikutus jää minimaaliseksi. Yhteistyötä sopii tehdä, niissä puitteissa, kun se on Suomen kannalta järkevää.                                                                                                                           Lapsenlapseni ovat enimmäkseen poikia. Kaksi on suorittanut asevelvollisuuden ja yksi on paraikaa RUKissa, neljä jatkaa vielä kasvamistaan, enkä toivo näkeväni heistä ainoankaan vuodattavan vertaan vieraiden maiden mellakoissa.                                                                                     Kuka tietää, millaisiin tehtäviin joutuvat suurella tohinalla perustettavat kriisinhallintajoukot?                                   

Tiijä häntä, mitenkä männöö

 Eilen oli huonompi päivä. Tuli mieleen entinen viisastelu; - tumman virran soutaja viittilöi. Netin mukaan ontelotulehdukset parantuvat itsestään. Jonkin lainen aikamääräkin, 12 viikkoa. Se tarkoittaa suunnilleen tätä viikkoa. Ei ruokkinut optimismia eilinen päivä.

Tuli kuitenkin päivä. Ripauksen parempi eilistä. Käpsehin kämpässäni. Jokuseen päivään en mitannut paineita. Mittaustulos yllätti;  148   76   51. Näytti hyvältä. Jyväskylän reissun jälkeen on joka mittauksella ollut jokin arvo rempallaan. Korkeita arvoja, sekä nopeaa sykettä. Tämän päiväinen mittaus antoi tavanomaisen tuloksen. Hyvän. Kuinka lienee 12 viikkoa?  

Hervottomat jalat

 Mies valitti jalkojaan. Lääkäri sanoi: - Sinulla on levottomat jalat. - Niinhän ne on, mutta mikä niissä on vikana? Minulle lääkäri sanoi taudille vieraskielisen nimen. Ei minun tarvitse sitä muistaa. Lääkäri sanoi oleellisen: - Parannuskeinoa ei ole.

Poppariporukka hoksannut lauluksi levottomat jalat. Siitä johtuu omiini; hervottomat jalat. Levottomat ja levolliset. Hervottomat ja hervolliset. Mitä tarkoittaa hervo?

"Kitu ikää jatkaa"

 Otsikon lainasin muistini mukaan paljon sairastelleelta ikäihmiseltä. Pääosan elämästäni olin "terveyden perikuva". Tuon ilmaisun lainasin Leenan tyttökaverilta. Monen laista.  

 Se uskonon höpötys, "kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä."  Eipä ollut mahdollisuutta kunnioittamiseen. En menestynyt, taidan kuitenkin "kauan elää maan päällä".

"Kuoloo poika, kun kynnenperät on mustana." Tyttäreni joutuivat kasvamaan köyhissä oloissa, en pystynyt tarjoamaan parempaa. Kuitenkin pientä kehitystä omaani verrattuna. Sänky ja vuodevaatteet eivät kuuluneet kalustoon. Äiti kutoi räsymattoa. Ei se joutanut lattiamatoksi, se oli makuualusta. Sinänsä hyvin toimiva. Semmoinen oli lattialla heinien päällä. Mistäpä sitä tyynyä? Pään aluseksi mytistin jotain vanhaa riepua. Peitosta en muista, mitä se oli? Talvella kylmä. Kynnen peristä ennusti Martta Rytkönen. Istui penkillä, katsoi sairaana viruvaa poikaa.       

Opettaja vaati jatkuvasti tulemaan kouluun. Siitä pientä selkkausta. Koulun päättäjäisiin menin kysymään lupaa Iso-äiti Akaatalta. Lypsytarhaan mennessä oksensin kaksi kertaa. Lienen syönyt jotain maitoruokaa. Tuli valkoista. Takaisin petiin.  

Koululta palaavia naisia tuli tupaan. Pielavedelle tuli sotapakolaisia Värtsilästä. Tavallisesti kuumemittaria käytiin lainamassa jostakin. Värtsilän naisella oli mittari käsilaukussa.                             - Kolmekymmentäkahdeksan ja kaksi. Kaksi viikkoa olin virunut, seuravana päivänä läksin liikkeelle. Herää kysymys, millaisia lukemia olikaan aikaisemmin? 

Sota-aikana sairastettiin kulkutauteja. Rintamalta sotilaat kantoivat. Minua ihmetytti, kun sinä keväänä ei kukaan muu Ohemäen koululta sairastanut, vain minä. Syy selvisi lapsenlapseni Jounin sairastuttua. Sama tauti; myyräkuume. Mistäkö tiedän? Jouni saanut tartunnan ladosta, josta nouti varaosia. Minä sain tartunnan kerättyäni ladosta heinän rippeitä. Tyhjästä ladosta.

Kukapa minua olisi lääkäriin vienyt? Ei ollutkaan sen taudin tuntijoita silloin. Ei tiedetty myyräkuumeesta. Jouni vietti meillä sairaana muutaman vuorokauden. Todella sairas.