keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Parempaan päin

Tänä aamuna selkä ei ollut läheskään niin kipeä. Maanantaiaamu oli kaikkein pahin.
Veikkailen jotta uskaltaisko  mennä uimahalliin? 

Selkää täytyy ehdottomasti hoitaa tarmokkaammin kuin viimeaikoina.
Lääkäri ei auta. Määrää makaamaan ja antaa kipulääkettä.  Leikkaus on vihoviimeinen keino.
Koetan tulla toimeen niiden tietojen varassa mitä itselleni on kertynyt.

Pari voimisteluliikettä pystyn tekemään selinmakuullani.  Koko pitkän ikäni olen nukkunut kyljelläni. Selälläni nukkuminen hyödyttäisi, mutta vielä en ole oppinut, ei vaan uni tule. Ehkä totun.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Mitä siitä tulee?

Spekuloivat koulupäivän alun ajankohdasta.  Jos siirretään koulun alkua myöhäisemäksi, niin jäisi enemmän aikaa nukkumiseen????!!!!
Millaista typeryyttä?! Eihän kouluaamun varhaisuus ole syy, vaan syy on liian vähän nukkuminen.
Jos koulun alkua siirretään tunnilla, siirtyy myös nukkumaan meno vähintään saman verran. Epäilen sen siirtyvän tuntia enemmän.
Kun äiti penää nukkumaan menoa, vetoaa kullannuppu myöhäisenpään koulun alkamiseen.
Vaikka koulun alkua siirretään joka vuosi tunnilla, siirtyy nukkumaan meno vähintään saman verran. Ehkä enemmänkin?

Kun tarpeeksi siirretään, ollaan kohta puolilta päivin menossa nukkumaan.

"Lasten ja imeväisten suusta..."
Olen jo lapsi jälleen.  

Pientä kipua

Juontaa ehkä siitä, kun moukaroin veneen perän alta jäätä. Sitten sen veneen luona lähin asukas kävi. Asuu nuoripari ja lapset.  Heillä käynyt varkaita. Etsineet rahaa. Saivat kuulemma satasen ja kaksi lasten säästölipasta. Eniten heitä harmitti lasten lippaat.
Heittäneet joen poukamaan kukkaroiden sisällön.
Mies pyysi venettä ja apua noukkimaan kortteja vedestä.
Mies "kalasteli" ja yritin pitää venettä paikoillaan työntämällä airon pohjamutaan. Sen verran kävin vinossa, että tunsin vihlaisun selässä. Reagoin välittömästi. Oikaisin itseni ja jatkoin puuhaa.
Nuori mies palkitsi jaloviinapullolla.  Synttäriviina!  Päivä oli 24.04 .
Syntymäpäivälahjaksi sain selkävaivan. Vanha vika.
Kiusallista se on. Jokainen liikehdintä koskee. 
Yritän parhaani, mutta lepoa tarvitsen. Kävelyllä viivyin liian pitkään. Tänään kävin vain kaupassa.
Tuki on selässäni, eikä tällä hetkellä koske.
Pahinta, kun en voinut istua koneen vieressä. Pitkästytti.  

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Kevätpuuhia

Omituinen talvi teki kaikenlaista jäynää.  Vene on viistossa järveen päin. Pressun päältä valunut vettä veneen taakse. Jäätynyt sitä mukaa ja kehittynyt paksu kerros jäätä.  Neliömetrin verran perän taakse ja osa valunut veneen alle. Perä lepäsi kasvaneen jääpallukan päällä.
Rautakankihommia.  Pressun takahelma oli jään sisällä.  Eilen hakkasin veteen ulottuvan osan jäästä. Arvelin lopun sulavan vähitellen.
Tänä aamuna menin tutkimaan. Sulamista oli tapahtunut. Osa pressun helmaa vapautunut, mutta en saanut sitä irti.
Sydänvikaiselle sopivaa puuhaa. Veneen perän alla oli kolmisenkymmentä senttiä paksulti lujaa teräsjäätä, joka ulottui puolisen metriä veneen alle. Jää nojasi maahan ja yläpuoli kannatteli venettä. En saanut sydänkohtausta, mutta hiki ja väsy tuli jyskyttäessä kovaa jäätä ja kurkkiessa kangen kanssa veneen alle. Tilaa ei ollut paljon.
Paketoin pressun auton peräkonttiin, mutta en lähtenyt heti kantamaan vinttiin. Tuonnempana, kunhan lepäilen.

Lupaavat kauniita päiviä. Kokeilen josko moottori suostuu hyrräämään.
Joella meloskeli joku kanootilla. Kohta minäkin.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Köyhä urheilija

Harva tietää, että Pielavedellä pelattiin lentopalloa Jokijärvellä Toimelan kentällä. Savon myymälään tuli hoitajaksi Vilho Virta.  Toimintakykyinen ja -haluinen urheilumies ja kommunisti.  Järjesteli asioita.
Järjesti myös tuon pelin. Toimelan kentälle seipäiden varaan verkko. Näin jälkeenpäin muistikuvien mukaan se oli lähellä virallista verkkoa. Ei se ainakaan särkiverkko ollut.  Mutta nykyisen säännön korkeudella se ei ollut. Pitkät miehet, Aarne Ritvanen ja Aimo Jäntti ylettivät paiskaamaan pallon hyppäämättä, mutta kovan äänen kanssa.

Kukaan ei tiennyt sen olevan lentopalloa nimeltään. Aluksi sanoivat verkkopalloksi. Ihmettelin kun toista lajia näin painetussa sanassa nimitettävän verkkopalloksi.  Tunnetaan tenniksenä. Ajan kuluessa semantiikka muuttaa sanoja.

Minkälaiset pallot??!!  Ensimmäinen millä pelattiin oli kuulemma vesipallo. Punainen iso kumipallo.
Seuraavaksi saivat jo jalkapallon. Vähän rajun laisia käsiteltäviksi.  Mutta olimme maa- ja metsätyöläisiä känsäisin kämmenin. Pelattiin ja hauskaa oli.

Jossain välissä ei ollut muuta sopivaa, niin toivat rantapallon. Ilman palloa on hankala pelata. Rantapallo teki minulle jäynän. Pallo oli tulossa verkon yli. Lyhyenä täytyi minun hypätä. Ajoitin kyllä oikein, mutta juuri siinä kun pallo oli tulossa kohti kouraani, tuulenpuuska jarrutti sitä. Yllättyneenä en hallinnut jalkojani maahan tullessa, epätasaisella kentällä jalkateräni vääntyi, nilkka venähti.

Vesipallo ja jalkapallo vaativat omansa. Ei niitä läskikämmenillä otettu vastaan. Urho Pylkkänen keksi syöttää jalkapalloa yläkautta. Semmoinen pommi jäi monesti vastaamatta.

Saivat ihan oikean lentopallon.  Jylhässäkin jo pelattiin. Jokijärven porukka sopi mennä Jylhään pelaamaan heitä vastaan.  Kas kun ei ollut autoja (eikä floraa).  Menivät linja-autolla  sopivalla vuorolla.
Minunkin piti mennä. Meninkin Ohetiehaaraan odottamaan. Porukka istui peräosassa.  Katsoin heitä olevan kuusi. Joukkueellinen.
Suunnitelin niin, että jos ei ole täyttä joukkuetta, sanon ettei minulla ole rahaa linja-auto maksuun. Toisten pitäisi maksaa.
Kun oli joukkueellinen, sanoin etten tule. Katsoivat ihmeissään. Auto lähti. Itkua nieleskellen lampsin Korpelaan. En minä ilennyt "kerjätä". 
Köyhyys on häpeä.     

Katsojat

Ihmettelin tilastoa, kun se kertoo juttujani katsotun Amerikassa.  Samuli arveli mainostajien kalastelevan.
Selvisi USA:n urkinta. Ulottuu jokaiseen sopukkaan. Siis erkin palstaankin. Sopii kuvaan.
Venäjän klikkauksia ihmettelin aluksi. En ihmettele enää. Venäjältä näkyi aikansa, sitten loppuivat.  Erkki näyttää harmittomalta!  Ehkä Venäjän haku ei ole yhtä automaattista? Ehkä joku oikein lukenutkin?  Pitkään aikaan ei ole vilahtanut.
Yhdysvallat näkyy tasaisesti muutamilla kerroilla.

Yhdysvallat esiintyy 880 kertaa.  Joku aivan viime päivinäkin.  Hiljaisten jälkeen oli yhdellä viikolla toistasataa?
Venäjä näkyi lyhyellä ajalla 573 kertaa.

Ruotsi näkyy nykyään. Siellä on Mika Kemppainen, saanut osoitteen Leenalta. Alussa Ruotsi ei näkynyt.

Saksassa asuu henkilöitä, jotka ovat minut tunteneet.

Hajatapauksia on muutamista maista. Sattumia.

Hällä väliä, vakoilkoot!   Kirjoitan edelleen.

Ai niin:  Venäjän yhteydet innostivat.  Muutamaan juttuun laitoin piruuttani jonkun Venäjänkielisen sanan kirjoittamalla heidän puustaimillaan.

Että sillä lailla.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Kakosen Venäjä-ilta

Joskus katsoessani TV-2:n teemailtoja, jätän yleensä toisen jakson katsomatta. Eiväthän ne ole keskusteluja. Osallistujat esitelmöivät omia luutuneita jämähtäneitä käsityksiään. Toimittajat yrittävät siinä välissä.
Venäjä-iltaa en aikonut seurata, mutta ei ollut parempaa tekemistä, niin avasin kanavan.  Että osaakin olla tyhmiä ihmisiä??!!
Oppiarvojen antama auktoriteetti esiintyy onttona sivistyksenä. Kaikkein tyhmimmät pyrkivät päällä päsmäreiksi.  Eivät kuuntele, eivät anna puheenvuorojen kuulua. Huutavat melskaavat ja ovat olevinaan kaiken tietäviä.
Kanerva ei kuulu suosikkeihini, mutta nyt jouduin tunnustamaan hänet porukan parhaimmistoon. Kaikkihan tiedämme hänet "länsimyönteiseksi", mutta ei hän haukkunut "dosenttia". Yritti pysyä asiallisena, mutta "dosentti" haukkui pystyyn kaikki toisin ajattelijat. Nimitti USA:n agenteiksi".
Onpa USA:lla paljon agentteja!!!!

Tätä ei kukaan lue. Siksi otan itselleni oikeuden haukkua "dosettia" toisten puolesta:
Esiintymisen takana piileksii turhautunut kommunisti. Neuvostoliiton agentti, joka on ymmällä, kun ei oikein tiedä, miten suhtautua.  Paasaa vihoissaan Venäjän puolesta ja oikeudesta sen valtapyrkimyksiin. Syyttää kaikesta USA:n valtapyrkimyksiä.  Ihailee tsaarin aikaista Venäjää. Ihmekö jos sekosi. Kaiken takaa häämöttää intohimoinen halu liittää Suomi takaisin Venäjän armollisen huomaan.
Kas kummaa, tarpeeksi kuunneltuani näyn oppineen käyttämään retoriikkaa?!

Fiksu väki oli vähemmistönä ja saivat vähiten puheaikaa. Enemmistö oli pölkkypäitä.

Toista tuntia en jaksanut. Tosin osasin odottaa mahdollisimman vähäistä antia, mutta tällä kertaa typeryys näkyi niin pahana, etten jaksanut toista tuntia tuommoista mekastamista.