lauantai 11. toukokuuta 2013

kuolemasta

Satuin avaamaan töllöttimen.  Menossa ohjelma kuolemasta. Tekivät ohjelmaa ihmisistä, jotka tiesivät kuolevansa lähiaikoina.  Alunperin en aikonut niitä ohjelmia katsoa, mutta nyt semmoinen avautui eteeni.

Siinäkin tultiin sen seikan eteen, kuinka vaikeaa kuolemasta puhuminen on.  Väärinkäsityksen takia luultiin sairaaksi tiedetyn henkilön kuolleen.  Siitä seurauksena hänen vaimonsa kampaamoyrityksestä loppuivat asiakkaat kahdeksi kuukaudeksi?

Semmoistako on myötätunnon osoitus?

Minunkin elämäni oli " veitsenterällä ".  Sen jälkeen olen hengitellyt viisitoista vuotta.

Parikymmentä vuotta siitä on, kun kiusalliset vaivat ajoivat hakemaan hoitoa.  Muistan elävästi lääkärin sanat kysyessäni kokeiden tuloksia, puhelimessa kuului:
----  Syöpää osoittava arvo on kohonnut.
Sattumuksen muistoksi otin valokuvan:  Istun siinä alasti ankeassa kämpässäni.  Kasvoista voi lukea pessimismin. Saunasta tultuani otin sen kuvan.

Syöpää osoittava arvo.  Mitä se tarkoittaa?  Lääkärien osoittamat tutkimustulokset ja niitä seuranneet päätelmät iskevät usein harhaan. 
Silloin olin kaksi vuorokautta hiljaa.  Mietiskelin tulevia tuskallisia hoitoja.  Kaksi vuorokautta pohdiskelin.  Sitten tuli aivoihini oivallus: jos niin, olkoon!  Se on siinä!

Ovat esittäneet seulontoja eturauhaseen samalla tapaa kuin rintasyövän havaitsemiseen. Asiantuntijat kumoavat sen.  Aivan oikein.  Jos seulotaan, saadaan positiivisia tuloksia suuri määrä.  Turhaa työtä, jos oireita ei ole. 
Minulla oli hankalia vaivoja.  Ei syöpää.
Tämän hetkinen tietämykseni kertoo:  kun syöpää on, silloin PSA-lukema on koholla, mutta taas PSA ei välttämättömästi todista syövän olemista.
Niin tai näin.  Joskus väärinpäin.

Eturauhastani sorkittiin.  Joka päivä olemme elossa " ennen kuolemaa ".