Odotan

Tietoa. Maanantaina lääkärisä. Lähete kirurgille Kuopioon. Kaiken kaikkiaan hiukan sekava olo. Kusi ja paska takkuaa. Selviää aikanaan.

Kävelin eilen iltamyöhällä. Upeaa harjumaisemaa. Aurinkoa ei näkynyt. Hieno illanhämy, eikä tuulen virettäkään.

Palasin kämpälle puoli kymmeneltä. Nukkumaan puoli yhdeltätoista. Nukahtanut ilmeisesti pian. Herättyäni aamulla yllätyin, kello oli puoli yhdeksän. Pitkän unen jälkeen virkeä. Pitkä makuullaolo kuitenkin häiritsi vessahommia. 

Tapahtuuko huomenna mitään? 

Saahan sitä ihmetellä

"Ruton" alkaessa kiirehti hallitus auliisti lupamaan yrittäjille apua = rahaa.  Ikiwanha kysyi: - mistä rahat?
    Sellainen vaikutelma tullut, että rahaa jakoivat puoliksi suljetuin silmin. Suoraa rahaa.
Nyt herättää ihmetystä hallituksen ja asianomaisten ministeriöiden avuttomuus, kun pitäisi auttaa ihmisten tuloa töihin. Marja-alan ammattilaiset kustantavat kaikki kulut, se kuuluu yritystoiminnan perusteihin.
    Valtion luulisi olevan kiinnostunut. Ei tarvitse lapioida seteleitä. Homman luulisi hoituvan kauppapolitiikalla. Haitat ovat vähäisiä. Sen sijaan hyödyt koituvat monille, kun sallitaan tulla Suomeen töihin. Hyötyy Suomi. Hyötyy tulijoiden valtiot. Pienellä vaivalla. Hyötyy töihin tulijat.
Kansainvälisyyttä?

Miten mahtaa käydä?

Lääkäriin maanantaina 9:30.  Taantuuko terveydenhoito tavalliselle jauhiaiselle. Pitkä viikko vierähtänyt. En osaa toimia. Torstaina tuli epävarmuus. Perjantaina yritin sinä aikana, jona luvataan. omahoitajalle klo 8 - 9 no 044 4131 203.
  ---" Yrität numeroon, joka on tilapäisesti poissa käytöstä."
????!!!! Mitä helvettiä.
"Kerro äänimerkin jälkeen".
Selitin jotain sekavasti. Vuosimittarin lukema ja sairaudet heikentävät ilmaisua.
Mainitsivat hätäkeskuksen. Eihän minulla ole hätä. Eturauhanen vain oirehtii. Eikä se ole kumma. Höyläyksestä on 13 vuotta. Tähän asti oli oireeton.

Miksi kehotetaan "äänimerkin jälkeen", kun kukaan ei kuuntele?! 

Saatan olla vähän ärtyisä kivun ja huolen takia.
Ensimmäisen kerran höylättiin v 2001. Sitä edelsi tuska ja vaiva, kun systeemi ei hoitanut, ennen kuin tilanne meni katastrofaaliseksi.

Hommassa on hometta! Selasin papereita. Siitä toimenpiteestä ei ole mitään dokumenttia, Ei ainuttakaan paperia.
Semoinen paperi löytyy käynnistä. Selostusta ja kokoarvio 43 gr. Siihen viittaava löytyy: Soittopyyntö KYS:iin Kirurgian poliklinikalle  18.6.01   9 - 10. Tämä sattuu höyläyksen ajankohtaan ja on ainoa dokumentti aiheesta. Tästäkään ei ilmene aihe.

Minkähän takia en protestoinut? Olin niin lopen uupunut, etten jaksanutkaan. Todellisempi syy on haluni suojella sairaanhoitajaa. Sairaanhoitaja syyllistyi puhumaan minulle. Hänellähän ei ole oikeutta. Vain lääkärillä.
Lääkäri pimitti minulta oleellisen. Enkä tietäisi asiasta mitään tänäkään päivänä.

Sanotaan toimenpide tehtävän valveilla, puudutettuna. Minä kuitenkin olin kanttuvei heti sen jälkeen kun  tunsin pistettävän selkääni.
Kun havahduin, huoneen nurkassa sairaanhoitaja selvitteli vehkeitään. Ketään muuta ei näkynyt, eikä lääkärikään ollut enää läsnä.

   Sitten oleellinen.
Kysyin jotain sairaanhoitajalta. Vastasi ja lisäksi ihmetteli:
Miksiköhän sanotaan kokoarvioksi 43 gr ?  Kun höylättiin 90 gr!

Paperi, missä kokoarvio sanotaan on ohitusleikkauksen jälkeen kolmen vuoden takaa.
Kuka mahtoi kokoarvion antaa? En minä vaan tiedä!
Paperissa sanotaan Arto J. Salonen. Ei allekirjoitusta minkäänlaisella lääkärin käsialalla. Arto Salosen olin tavannut. Arto Salonen on minuun nähden huomattavan pitkä mies. Minua kopeloinut oli ja on kai vieläkin suunnilleen kokoiseni.
 Tämä virheellinen "todistus" aiheutti minulle psyykkistä ja fyysistä kärsimystä, niin paljon ettei kukaan usko.
Sairaanhoitaja oli mieshenkilö. Onkohan "rikos vanhentunut?" 

Oma digitaitoni ei yllä.
Taidan panna viisaamman asialle penkomaan. Netistä yritin. En tietenkään osaa. Sen sain selville, että tuon kaltaiset säilyvät 20 vuotta. Aika umpeutuu ensi vuonna. 

Kannattaako?

No, ei tietenkään. Niin,mikä? Minun hoito. Ei minusta ole mitään, eikä kellekään hyötyä. Eilen Ylen netissä laskeskelivat, miten kalliiksi tulee?
Hoitoni tuli kalliiksi v 1998. Ohitusleikkaus sydämeen oli kallis toimenpide. Eturauhasen höyläys kaksi kertaa; v 2001 ja 2007 ei sentään hinnaltaan päätä huimaa. Kalliista lääkkeistä keskustelevat; kenelle kanattaa kustantaa?
Minun lääkkeeni eivät paljon maksa. Käytössäni ei ole mitään apteekkilääkettä. Marketista ostan magnesiumia ja sinkkiä. Pitävät poissa lihaskouristelut. Ostan C- ja D-vitamiinia. Käytän vuoropäivinä magnesiumia, tai sinkkiä, sekä yhtä vitamiinia. Eivät paljon maksa. Päinvastoin, tuottavat yhteiskunnalle verotuloja pienen summan.

Kun tätä vilkasin, havaitsin köykäiseksi. En lisää.

Eikö muuta huolen aihetta ole?

Eskimo nimitys jäätelölle: onko se vihapuhetta? Onko se rodullistavaa? Onko se  halveksivaa?
   Lakritsinkin uskoivat halventavaksi.
Muuttaako tekohurskas sievistely todella maailmaa tasa-arvoiseksi? Suomen kielellä sanottiin: "Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä."
Jäätelömerkin määrätynlaisen tuotenimen  vaihtaminen ei tee sen syöjää yhtään paremmaksi.
   
Mustalainen on kielletty ilmaisu. Lisääkö ihmisen arvostusta, kun sanotaan romani? Anneli Sari nauttii suurta arvostusta taiteellisilla ansioillaan.
   Anneli Sari julkisessa dokumentissa sanoo itseään mustalaiseksi, eikä hänen olemuksestaan huomaa häpeilyä.  Anneli Sari henkilönä vaikuttaa oman heimonsa arvostukseen.

 On tosi, että meitä opetettiin. Opetettiin, että joku rotu on toista arvokkaampi. Niinpä valtaihmiset pyrkivät alistamaan ja orjuuttamaan itsestään poikkeavia kansallisuuksia.

Suomalaisia sanoivat alempiarvoisiksi: "tsuhna", "finnjävlna", (en tiedä oikeinkirjoitusta) Eikä Inglisman sano suomalaiseksi, vaan finn, emmekä me siitä pahastu. Eivät Eestin kansalaiset pahastu, kun sanomme heitä virolaisiksi.

Tyttöä ei saa sanoa tytöksi. Poikaa ei saa sanoa pojaksi. Entä naista? Voiko typerämpää ilmaisua läytää kuin on "miesoletus"?
Tyhmät muunnokset ei muuta tosiasiaa, että on tyttöjä, poikia, naisia ja miehiä. On ollut ja tulee olemaan. Ja on poikkeavia.   

Täytyy tunnustaa, ettei kirjoitus luista. Perimmäisten kysymysten äärellä. Ehkä vielä joskus?

Kaikenlaista harmia

Kuvittelin eturauhaseni kanssa pääseväni lopulliseen lepoon. En osannut kuollakaan, eikä rutto löytänyt minua eristyksestä.
Keskiviikon ja torstain välisen yön nukuin tarpeeksi. Torstaina menin uimahallille. En tuntenut hyväksi, poistuin kahden altaanmitan jälkeen.
Tuntui tulehdus. Kuseminen teki kipeää.  Puhelimella ei päässyt. Ei toiminut keskuksessa, eikä alueen hoiturilla. "Äänimerkin jälkeen" höpöttelin. Mutta eihän sinne pääse kuin arkipäivänä. Ääänimerkin jälkeisiin vastaavat vasta arjen tullen.

Hätäkeskukseen en alkanut soittelemaan. Eihän ole hengen hätä.  Tosiasiassa tähänkin kuolee.
Katsotaan.
Perjantaina varoin ja pystyin kusemaan.
Seuraavana yönä en paljon nukkunut. Pääsin perjantain yli. Nukahtelin yöllä. Valpastuin ani varhain. Sain kuseksittua. Puurottelin neljän maissa. Pystyin kusemaan kohtuullisesti. Sitten nukahdin. Nukuin kaksi tuntia. Vähän isompi houkuttelu, että sain lirisemään. Näinä päivinä kävelin pari - kolme kertaa. Ehkä vajaan kilometrin.

Nyt lauantai-iltana on kello kymmenen. Saa nähdä, pitääkö aamulla soittaa hätäkeskukseen?
Jos selviän huomisesta, sitten on jo maanantai.
Voin nukahtaa, kun panen kellon piipittämään aina tunnin päästä.

Elämäähän tämä vain on. Ennen kuolemaa.

Rajoituksin kanssa vouhkanneet. Mikä raja se 70 onkaan? Kun ei sais enää elää! Leenakin on kohta sen ikäinen.  88 eläminen on jo rikosluontoista! 

Pandemia

Täysi tunnustus Suomen viranomaisille ja halitukselle rajoitustoimista. Taudin kulku ja vaimeneminen noudatti yllättävän tarkasti ennusteita. Suomi voitti Ruotsin.

Kun Intia ilmoitti rajoituksista, ei uskonut erkkikään. Väkeä on kuin kusiaisia pesässä. Hallitsematon.
Mietin omassa majassani eri maita ja niiden mahdollisuuksia. Tuli ensiksi mieleeni Brasilia. Melko suuri maa pinta-alaltaan ja moninainen väkirikkaus.  En tiennyt ja mistä olisin tiennyt, ennen kuin näin TV-dokumentista. Surkea kaupunkiosa tyyppi: Favela. (miten kirjoitettaneen?) Toinen ääripää Amazoonin sademetsien asukit. Semmoisia porukoita ei saa kukaan käyttäytymään "sivistyneesti", hallitusti. Sitten vielä legendaariset presidentit Trump ja Bolsonaro.
    Aasia, etelä-Amerikka, afrikka ovat "sekalaista seurakuntaa". Niissä on turha yrittää järjestynyttä toimintaa. Eikä tarvitse mennä kauas: Venäjä. Harva tietää olosuhteista Venäjän Karjalasta. Henkilökohtainen kosketus oli karmaiseva kokemus. Suomen mittapuun mukaista terveyden ja sairauden hoitoa ei ollut.
    Kartasta näemme miten suhteettoman suuri on Venäjä maa-alaltaan! Otollista kauraa tuonen niitettäväksi. Ja kommunismin jäljiltä takapajula. Venäjällä on mittaamattomat mahdollisuudet. 
 
Tuntuu mahdottomalta poistaa moinen virus. Jossakin sitä aina pesii. Kiinassakin?

Kusitolppa

"Ei tämmöistä ollut Paasikiven aikaan." Muistan hyvin Paasikiven ajan. Ennen Neuvostoliiton hyökkäystä talvisotaan kävi Paasikivi voimille käypiä neuvotteluja Stalinin kanssa toivottomassa tilanteessa. Seitsemän vuoden elämänkokemukseni oli ohut. Ymmärsin sodisssa tapettavan ihmisiä ja vallattavan alueita. Sana politiikka ei sisältynyt sanavarastooni. Ihmisten pelko oli aistittavissa sanoissa: "sota on syttynyt."  Seuraavat ovat jälkijuttuja, jälkiviisauttakin.

Pienoisen katastrofin jälkeen tuli enemmän vapaa-aikaa. Jouti lukemaan. Valitsin pielaveden kirjastosta historian.
    Ensimmäisenä Paasikivi. Muistelmat Moskovan ajalta. Lukemiseni ajankohta v 1977 . Muistelmat julkaistu v 1956 . (muisti?)  Tähän tekemiseeni antoi sysäyksen sana: "kusitolppa."
   Lainaan Paasikiveä: "Suomi on hyvä maa, mutta Suomen kansa on paskakansa."  Tuon määritelmän allakirjoitan ohuella alleviivauksella. En uskalla varmuudella mainita kansaa, joka ei olisi.
   Kansoilla on ansaitsemansa johtajat. Ei kuitenkaan diktatuurissa.
Suomen kansa äänestää eduskuntaan pilvilinnan rakentajia, taivaanrannan maalareita. Sen kaltaisesta aineksesta ei saa aikaiseksi kunnon hallitusta. Suomi rämpii niin vetelässä suossa, ettei tähän astiset
hallitusohjelmat kelpaa malliksi.

Nykyiset hallituspuolueet eivät halua Suomen talouden tulevan eikä olevan kunnossa. Nämä Naiset ja Herrat huolestuvat ainoastaan gallupeista. Huvittaa lause: "miten puolue voi näin heikolla kannatuksella istua hallituksessa?"
   Paasikiven aikalaisena muistelen hallituksen nojaavan vaaleilla valittuihin. Viikoittain vaihtuvat mittaustulokset lasken kuuluvaksi viihteeseen. Niiden vertailu on lapsellista.
   Olen vanha sosialidemokraatti. Demareiden kannatus seilaa tuulien mukaan. Samoin koko konkkaronkan. Ennustan demareiden kannatuksen romahtavan silloin, kun aletaan korjaamaan talouden kursia. Valtion talouden remontti on "paskahomma". Siinä joutuu "kansakunnan kusitolpaksi". "Kestääkö kynsissä lakka?" Jos ja kun alkaa roiskumaan. Todennäköisesti moni alkaa vaatimaan uusia vaaleja. Kuin mikään sillä korjaantuisi.

Selväää on ettei kannata viivytellä. Huvittaa atvailu: "pitää tehdä sitä, ei saa tehdä tätä".  Kukas sanoikaan? "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen."

Valtion tuloja on lisätävä. Valtion menoja täytyy vähentää. Siinä koko totuus.
Vähennyksestä pitää aloittaa. 

Vaihettelevainen

Kun pääsin, heti maanantaina menin uimahallille. Jotenkin tuntui hyvältä. Tuntui kuin käsivarsien lihaksissa olisi voimaa. En hurjastellut.

Tiistaina oli kävelylenkin vuoro. Kohtalaisesti. On semmoinen muovinen nostopaino. Nolottaa sanoa, miten pientä kokeilin. ehkä 28 kg. Tanko tuolien varaan. Matto selän alle. Sikäli hankala, että kyynärpäät nojaa lattiaan, ei voi laskea ihan rintaan kiinni. Siitä vaan.
     Alotin kuuden sarjalla. Lisäsin aina kaksi. Sitä tahtia, kuunnes sain sarjaan kaksikymmentä nostoa.
Olin tyytyväinen.

Keskiviikkona uimaan. Meni hyvin. Uin 750 metriä. Enemmän kuin vuosiin. Viime aikoina meni parisataa.
    Perjantaina oli tanko painava. 1 kuuden sarja. yksi sarja: 8 ? ei jaksanut.
Lauantaina suunnittelin uintia ja elokuvissa käyntiä. Väsyttikö? Vai laiskottiko? Jäivät aikomiseksi.

Tämän viikon maanantaina ei luistanut. Parisataa metriä.
    Tänään tiistaina väsytti. Kävin kuitenkin kävelemässä. Saatan kokeilla painoja.   

Veren paineista ei voi huolestua: 149   74   53
Syke hilautuu vähitellen ylös päin. Pitkään aikaan ei syke ollut alle 50.  Kunto heikkenee, kun ei jaksa treenata.

Epämusikaalinen

Ohemäen alakoulussa piti laulaa. Opettaja Katri Mietinen käski. Jokaisen vuorollaan. Arvostelussa turvautui Jumalaan. - Sinulle on Jumala antanut laulun lahjan! Oli antanut muutamille. Minä olin aivan osaton. Arvostelu kuului - Eipä ole Jumala antanut erkille laulun lahjaa!
Milläs vihellät, jos huuli on halki? Sanonta pätee, vaikka huuleni ei ollut halki.

Toinen arvostelu viisissä kymmenissä. Tanssittiin Suojalassa. Partnerini Lea arveli: - Sinulla varmaan on hyvä nuottikorva.
 - Minähän olen ihan epämusikaalinen!
 - Jos ei oo yhtään perillä, niin ei sitä huomoo nuin pieniä virheitä.
Olin perillä ja huomasin pienen virheen. Mutta virhe ei ollut nuotissa, vaan äänilevyssä. Levy takertui yhden tanssiaskeleen ajaksi. Askeleeni takertui täsmälleen siksi aikaa ja tanssi jatkui kuin ongelmaa ei olisi ollutkaan. Jalkani vain oli paikallaan  sekunnin murto-osan. Levyn virhe määräsi.

 Muutama vuosikymmen sitten sattui juttukaveriksi Pekka Luomi. Hän ei ole kuka tahansa rumpali.
Hän kehui Tapani Kansaa. Minä en ole ymmärtänyt Kansaa muita paremmaksi laulajaksi. Mutta sitten kun ostin CD-levyn alkuperäisiä latino-amerikkalaisia tangoja Tapani Kansan suomeksi laulamana.
Tietokoneeni oli vasta ostettu ja panin korvilleni ensimmäisen kerran stereokuulokkeet. Melkoinen hämmästys! Kuin olisin kuullut ensi kertaa Tapani Kansan laulavan! Tämmöistäkö voi olla?
Aloin hämärästi tajuamaan, että elämästäni puuttuu suuri osa; musiikki. Musikaalisuus.
Ymmärsin, että korvani eivät kuule kaikkia ääniä, eivät erota.

Korvani ovat viottuneet, eikä ihme. Niitä rasittivat monenlaiset kovatkin äänet työssä. Televisiota kuuntelen kuulolaitteilla. En stressaantunut, vaan ihmettelin. Panin laitteen vain toiseen korvaan kuunnellakseni uutisia. Ei kuuluu kovin hyvin, kunhan jotenkin saan selvän. Kuulolaite toistaa äänen korvaani, mutta toisessa korvassa kuuluu matalampi, aivan kuin häiriöääni, kuin eri laitteelta. Mitäpä noista.

"Häiriöääni" tuli korviini tänään. Musiikkia televisiossa. Ei korvissa laitteita. Kuulin minkä kuulin.
Viulun soitto kuului hyvin. Mutta välillä matala urahdus, ei ollenkaan soiton ääni. Soinniton? Asiaa tuntemattomana pohdin: - kuuluuko se määrätyltä kieleltä? - Ei kuulu. Aikani ihmeteltyäni ymmärsin sormittamisen. Vähän omituista. Viulun roka soutaa ja hyppelehtii. Näppärät sormet tanssii. Hienon viulun äänen välillä kuuluu matala urahdus.

En pysty selittämään, eikä tarvitse. Kukaan muu ei siitä kuule muuta kuin sulosäveliä. Sairaat korvani tulkitsevat omintakeisesti jonkin.   

"Ei tule kesää"

Harmikseni en muista, keneltä lainasin tuon otsikon lauseen?  Sitä käytettiin silloin kun näytti ettei onnistu.  Käytin sitä johonkin postaukseen. Tänään voin jälleen turvautua tuohon vertaukseen. Miten "huulipunahallitus" voisi onnistua? He ovat naisia, mutta kuitenkin poliitikkoja. Käyttäytyvät poliitikon tapaan. "Oma lehmä ojassa".
    Odotan huuli pitkällä, kenestä tehdään valtiovarainministeri?  Riitääkö naisia? Kestääkö kynsissä lakka? Tarvitaanko miehistä "jämäkkyyttä?" Naispoliitikko on naispoliitikko, onko eroa miespoliitikkoon?  Onko poliitiikka "sukupuolineutraalia"?  Minä vain kysyn.

Katri Kulmuni ei tee vaikutusta olemukseltaan tai esiintymiseltään. Siitä kertoo sekoilu koulutuksen tarpeellisuudesta. Miksi hänet valittiin eturintamaan, jos hän on epävarma? Tuossa vaiheessa luulisin olevan kompetenssia.

Minua häiritsi Katri Kulmunin tavoitteekseen kertoma, saada Keskustapuolueen kannatuslukemat huippulukemiin?!  Olen luullut, että kannatus tulee kansanedustajien määrästä. Kalluppien julkaisu pitää kieltää lailla. Niistä on pelkkää harmia. Katri Kulmuni ei virkkanut mitään niin mitättömästä seikasta kuin valtion velka. Jotenkin tuntuu, että poliitikot ovat pelkkiä paskahousuja. Hallituksen ja oppositioiden edustajat ovat samanlaisia pisteiden kerääjiä. Näyttää etteivät ymmärrä taloudesta enempää kuin "sika tuulimyllystä".

Keräsin kokemuspääomaa ruuhka suomesta. Linja.auton radiossa kiihkoili SKDL:n naisedustaja: "- valtionvelkaa ei pidä maksaa, raha on jaettava kansan hyvinvointiin!"

Pohdin itsekseni puolueiden tavoitteita.  Silloin oli tilanne, jota nykyiset päättäjät eivät voi edes uneksia. Valtion kassassa oli likviditeettiä. Voitteko uskoa!?  Mitä mahtoivat puolueet tavoitella?
Maalaisliitto ajoi suurempia "tukiaisia". Maatalostulolaki. Vihreät voi verrata siihen aikaan itikan ininään. Sosialidemokraatit ajoivat hyvää asiaa. Eivät kysyneet - millä maksetaan? Kommunistit uskoivat vallankumoukseen. Kokoomus vaati veronalennuksia. Kokoomuksen mielestä valtion kassassa ei saa olla rahaa!

Jos pääsisin Petteri Orpolta kysymään: - saako valtion kassassa ola rahaa? Aikanaan kokoomuspoliitikko Ilkka  Suominen ehdotti siirtymistä välilliseen verotukseen. Sanoi sen julki televisiossa. Kun sai suunsa auki seuraavassa: "Autovero pitää poistaa!.

Samaa sekaista seurakuntaa ovat kaikki oikealta vasemmalle. Eivät hoida valtakunnan asioita! Eivät jouda, kun pitää tehdä politikkaa, joka näyttäisi hyvältä. Suosion keräilyä!

Erkki ei ymmärrä!?   

Mustat mellakat

Kaipaa selityksen, miksi kirjoitin, mustat. Siksi, kun toisilla on ihon väri musta, toiset ovat sisältä mustia. Sanovat ihmisellä olevan sielu. Jos on, niin joillakin se on synkeän musta.

Sattumuksia, vai ei? Tapahtumien kulku ei ollut ennustettavissa, kun otin hyllystäni kirjan: ANGELA DAVIS Sydämeni halusi vapautta. Muutama vuosikymmen sitten ostanut kirjaston poistoista. Menneenä talvena luin sen. Erinomainen kirjoittaja. Otin kirjan esille, tarkistaakseni ajankohdan, jota kuvaa.  Kirja alkaa; 9. Elokuuta 1970. Mitä on muuttunut viidessä vuosikymmenessä? Eikö mitään? 

Kansakoulun kirjassa 1940 luvulla oli esillä eri rotuja. Siinä hengessä, että toinen rotu on toista kehittyneempi, siis arvokkaampi. Ruotsalaiset kuuluivat pohjoiseen rotuun. Suomalaiset eivät olleet yhtä hyviä. Kuuluivat puoliksi pohjoiseen rotuun ja osaksi itäbalttilaiseen rotuun. Neekerit??

Kun Länsi - Euroopan lapsille opetetaan koulussa, että muut "rodut" ovat alempiarvoisia, niin...?
Sitä jatkunut vuosisatoja. Ylempirotuiset eurooppalaiset valloittivat, alistivat, orjuuttivat. Levittivät verisesti Kristinuskoa ja "länsimaista sivistystä". Atomipommikin on länsimaisen tieteen tulos. Giljotiini, kaasukammiot ja hävittäjälentokoneet.

Kaksi mustaa urheilijaa seisoivat olympialaisten palkintopallilla. Nostivat mustiin hansikkaisiin verhotut nyrkkinsä ylös. (muistikuvani on tuo, pettääkö muistini?) Rasismia he vastustivat osoittamalla mieltään. 

Tänä päivänä mellakoivat iholtaan mustat ja sielultaan mustat. Yhtä mustaa miestä kiduttivat kuolettavasti. Kidutti valkoinen poliisi.
Kysymys ei todellakaan ole yhdestä mustasta miehestä ja yhdestä poliisista. Kysymyksessä on vuosisatoja kestänyt vääryys. Kristityiksi itseään ylpeilevät ryöstivät afrikkalaisia. Laivasivat Amerikkaan ja myivät halvalla orjiksi.

Ei ole sattuman sanelemaa. Suuren Valtion Presidentti halveksii avoimesti television välityksellä Ihmisiä. Vastarinta herää. Saa nähdä?

Minulla ei tietenkään ollut lähellekään todellista kuvaa Amerikan rasismista. Kaikessa karuudessaan se tuli silmilleni lukiessani Angela Davisin kirjaa. Lain säädäntö ei poista ihmisten mieliin satojen vuosien aikana iskostunutta. Pieni mahdollisuus tulee sukupolvien vaihtuessa. Opittu rasismi tuskin loppuu yhden sukupolven aikana.

Angela Davisin kirjassa luin ihmisen kirjoittamaa, en kommunistin, vaikka Hän väriä tunnustaa. Jälkeen päin se nähtiin, ettei kommunismi pelastanut maailmaa. Harhautetut ihmiset asettivat siihen suuria odotuksia.

Olen havainnut eduksi, kun en lue kirjaa heti ilmestyessä. Vuosien kuluessa näkökulma laajenee. Pitää vaan muistaa rehellisesti, mitä on aikanaan "tiennyt ja luullut".

Muistan nimen, mutta muistan huonosti median välittämää vaikutelmaa. "Jonkinlainen häirikkö."
Vuoteen 1970 ei paljon kehitystä syntynyt. Vielä nyt v 2020 paljastuu synkkyys.
Angela Davisia aion lukea vielä joskus.