Elokuun viimeisenä päivänä v1950, matkustin Joroisiin. Tarkoitus mennä heti seuravana aamuna töihin Mustosen kauppaan. Alkajaisiksi ajelin polkupyörällä ympäriinsä. Semmoista ympäristöoppia.
Aivan kylän pinnassa ihmettelin aloitettua rakennusta. Pohja valettu. Arvelin, voisi tulla navetta, mutta mitä varten alusta pitää olla viisto?
Mistäpä tyhmä tiesi? Ei tullut navetta, eikä kanala. Tuli Elokuvateatteri. Muisti epäröi. Nimestä en ole varma, saattoi olla Bio Rio, tai joku muu.
Paikka oli ison maatilan jäljiltä. Vanha päärakennus oli asuntoina. Tontilla oli tilaa elokuvien tarpeeksi. Koko Joroisten aikani kävin säännöllisesti elokuvissa. Sali oli joka kerta täysi. Toiminta alkoi klo 18;00. Työpäivä venähti joskus, myöhästyin. Isäntä nosti tuolin vierelleen lattialle yleisön selän taa. Katsoin siitä monta elokuvaa. Yrittäjän joustavuutta.
Media kertoo valtakunnallisena uutisena rottien paljoudesta puretun teatterin alueella. Mainitaan myös entinen leipomo.
"Aika entinen ei koskaan palaa."
