Jari Tervo viisastelee: "Asuuko jumala Vantaalla?" IkiWanha kysyy: Onko Jari Tervo uskovainen?
Minä vähä eppäelen!
Jari Tervoa harmittaa taantumukselliset pölkkypäät, kuten minä. Onneksi Suuri kirjailija ei tunne minua, eikä lue kirjoituksiani. "Tasa-arvoinen" avioliittolaki ei tarkoita tasa-arvoisuutta. Tarkoittaa erivapautta. Erivapautta homoille. Homojen hyysäys menee kaiken edelle. Me heteroraukat onnettomat, emme saa edes omistakaan joukoistamme puolustajia.
Vetoavat uskontoon ja Raamattuun. Jari Tervon sympatian saa piispa, joka kannattaa homojen siunaamista vastoin Raamattunsa oppeja.
Jonkin verran huvittavaa on vetoaminen uskontoon kummankaan puolen kannattajilta. Jumala ei tule sanomaan mielipidettään, sallitaanko homojen avioliitto, tahi ei. Tässä asiassa ei IkiWanha ole väärässä, kunnes toisin todistetaan. Eikä Jumala ole määrännyt ketään minkään valtakunnan johtoon, vaikka jotkut sellaista väittävät.
Jari Tervo on saavuttanut aseman, jossa mitä ilmeisimmin kohoaa "keltainen höyry" yläkertaan. Jari Tervo ei ole väärässä. Toisin ei ole todistettu.
Jari Tervo ei puutu perusasiaan: Homous on poikkeavuus. Homous on luonnonvastainen. Näissä "imeväisten" lahkoissa, joihin kuulumme, tarvitaan uros ja naaras.
Kaiken elollisen perustana on elämän säilyttäminen. Meillä se tapahtuu jatkamalla sukua parittelemalla.
Homojen parittelu jää hedelmättömäksi.
Sellaistakin kuisketta olen kuullut, että jotkin mönkijät sikiävät ilman siitosta. Joillakin ötököillä kuuluu olevan molemmat vehkeet ja "antavat" toisilleen tarpeellisen.
Opettivat minua: "Homostelevathan eläimetkin." Ikään kuin en tuota tietäisi. Olen nähnyt.
Sama lisääntymisen tarve käskee homostelemaankin, mikä lisääntymäänkin. Elokuvassa sanoi roolihenkilö: "kukaan ei ole täydellinen."
Kaltaisillamme eläimilläkin homostelu on poikkeavaa.
Jokaisesta poikkipuolisesta sanasta syytetään homofobiaksi. Sitä en tunnusta olevani. Tunsin kaksi homoksi tunnettua miestä. Kohtasimme usein asiakaspalvelutilanteessa. Käyttäydyimme normaalisti. Arvostimme toisiamme ihmisinä, he minua ja minä heitä.
Senkin seikan tunnustan, jonka huomion olen tehnyt. Homoissa on paljon lahjakkuutta, lahjakkaita yksilöitä.
Aikoinaan kun luin merkkihenkilöistä, ei silloin mainittu "suuntausta". Kursailemattomana aikana ilmeni uskomattoman moni heistä homoiksi.
Avioliitto on yhteiskunnan säätämä instituutio, jumala ei sitä säätänyt. Eikä tämä kristittyjen seremonia ole ainutkertainen ja oikea. Se on laadittu tarkoituksen mukaiseksi määrättyjä tarpeita palvelemaan. Liitoja on monenlaisia. Pitäneekö paikkansa eskimoiden tapa? Varsin erilainen ja hirvittävän "syntinen". Eivät he ole tienneet mitään synnistä, ennen kuin kristityt tunkeutuivat heidän maailmaansa. Kysyn vain ovatko he kristityiksi pakotettuina onnellisempia kuin ennen "pakanoina"?
Kumpi oli lähempänä jumalaa? Pakana eskimo vai tekopyhä kristitty? Kumpi oli lähempänä luontoa?
