Tuli joulukortti lapsenlapselta. Hän on jo aikuinen.
Vanha ihminen muistaa menneitä, vaikka ei eilistä päivää.
Asuivat Tuuloksessa. Seija toimi kirjastossa ja Matti jossain muualla. Elämänvaiheeni tilannetta en muista, enkä sitä; miksi oli aikaa lapsenlikaksi?
Sanja oli vauva ja tarvitsi vaihtaa vaippa. Riisuin pois märän ja laitoin uuden vaipan sängyn päälle, asetin Sanjan siihen. Sanjan suu vääntyi mutturalleen, aikoen itkemään. Mekaanikon sormeni toimivat rationaalisesti. Käärin vaipan suunnilleen sekunnissa. Sanjan kasvoille tuli hämmästynyt ilme, eikä itkua tullut. Hämmästyi vaipanvaihdon vaivattomuutta.
Voidaan kysyä: Miten on mahdollista, että sen ikäinen voi reagoida sillä tavalla?
Seijalle oli neuvolan täti väittänyt, ettei kukaan muista mitään alle viisivuotiaana tapahtunutta.
Mutta kun muistaa, sanokoot mitä tahansa!
Ehkä neuvolan täti itse ei muista, mutta se ei todista mitään!
