Miesten ruoanlaitto on harvinainen taito. Yksin asuvat syövät mitä sattuu. Sosiaalisessa tarkoituksessa tarjottua käyvät syömässä. Ei se ole välttämätöntä.
Pietari Kekkonen etsi paikallislehdessä: "Pietari tarvitsee vellinkeittäjän". Pietari oli tuhattaituri ja ikiliikkujan keksijä. Miksi vellinkeitto tuotti hankaluuksia? Maailman parhaat kokit ovat miehiä. Luulisi Pietarin kaltaisten selviävän tavallisen sapuskan kokkaamisesta.
Erkki selviää. Tosin ei piperrä mitään kurmeeta. Ehkä kuitenkin jotain sinnepäin saa aikaiseksi kuhafileestä?
Tällä kertaa kuitenkin pakisen varsin yksinkertaisesta.
Entisenä lihamiehenä näin punaista silloin kun asettivat lakisääteisen syönti kiellon päivämäärän ylittävälle. Vakaumuksen rintaäänellä vakuuttivat sen syömäkelvottomaksi. Kukaan ei saa sitä syödä!
Ammattilaisena tiesin sen hätävarjelun liioitteluksi.
Kuten senkin, kun eivät sallineet myydä kaupassa ternimaitoa. Kysyin syytä kieltoon terveystarkastajalta. Hän arveli: "ehkä siksi kun se ei ole pastöroitua".
!!!??? Enhän minä eikä varmaan kukaan muukaan yritä sitä juoda semmoisenaan! Laitan uunijuustoa ja naisväki pannukakkua! Kotipakastimet toivat ratkaisun. Saan joskus pakastettuna. Herkkua!
Veivät valtavia määriä roskiin, vaikka olisi voinut antaa köyhille. Laki kielsi antamisen. Television ohjelmassa nuoret ihmiset penkoivat roskiksia. Valikoivat sieltä pois heitettyjä elintarvikkeita. Entisenä ammattilaisena pystyin arvioimaan heidän löytämänsä varsin kelvollisiksi. Laittoivat niistä itselleen ruokaa. Nuori nainen löysi virheettömän suikaleen sisäfilettä. Sanoi, ettei hänellä ole varaa ostaa näin kallista herkkua, jonka kaivoi roskalaatikosta! Tutkimistarkoituksessa harrastivat sellaista keräilyä.
Synnyin semmoisiin oloihin, jossa huonoakin ruokaa oli niukalti. Helmi Rytkönen sanoi: "Nouseppas Vesa seisomaan, että Eila näkköö miten sutjakka maha sinulla on, ei ou tuommonen ryllykkä kun nuilla Kertun pennuilla.
Kertun pennuilla oli huonoakin ruokaa niukalti. Siksi tuntuu pahalta, kun ruokaa pannaan hukkaan. Joskus tulee pikku vahinko ja saattaa mennä pari lusikallista haaskuuseen. Sekin harmittaa.
Ihmettelen sitä kun kesti tarpeettoman pitkään ennen kuin alkoivat myymään alennettuun hintaan Viimeiseksi myyntipäiväksi merkittyjä alennettuun hintaan. Siitä on monta etua. Hävikki pienenee. Tilausten tekeminen helpottuu.
Ja mikä parasta erkki saa edullista!
Otin pakasteesta alennuksella ostetun viljaporsaan kaslerin jääkaappiin sulamaan. Muistin sienet. Voimariinirasiassa haperoita. Haperot katson heikompiarvoisiksi. Panin ne kaslerin viereen.
Seuraavan päivän eväiksi.
Kaslerista näpläsin silavat ja kärvensin ne. Punaista osaa lihasta en tietenkään käristänyt.
Edellispäivänä panin herneet likoon, puoli kiloa. Koviksi kuivuneet herneet likoaa hitaasti. Keksin siihen aikanaan keinon. Keittimen täysi kiehuvaa vettä herneiden päälle keittoon varaamaani kattilaan. Kansi päälle.
Käristetyt ja kärventämättömät seuraavana päivänä lionneiden herneiden sekaan. Lisää kiehuvaa vettä. Haperopalasia pienensin vähän, keittoon vaan. Kaksi sipulia, nokkosta ja suolaa. Muutama kantapala ruisleipää, sinne vaan.
Maistui melko ruokaisalta.
Söin ja jaksoin sentään uida, täysi vatsa ei tykkää reuhtomisesta.
Annoin jäähtyä. Pakkasin rasioihin. Kaksi rasiaa jääkaappiin kahden päivän annokseksi. Taisi tulla kaikkiaan kuusi annosta. Söin päivittäin pakasteesta. Tavallisesti laitan jonain päivänä rinnakkain toista ruokaa. muuten yksitoikkoista. Tällä kertaa siirsin, kunnes pakkasessa on enää yksi rasia. Jätin sen tuonnemmaksi. Hernekeittoa tuli lähes neljä litraa.
Pakasteesta makkarapakkaus, jossa on kaksi käyrää. Otetaanpas tällä kertaa herkkutattia. Helppo laitettava. Vanha ukkokin osaa. Sipuli, tattipalaset, pilkottu makkara, nokkosta, suolaa ja rouhittua mustapippuria. Loraus rypsiöljyä ja parisenttinen voinokare. Pannu tirisemään.
Eipä ollutkaan huonoa ruokaa! Maistui hyvälle hernekeiton välillä. Vaara syödä liikaa! Järki opasti kohtuuteen. Jäi huomiseksi.
Semmoisen virheen tein, että otin ensimmäiseen satsiin lautaselle ketsuppia. Sotki vain sienien höystämää hyvää makua. Toisen satsin söin ilman ketsuppia. Yhden tomaatin sentään söin lisukkeeksi.
Näillä eväillä mennään.
