Illalla katsoin mittaria, keskiyötä lähestyttäessä vielä lämpöä reilut kaksikymmentä astetta. Jätin kaksi tuuletusikkunaa auki. Nukuin kuin tukki. Heräsin hikoiluun. Lakanan päälle hikiseen kohtaan panin pyyheliinan. Peiton yläpään asettelin alapääksi. Nukuin pian. Kun sitten heräsin oli kylmä ja koski jalkoihin. Suljin tuuletukset. Nukuin sikeästi. Havahduin kusettamiseen. Tiesin ennestään, että pienen puuhailun jälkeen neljän aikaan on vaikea nukahtaa. Jostain on semmoinen jäänyt mieleeni, että kauralla on hyvä vaikutus unen tuloon. Tuli todistettua jälleen kerran. Keitin puuron, kauraa ja riisiä, syötyäni painuin pehkuihin. Seuraava muistikuva oli puoli kahdeksalta. Eikä koskenut jalkoihin.
Mosku kirja on erittäin mielenkiintoinen. Sen kaltaista oli silloin elämä Lapin kansalla. Kovaa ponnistelua. Mosku menestyi puuhissaan. Kirjailija mainitsee ominaisuuksia, tarkkaan harkitseva, peloton ja häikäilemätön. Ei Erkillä noita ollut, vain muita "vikoja". En ole enää nopea lukija. Joudun pähkäilemään tuntemattomia asioita ja sanoja. Eipä ole kiirettä. Palaan vielä asiaan, kun aika on sopiva.
