Kaipaa selityksen, miksi kirjoitin, mustat. Siksi, kun toisilla on ihon väri musta, toiset ovat sisältä mustia. Sanovat ihmisellä olevan sielu. Jos on, niin joillakin se on synkeän musta.
Sattumuksia, vai ei? Tapahtumien kulku ei ollut ennustettavissa, kun otin hyllystäni kirjan: ANGELA DAVIS Sydämeni halusi vapautta. Muutama vuosikymmen sitten ostanut kirjaston poistoista. Menneenä talvena luin sen. Erinomainen kirjoittaja. Otin kirjan esille, tarkistaakseni ajankohdan, jota kuvaa. Kirja alkaa; 9. Elokuuta 1970. Mitä on muuttunut viidessä vuosikymmenessä? Eikö mitään?
Kansakoulun kirjassa 1940 luvulla oli esillä eri rotuja. Siinä hengessä, että toinen rotu on toista kehittyneempi, siis arvokkaampi. Ruotsalaiset kuuluivat pohjoiseen rotuun. Suomalaiset eivät olleet yhtä hyviä. Kuuluivat puoliksi pohjoiseen rotuun ja osaksi itäbalttilaiseen rotuun. Neekerit??
Kun Länsi - Euroopan lapsille opetetaan koulussa, että muut "rodut" ovat alempiarvoisia, niin...?
Sitä jatkunut vuosisatoja. Ylempirotuiset eurooppalaiset valloittivat, alistivat, orjuuttivat. Levittivät verisesti Kristinuskoa ja "länsimaista sivistystä". Atomipommikin on länsimaisen tieteen tulos. Giljotiini, kaasukammiot ja hävittäjälentokoneet.
Kaksi mustaa urheilijaa seisoivat olympialaisten palkintopallilla. Nostivat mustiin hansikkaisiin verhotut nyrkkinsä ylös. (muistikuvani on tuo, pettääkö muistini?) Rasismia he vastustivat osoittamalla mieltään.
Tänä päivänä mellakoivat iholtaan mustat ja sielultaan mustat. Yhtä mustaa miestä kiduttivat kuolettavasti. Kidutti valkoinen poliisi.
Kysymys ei todellakaan ole yhdestä mustasta miehestä ja yhdestä poliisista. Kysymyksessä on vuosisatoja kestänyt vääryys. Kristityiksi itseään ylpeilevät ryöstivät afrikkalaisia. Laivasivat Amerikkaan ja myivät halvalla orjiksi.
Ei ole sattuman sanelemaa. Suuren Valtion Presidentti halveksii avoimesti television välityksellä Ihmisiä. Vastarinta herää. Saa nähdä?
Minulla ei tietenkään ollut lähellekään todellista kuvaa Amerikan rasismista. Kaikessa karuudessaan se tuli silmilleni lukiessani Angela Davisin kirjaa. Lain säädäntö ei poista ihmisten mieliin satojen vuosien aikana iskostunutta. Pieni mahdollisuus tulee sukupolvien vaihtuessa. Opittu rasismi tuskin loppuu yhden sukupolven aikana.
Angela Davisin kirjassa luin ihmisen kirjoittamaa, en kommunistin, vaikka Hän väriä tunnustaa. Jälkeen päin se nähtiin, ettei kommunismi pelastanut maailmaa. Harhautetut ihmiset asettivat siihen suuria odotuksia.
Olen havainnut eduksi, kun en lue kirjaa heti ilmestyessä. Vuosien kuluessa näkökulma laajenee. Pitää vaan muistaa rehellisesti, mitä on aikanaan "tiennyt ja luullut".
Muistan nimen, mutta muistan huonosti median välittämää vaikutelmaa. "Jonkinlainen häirikkö."
Vuoteen 1970 ei paljon kehitystä syntynyt. Vielä nyt v 2020 paljastuu synkkyys.
Angela Davisia aion lukea vielä joskus.
