Suonenjoen-Rautalammin sydänyhdistys ilmoittaa lakkautetuksi. Sydänyhdistyksen toiminnasta olin kiinnostunut. Toimintaa ei ollut. Paikallislehdestä tarkistin joka viikko. Asuin moniaita vuosia Suonenjoella. Pielaveden sydänyhdistyksen toiminnasta tuli jatkuvasti postia. Siitä huolimatta, vaikka annoin silloiselle puheenjohtajalle Onni Koljulle kopion sydänliiton jäsenliittymästä. Suonenjoelta ei kuulunut mitään. En ollut jäsen, vaikka ilmoitin halukkuuteni. Paikallisen sydänyhdistyksen jäseneksi kirjauduin otettuani yhteyttä sydänliittoon. Vuosia myöhemmin.
Toinen esimerkki. Vanhana sosialidemokraattina pistäydyin Suonenjoen Eläkkeensaajien kerhoiltaan. Olin kai turhan aktiivinen. Ilmaisin halukkuuteni. Kuinkas kävikään? Osaston puheenjohtaja Vehviläinen sanoi: "Pitäisi olla jäsen." Samassa tilaisuudessa hoitivat jäsenasioita. Ei sanonut: "liity erkki jäseneksi". Kukaan ei kanssani tullut keskustelemaan, olin ilmaa, epähenkilö.
Eläkkeensaajien videokerho organisoitui omaksi yhteisökseen. Olin perustavassa kokouksessa. Puheenjohtaja Arvi Karkkonen esitti minulle jotain nimellistä asemaa. Kieltäydyin, koska en etsinyt statusta, vaan harrastaakseni mieluista videotoimintaa. Videokerhon jäseneksi ei minua ollut merkitty, vaikka olin perustavassa kokouksessa. Merkityksellistä tässä on, että miksi Karkkonen vänkäsi minua nimelliseen asemaan? Kuitenkaan ei hyväksynyt rivijäseneksi?
Sanon suoraan, Arvi Karkkonen ei ymmärtänyt, eikä osannut videoinnista enempää, kuin se kuuluisa sika tuulimyllystä. Ainoa kykenevä porukassa oli Hartikainen. Erkki ei kelvannut. Siitä päätti Karkkonen.
Klassilliset esimerkit kertovat; Johtaja ei mielellään näe ympärillään itseään pätevämpiä. Päteekö tämä näin mitättömän pienissäkin?
Iisveden videokerholle minulla olisi ollut annettavaa toiminnallisesti. Kun ei kelvannut.
Sydänyhdistys tarjoaa jouluaterian paikallisissa ravitsemusliikkeissä. En uskalla mennä. Eletty elämä on rasituksena. En pysty käsittelemään välineitä, kömpelöin ja pudottelen.
Liikuntakeskus ilmoittaa järjestävänsä pikkujoulun. Lähipäivinä kertovat kynttiläuinneista. Eivät ne ole minua varten.
