Tuntuu, etten osaa enää kirjoittaa. Lukea osaan. Lukemisen, kuten kirjoittamisenikin muistan huonosti. Moskun luin tiukasti. Luen kohta toisen kerran. Havaitsin lukemisen hyödylliseksi. Lukeminen virkisti. Kunpa lähitulevaisuudessa kirjoittaminenkin virkistäisi, vaikka tosi asiassa näyttää kyky vähentyneen.
Tänä aamuna heräsin tavallista virkeämpänä. Otin lääkkeet ja kahvin. Keppien kanssa kävelyllä heti aamusta. Puuhailin. Äkkiä muistin: - Enhän ole syönyt vielä puuroa! Ennätin keittää. Kahdeltatoista söin lämmitettyä keittoa. Paljon tiskattavaa. Tiskatessa sekoilin. Väsytti. En kuitenkaan saanut sängyssä unta. Televisiossa paljon sotaa. Entisiä ja nykyisiä. Satuin syntymään sellaisena hetkenä etten joutunut sotatantereelle. 1961 kriisien aikaan läheltä piti. Sotilaspiiristä vahtivat minuakin, vähäpätöistä. Tämä sujuu kehnosti. Yritän jatkaa jo heti huomenna.
