Sensaatiolehden lööppi kirkuu: pommikoneet kohti Suomea!
Sodanlietsonta käy kuumana. Ymmärtänevätkö mitä se tarkoittaa? Suurvaltojen johtajat rakastavat näytelmien ohjausta. Niin Hitler kuin Stalinkin. Suuret näytelmät koituvat tuhoksi. Rooman keisaritkin rakennuttivat areenoita näytelmiään varten.
Entä Петр Великин?
Leningratissa ihmettelimme leveitä katuja, väljiä kulkuväyliä. Eihän siihen aikaan ollut autoruuhkia?
Asiantunteva opas selvitti. Pietarista suunnitteli Euroopan pääkaupunkia ja leveät kadut rakennettiin Sotilasparaateja varten voiman ja mahdin todisteeksi.
Valentin Berezkof kirjoittaa ajasta jolloin oli tulkkina kun Teheranissa neuvottelivat Churchil, Roosevelt ja Stalin v 1943.
Isännän ominaisuudessa Stalin kohteliaasti kysyi ruokatarjoilusta. Roosevelt mainitsi, että haluaisi lohta.
Meni jokunen päivä. Törähti torvi. Töräyksen saattelemana marssi sisään kolme sotilasta kantaen tarjotinta, jolla makasi jättimäinen lohi!
Maailmankohtaloita ratkottaessakin sopi järjestää realityohjelmaa?! Aivan kuin nykyteeveessä!
Sanonta on vanha.Vanhempi kuin meidän nykypoliitikot, Stub etunenässä (etukenossa?):
"Kreml ei ole kihlakunnanoikeus."
Entä USA? Entä EU? Vouhottavat pakotteita laatiessaan. Suurta typeryyttä! Kaksinaamaisuutta! Yksinkertainen kysymys: Miksi eivät laadi todellisia pakotteita? Miksi eivät lakkaa ostamasta energiaa? Kaasua ja öljyä?!
Miksi Suomi ei saisi rakentaa voimalaa energian turvaamiseksi???
Miksi suomalaisistakin osa vastustaa??? Muka solitaarisuudesta EU:ta kohtaan? Samassa rintamassa?! Höpö höpö. EU:n rintama on horjuva. Eivät he Suomesta välitä!
"Eivät he meidän sinisilmiemme tähden!"
Kuka haluaa sotaa? "Separatistit" haluavat? Haluaako Putin? Haluaako Obama? Haluaako EU? Haluavatko Suomen poliitikot? Jos keltä kysytään, kaikki sanovat eihaluavansa. Miksi sitten kaikki hälisevät?
Venäjä vahvistaa. Suojelee omiaan. Ukrainan voimattomat hallitsijat uhoavat voittavansa sotia. Ukrainan presidentti puheessaan pohtii sotien voittamisesta! Sodissa ei kukaan voita. Kansalaisia kuritetaan. Rajoja siirrellään. Voitossa piilee aina häviön siemen. Tähän asti maailman mahtavimmaksi itsensä uskovakaan ei saavuttanut lopullista voittoa.
Ei Aleksanteri Suuri. Ei Tzingis-Kaani. Ei Hitler.
Lopullista voittoa ei saavuta Putin, eikä USA, saatikka EU:n sekasotku. Uskovaiset puhuvat tuhatvuotisesta valtakunnasta. Mikä se on? Tuntemani jehovantodistaja Leo Virtanen sanoi omana ajatuksenaan sen voivan olla YK.
YK se ei ole missään tapauksessa. YK:n merkitys on yhtä tyhjän kanssa. YK ei pysty estämään sotien kauheuksia. Sorvailevat julkilausumia, ikään kuin niillä olisi merkitystä. Kokoontuvat miitingeille omassa maailmantornissaan.
Euroopassa valtausko perustuu Raamattuun. Ihmettelin Leo Virtasen omintakeista ajattelua YK:sta tuhatvuotisena valtakuntana. Uskovan pitää uskoa, eikä ajatella. Niin ymmärrän kaikki uskonnot.
Kukaan ei halua sotaa. Kuitenkin joka puolella kalistellaan sapeleita.
Suomikin? Uskottava puolustus - mitä se on? Mitä puolustus tarkoittaa? Siitä puhuvat hyssyttelevät, ettei se kohdistu Venäjään. Mihin sitten? Ruotsi? Viro? Kuka muu hyökkää jos ei Venäjä?
Miten paljon tarvitaan Horneteja Venäjän voittamiseksi? Emme pysty voittamaan Venäjää. Emme pysty ostamaan siihen riittävää määrää sotakoneita. Ei pysty EU. Tarvitsemmeko tuhlata voimavaroja, joita ei ole tarpeeksi? Tarvitsemme rauhan rakennustarvikkeita.
Venäjänkielisestä sotaa käsittelevästä kirjasta löysin lauseen:
"Suomalaiset taistelevat sitkeästi omalla maallaan."
Häkämiestä virnuilivat sanoistaan: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Tosiasialla ei ollut syytä irvistellä.
Paljon pahemmat seuraukset saattavat tulla hokemisesta: Natonatonatonatonatonatonato....
Ja mitä varten Natoon? Mitäpä muuta kuin Venäjää vastaan?
Suomea pilkkasivat. Suomalaiset etunenässä. Suomalaiset häpesivät "suomettumista". Suoraselkäinen suomalainen poliitikko ilkkui "nöyristelystä".
Ilkkujille ja nykyisille poliitikoille on opiksi otettavaa silloisista "vääristä" ratkaisuista. Ei "sankarillista itsemurhaa". Ei sosialismia. Ei orjuutta, eikä Siperiaa. Taistelua. Alistumista raskaisiin velvoitteisiin. Nöyristelemällä. Suomettumalla. Suomettumista ei ole syytä hävetä Sauli Niinistönkään. Suomettuminen oli yksi naula itsenäisyyden rakennuksessa
Unohtamatta:
"Suomalaiset taistelevat sitkeästi omalla maallaan".
Riippuen poliittisesta suuntauksesta käyttivät sanamuotoja tarkoitushakuisesti moittiessaan Suomen sotienaikaista johtoa. Isänmaallisuus, sosialismi, lahtarit, fasistit, porvarit ja "Karjalan mänty".
Väinö Linnakin syyllistyy jälkiviisauteen sotamies Honkajoen lausumassa. Käsite Karjalan männystä esiintyy sodan jälkeen, kuitenkin niin pian, että pystyi sijoittamaan romaaniinsa.
Tämä on vain pieni esimerkki. Eikä horjuta Linnan arvoa.
Miksi rähinöiden alkaessa pitää olla aina jonkun puolella? Onko oikeaa puolta? Länsi vai Venäjä?
En ole Venäjän puolella. Olen Suomen puolella! Mutta en Venäjää vastaan. Olematta Venäjää vastaan, säilyi Suomessa pitkä rauhallinen kausi.
"Suomalaiset taistelevat sitkeästi omalla maallaan".
