Järkee vai ei? Mikään ei suju suunnitelmien mukaan. IkiWanha Erkki on seuraillut sivusta politiikan tekijöitä. "Kamareihin" ei ole pääsyä. Sodan jälkeen ensimmäiset eduskuntavaalit oli suuri tapahtuma. Savon Sanomista seurasin, mutta Korpelaan se ei tullut jatkuvasti. Parhaiten muistan seutukunnan "korpikommunistit". Aatteen palo loimusi, kun tekivät vallankumousta. Aivan suoraan he eivät sitä ilmaisseet, olivat olevinaan ainoat työläisten etujen ajajat.
Ympäristöni yksinkertaiset ihmiset tajusivat jotenkin Maalaisliiton ja Sosialidemokraatit. Tuskin kuitenkaan ymmärsivät demokratiasta enempää kuin minäkään.
Kirjaimet SKDL herättivät kysymyksiä, aprikointia: Mikähän se on?
Korpelan tuvassa teki vaalityötä oma-alotteisesti Matti Myllynen. Pienen mökin mies Ohekanavan varrelta. Ei mikään järjen jättiläinen, mutta melkoinen suupaltti.
Akkaatta mummo touhusi hellan luona. Kysyi merkitystä.
Matti Myllynen valisti, puhui vuolaasti:
Se on temokraatti. Paljas temokraatti. Siinä ei ou mittään sosiaalia!
Paljastemokraatit pyrkivät valtaan.
Ovatko tämän päivän poliitikot enemmän tai vähemmän "mattimyllysiä"? Heillä on oppiarvoja sekä titteleitä. Tavoitteena valta.
Poliitikot ja median henkilöt puhuvat vallasta ja sen halusta. Kunnallisvaalienkin yhteydessä mainitaan valta. Sitäkö se vain on? Valtaa! Eikö sen pitäisi olla vastuullista asioiden hoitamista.
Jos Suomen etu on kysymyksessä, niin silloin ei ole suurta eroa puolueiden kesken. Mutta kun on puolueiden etu, niin miksi se ei olisi Suomen etu?
Yksittäinen poliitikko usein tavoittelee mammonaa ja gloriaa. Inhimillistä.
Sote-soppaankin sotkevat valtapyrkimyksiä. Etelän keskukset vastaan "turvenuijat". Tuommoista haukkumanimeä käyttivät "jälkiviisaat" merkkihenkilöt Erola ja Isokallio meikäläisistä maakuntien ihmisistä. Hymyilivät ivallisesti.
Juha Sipilä mainitsee miljardilukuja, jotka säästetään. IkiWanha eppäelöö. Hihasta vedetyiltä summat tuntuvat. IkiWanhan kokemus kertoo: Mitä tahansa poliitikot suunnittelevatkin, aina kustannukset lisääntyvät. Yhä enemmän miljardeja kuluu. Todennäköisesti tässäkin tapahtuu niin.
Läänit lopetettiin tarpeettomina. Nyt puuhataan "maakuntien Suomea". Järkee vai ei? Sama uudelleen, vain eri paketissa. Läänien ja maakuntien alueet pysyvät ennallaan?! Ihmiset vain ovat katoava luonnonvara.
Kärrätään Helsinkiin kaikki kynnelle kykenevät ja loput "karjakunnan autoon".
"Sairaanhoitopiirit lopetetaan". ?!?! Mitä sitten tilalle?
Radiosta kuulemaani hätkähdin. Miksikö? Siksi että sillä hetkellä olin KYSin osastolla jonkin operaation takia. Mitä sen tilalle? Mielestäni aiheellinen kysymys. Tajuntaani ei silloin vielä pesiytynyt sotesoppa.
Menen vähän pilkkaamisen puolelle. Ovatko suunnittelijat täysjärkisiä, vaiko ainoastaan poliitikkoja?
Entä jos olisi käyttäydytty vanhojen kansojen kulttuurin tavoin ja istuttu persiitten päälle. Eduskunnan istuntosalissa istuminen kun tuntuu hedelmättömältä! Enimmäkseen suunsoittoa ja vastapuolen nälvimistä. Ja vaalityötä!
Sain hyvää hoitoa, jota silläkin hetkellä koin. Ainoat kohtaamani epämiellyttävyydet tulivat henkilöiltä. Ei systeemin vikana.
Kohtuullisesti toimiva systeemi. Miksi ei vain alettu järkeistämään?
Tuhlattu aikaa ja energiaa, rahaakin? Sinä aikana olisi ennättänyt korjata monta epäkohtaa, jos olisi ollut kanttia tunnustaa tehottomuutta.
Mistä sitten säästetään? Sairaanhoitajista, lääkäreistä, tai muusta henkilökunnasta? Esimiehistäkö ei mielellään? Pomoja pomojenkin päälle halutaan! Kun pomoiksi kelpaa poliitikot!
Jos joku sanoo ymmärtävänsä sotesoppaa, niin valehtelee. Kukaan ei pysty laskemaan edes miten monta yksityiskohtaa se sisältää. Tuhannet eivät riitä numeroiksi! Eikä kymmenet tuhannet!
Miljooniako?
IkiWanha eppäelöö, että sotkuinen soppa tulee. Ja hinta nousee. Entä miten paljon kustannuksia tulee läänien korvaamisella?
Kokonaisuutta ei poliitikot pysty hahmottamaan.
Kirjoitin taas tajunnan virtaa....
