Mieleeni tuli vanha hokema katsoessani Ukrainan presidentin puhetta. Pyysi tukea kamppailuun sodan uhrina. Kuinka sattuikaan? Vuoden vaihteessa luin uudelleen Valentin Berezkovin kirjan Teheran 1943. Silloin kerjäsi Stalin apua sodassa Saksaa vastaan. Stalin, Roosevelt ja Churchill neuvottelivat. Vajavainen tietoni ei kokouksesta paljon tiennyt.
Neuvostoliitto piti Hitlerin kukistamista oman saavutuksenaan. Ilman USA:ta olisi ollut vaikeaa. Nyt Ukraina pyytää valtioilta aseita. Stalin pyysi Amerikkaa ja Englantia liittymään sotaan. Niin sitten tapahtui.
Eurooppa ja USA taistelivat rinnan Hitlerin kukistamisessa. Tämän päivän asetelma on erilainen. Nyt länsivallat epäröivät ja hidastelevat avun antamisessa Ukrainalle diktaattoria vastaan. Venäjän toiminta kauhistuttaa. Tuleeko Putinille riittävästi vastusta? Ukrainan kansa kärsii.
Mikä on oikein tai mikä väärin? USA ei ole mikään pulmunen, vaan mahdin kasvattaja usein oikeudettomasti: Vietnam, Afganistan, Irak, Syyria -
Mutta molemmat maailmansodat tarvitsi Amerikkaa. Eurooppa ei selvinnyt muuten. Miten käy nyt? Kasvaako Putinin mahti? Venäjäkin todennäköisesi tulee kärsimään. Vai voittaako mielivaltainen hulluus?