Jyrki Katainen kertoi: "- Joskus lihatiskillä saatoin ajatella: haluaako tuo ihminen minulle jotain pahaa? Tuosta tulikin mieleeni.
Iltahämärissä olin sillä hetkellä ainoa asiakas marketin kassalla. Seuraava asiakas oli Jyrki Katainen pikkupojan kanssa. Julkisuudesta tiesin hänen tulleen juuri asioilta ulkomailta. Harvinainen hetki pikkupojalle päästä kuormitetun isän mukaan. Muistan siksi, kun Katainen vilkaisi minua jotenkin merkittävästi. Kuin tuntisi. - Eihän hän ole nähnyt minua "elävissä kuvissakaan", emmekä koskaan ennen satuttu näin lähekkäin. Televisiossa sanomansa tuli välittömästi mieleeni vilauksen kestävä kohtaaminen.
Ensimmäiseksi kiinnitin huomion onnelliseen pikkupoikaan. Siksi kun itse en saanut koskaan sellaista kokea.
Jos näytin pelottavalta, saattoi johtua elämän rasituksien kasvoille jättämän jäljen. En ole vähääkään väkivaltainen. Politiikka saattaa innostaa. Sitähän ei poliitikot tiedä.
