Lennokit

Suomessa vaikuttaa sotahulluus. Tankit jyrää ja pommarit pörräävät. Sotaharjoituksia hehkutetaan.
Vinoilevat suomettumisesta ja rähmällään olosta. Eivät anna arvoa tosiseikalle, että Suomi pystyi mahdottomaan. Säilytti rauhan ja kehitti talouden. Suomen talous linkuttaa, silti se on maailman huippua. Nykyiset poliitikot ovat kyvyttömiä. "Saatanan tunarit".

Ihmiset sanoivat: "Sota on syttynyt". Aikuisempana pohdin: -- Mitenkä sota syttyy? Kuka sytyttää?
Talvisodan "syttyessä" olin seitsemän vuoden. Kaikki käsitteet ja asiat tietenkin outoja. Hannes Soiniselta kysyttiin: --- minkälaista se sota oli?
---- Se ol outoo hommoo.

Ajankohta pitää muodostaa mieleen. Päättelen olleen talvisodan loppupuolella.  Keskitalven jälkeen, koska oli loistava auringonpaiste ja aurinko melko korkealla. Paksu hanki kimalteli. Havahtuivat varmaan jyrinään. Ulkona Korpelan pihassa katsottiin lentokoneita "Ryssän koneita".
Kolme mustaa konetta jyrräsi matalalla. Kaksi isompaa ja yksi pienempi. Näky tuntui pelottavalta.
Jahtasivat Iisalmea rautatien risteystä. Sekä Ylivieskaa.  Nämä olivat paluumatkalla Ylivieskasta.
sieltä katsottu suora linja johtaa Kuopion eteläpuolitse lähelle Parikkalaa. Kun aloin ymmärtää, arvelin: --Tokkopa onnistuivat pääsemään "illaksi kotiin?"

Hornetit vanhettuu, pitää ostaa uusia.
Nykyisten koneiden ostoa pidin turhana, eivät ne ole puolustusaseita. Ovat isojen poikien leluja. Kirjoitinkin Ö-mappiin. Niillä ei ole muuta virkaa, kuin lentäjien koulutus. Nato?
Minkä verran ne vaikuttivat rauhan säilymiseen Suomessa?  Kuka niitä pelkäsi?
Kaikkein hulluinta oli Islannin ilmavalvonta. Täysjärkisenä pidetyt miehet "operoivat", Naisetkinko?
USA veti tukikohtansa pois. Tarpeettomana! Venäjä ei sinne turhaan työnny.
Sanovat sodankäynnin muuttuvan. Muuttuu vasta sitten, kun aletaan käymään RAUHAA.
Suomi on käynyt rauhaa menneinä vuosikymmeninä ja voittanut. Vasta nyt länsivaltojen vallanhalu nakertaa pakotteiden mukana Suomeakin.  Hävitään!

Atomiase ei estä terroritekoja Ranskassa. Eikä uudet hävittäjät takaa Suomen turvallisuutta. Takaako Nato? 
"Minä vähä eppäelen".  Nykyisiä hävittäjiä hankittaessa vakuuttivat, ettei niiden hinta vaikuta, se sisältyy puolustusbutjettiin. Mistäs ne varat otetaan? Kyllä se vaan valtion pussi laihtuu.
Selityksiä saavat keksiä ja käyttää "luovaa mielikuvitusta" niin kuin Ilkka Kanerva totesi.
Mitä niillä koneilla ja ohjuksilla tehdään? Minkä maan kamaralle ammutaan? Omanko?
Lainaan Neuvostoupseerin kirjoittamaa:
"Suomalaiset taistelevat sitkeästi omalla maallaan."  Liittyy Ilomatsiin.
Siinäpä se: Omalla maallaan! Tehtäköön niin vastaisuudessakin!  

Amerikkalaista raskasta kalustoa toivat Itämerelle. Suomenkin edustajat toistavat: "Se vakautti tilannetta Itämerellä."
Paskapuhetta ja hurskastelua.
Uusia hornetteja ei pidä ostaa. Rahoille on tärkeämpää käyttöä. Natoon ei pidä liittyä. Miksi unohdetaan? Vai eikö ymmärretä? Nato ja Warsovan liitto perustui ajatukseen pitää sota mahdollisimman kaukana omalta alueelta. Kumpikaan ei ajatellut ensisijaisesti RAUHAA.

Krim ja Ukraina ovat kaukana USA:n rajoilta. Warsovan liitto hajosi. Miksi USA:n sotakoneisto ydinaseineen työntyy Venäjän porstuvaan? Ei Venäjä uhkaa USA:ta. Vaikka haluaisikin, ei se pysty. "Diplomatia on itse asiassa sujuvaa valehtelua." Vai onko propagantaa väite, että USA:n ohjukset ovat Irania varten!!??  Iran on kaukana Ukrainasta ja vielä kauempana USA:sta.
"Eivät he meidän sinisten silmiemme tähden."
Vakuuttavat, että Nato puolustaa yhtä hyvin myös Riikaa tai Tallinnaa kuin muitakin kaupunkeja.
Voi pyhä yksinkertaisuus!?
Jos rytinä alkaa, silloin on aivan yks hailee, olemmeko yksin, kaksin tai monin, Se on täydellinen katastrofi! Sinä ei auta Maamme-laulukaan. Ei loitsu, eikä rukous!

Miksi Suomen johto keskittyy  sotakaluston hankintaan? Miksi ei kaikin voimin puolusteta RAUHAA? Sodan jälkeen vaikutti semmoinenkin lahko: "Rauhan puolustajat". Porukka oli kaikkea muuta kuin nimensä mukainen.

En ymmärrä? Kun Suomi onnistui luovimaan maailman myllerryksestä, sille eivät suurisuiset anna mitään arvoa?! Pilkkaavat meitä "suomettujia".

Vilpitön kunnioitukseni ja arvonantoni Tasavallan Presidentti Sauli Niinistölle, kun puolusti ryhdikkäästi toimintaamme Ruotsin arvostelua vastaan.
Muuan Ruotsin poliitikko erehtyi tunnustamaan: "Onneksi meillä on suomalaiset!"
Siitäkös äläkkä nousi Svean maalla. Ei niin saa sanoa!
"Totuuden puhuja ei saa yösijaa."

Tässä Karhun naapurina sopii lainata runoa:
"Sanoi petäjälle sieni, kelpaa sentään olla pieni."         

Politiikkaa

"Tätä se mun uneni tiesi!"
Äänestin vastaan. Olen tämän tunnustanut teksteissäni usein. Perusteluni sisälsi yksinkertaisen savolaisen lausuman: "Se on niin sekanen seurakunta." Eurooppa! En kirjoita gradua. Eikä ole muistiinpanoja, siis en voi sanoa nimeä. Amerikkalainen sanoo kirjassaan: "Eurooppa on ollut epäjärjestyksessä vuodesta 1914."
Pätee yhä!
Miksi äänestin vastaan?
Minulle sanovat usein: "Sinä et tiijjä mitään."  Yhtä usein sanovat: "Minä tiijjän!" Eihän kukaan tiedä. Päätelemme todellisuutta kuulemamme, lukemamme ja kokemamme perusteella.
Kansanäänestyksestä pitävät porua. Kansanäänestys ei tuo esiin totuutta. Suomenkin EU-äänestyksessä ratkaisivat puolueet ja etujärjestöt. Kuin lammaslauma. Kuinka voikaan olla muuten?
Suuria asioita ei ymmärrä monikaan tavallinen tallaaja. Ei näytä ymmärtävän poliittiset edusmiehetkään?
Juupas, eipäs, juupas, eipäs, entäs sitten? Onko yksi totuus vai kenties monta?
Ehdottomana totuutena pidetään: "Aurinko laskee länteen."
Eihän aurinko mihinkään laske, maapallo vain kääntää kylkeään, saadakseen auringon lämpöä joka puolelle.

EU-kriittisyyteni perustuu julkiseen uutisointiin ja vähäiseen historian lukemiseen.
Saksa oli toisen maailmansodan suurin häviäjä. Vai oliko? Suomi oli häviön puolella. Todella? Suomi selvisi ahdingosta ja Saksa vaurastui. Saksa on talouden mahtivaltio. Ylivoimainen Euroopassa. Tuntee arvonsa johtavana Euroopassa.
Ranska on ylpeä. Selvästi se ilmenee de Gaullen kirjasta. suunnilleen tähän tapaan: "Tarvitsemme oman ydinaseen. Emme halua Amerikan johdolla Englannin päättävän meidän puolestamme."

Kukoistuksensa aikaan Brittiläisessä Imperiumissa ei aurinko laskenut koskaan. Puoli maapalloa oli alistettuna.  Englantilaiset valloittivat ja orjuuttivat "alempiarvoisia? kansoja. Mahtiaseman menettivät, mutta sen vaikutusta on vielä.
Äänestyskäyttäytyminen herättää huomiota. Vanhemmat äänestivät eroamisen puolesta. Historiastako johtuen? Nuoremmat äänestivät pysymisen puolesta. Johtuiko vähemmästä historian painolastista?

Ja sitten Välimeren maat. Varsinainen sekamelska!

Surkuhupaisa tarina Olli Rehnin komissaarius. Olli rukan piti laajentaa EU-ta?!
Suomen hakiessa jäsenyyttä, vouhkasivat miten Suomi saadaan EU-kelpoiseksi.
Myöhemmin liitettiin semmoisia maita, jotka eivät Olli Rehnin elinaikana saavuta tasoa, jolla Suomi oli paljon ennen jäseneksi hakemista!  Laajentumishanke todistaa EU-n herrojen tyhmyyden.
Entä pakkomielle Turkista? Suunnittelivat pihtisynnytystä. Ei Turkki ole Eurooppaa.
Mitähän tuosta tulisi, jos Turkki olisi jäsen? Sarjassaan tyhmiä kysymyksiä! Semmoisia esitän usein.

Ounastelin hajoavan vääjäämättömästi. En arvannut, että se alkaa näin pian! Jo minun elinaikanani.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?  Kukapa tietäisi?
"Jää nähtäväksi".

Aamutoimia.

Ne ovat enimmän aikaa laatikossaan, nimittäin "korvakorut". Nostin ne korvalleni ja piipitys ilmaisi paristoissa virtaa.
Eteisessä valmistautuessani kuulin pitkästä aikaa kärpäsen pörinän. Vähiin ääniin tottuneet korvani havaitsivat runsaasti ääniä. Liikenteestä ja aseman rakennusäänet tuntuivat suorastaan häiritseviltä.
"Linnut karjuivat". Tuommoista ilmaisua käytti ikäleidi, joka tuli Amerikoista käymään kotimaassa.
Valitti häiriötä, ei saanut nukuttua.
Korviini tuntui suorastaan karjunnalta, varsinkin naakkojen meteli.

Kaksi joutainta juorusi penkillä. Ohi kulkiessani erottui joku sana. Kuulin selvästi marketin kassan mainitsema hinta.

Joskus aikaisemmin kuultuani: bom, bom. bom...... Se on niin epämääräinen ääni, kun se yllättäen alkaa pimputtamaan, ettei heti tajua, mistä se tulee? Voimakas pimputus kertoo virran vähyydestä.
Riisuin korut korviltani, poistin paristot ja korut laatikoihinsa.
Huomenna käyttöön.
  

politiikkaa

Keskimittaisen oloinen, vaatimattoman näköinen Sauli Niinistö on mies paikallaan Presidenttinä. Arvostukseni kasvoi pitkän vuosikasvaimen hänen puheidensa kuultuani.
Näyttää siltä että omahyväiset Ruotsin edustajat eivät anna arvoa sille, kun Suomi suurin uhrauksin pysäytti Neuvostoliiton pyrkimykset, jotka olivat osa sosialistiseen maailman valloitukseen.
Joku Ruotsin poliitikoista erehtyi sanomaan:
--- "Onneksi meillä on suomalaiset".
Siitä vetivät ruotsalaiset herneen nenäänsä. Jonniinmoinen meteli. Se näyttää unohtuneen. Siinäkin pätee sanonta: "Totuuden puhuja ei saa yösijaa".

Suomalaiset historian asiantuntijatkin tahallaan huitovat harhaan. Kirjoittavat sodista sankaritarinoita.
Kertovat, miten Neuvostoliitto pyrki katkaisemaan Suomen kahtia. Olenko minä niin jumalattoman tyhmä?
Tosiasia on, että Suomi oli sivuseikka. Tavoite oli paljon suurempi. Suomalaiset olivat "elämää suuremmat". Se pitäisi ymmärtää. Ehkä joku? Varmaan ymmärtävätkin, mutta hurskastelevat.

Muutaman kerran näin teeveestä dokumentin Norjan rannikon vaiheista. Pohjanmeren rannikolle oli pyrkijöitä. Englantilaisetkin. Sinne pyrki Stalin kaikella tarmollaan. Kuka esti?
Stalin joutui sanomaan:
---  "Te olette vaarallisempia kuin uskoimmekaan!" 

IkiWanha korpifilosofi kysyy: Jos pidetään kansanäänestys siitä, pitääkö Suomen osallistua sotiin? Saako Suomi pommittaa vieraan valtion aluetta? Tämänhetkisen tuntuman mukaan kansa äänestäisi kieltävästi. Minäkin.
Miksi sitten pitää tuhlata pienen maan varoja hävittäjäkoneiden ostamiseen?? Ei niillä puolusteta Suomea. Ja maailmanpolitiikka pitää jättää isommille harteille. Suojelkaamme itseämme.

Miksi minä mitätön ihminen vaivaudun ajattelemaan pääni puhki tämmöisiä?
Miksi viisaammat eivät ratkaise?

Hitlerin haamu

Italiassa tapahtunut paheksuttava skandaali. Jakaneet kylkiäisenä kirjaa Mein kampf. Miksi tuo nähdään suurena syntinä?  Katson tuon kirjan lukemista sivistykseen kuuluvaksi. Kunpa Euroopan johtajat olisivat tutustuneet siihen aikanaan.

Luin opuksen joka sanan tarkkuudella. Enhän siitä paljoa muista, vain pääpiirteittäin periaatteet.
Itseni lisäksi sen tunnusti lukeneensa Heikki Hirvensalo. Kysyin häneltä siksi, että suomentajan sukunimi on Hirvensalo. Ei kuulemma Heikin lähisukulainen, toista sukuhaaraa.

Onko kirjan lukijoita niin pieni joukko, ettei kohdalleni ole sattunut. Vai eivätkö uskalla tunnustaa?
Viimeksi huomasin seikan hiljattain. Kun lainaan jotain kirjoista tai puheista, päättelevät minun olevan samaa mieltä?!
Uimahallissa erehdyin kertomaan Vuokatin Urheiluopiston vanhoilta ajoilta. Opisto oli alkutaipaleellaan. Pitkäaikainen Emäntä kertoi käyttäytymisestä:
 --- Parhaiten käyttäytyivät nyrkkeilijät. Huonoiten käyttäytyivät mäkimiehet ja jääkiekkoilijat.

Saunakaveri veti herneen nenään. Aloitti pitkän esitelmän opettaakseen minua.
Enhän minä kertonut omaa mielipidettäni vaan faktaa, jonka kertoi Vuokatissa majoitusta kymmeniä vuosia hoitanut ja urheilijain käytöstä nähnyt vastuuhenkilö.
Vaikka kuinka halveksisi nyrkkeilyä, siihen hänellä on oikeus, niin uskon asiaa tuntevan emännän sanomaa.

Neuvostoliitossa oli kirja kielletty. Vaikuttaa siltä, kuin se olisi edelleen monen tahon kieltämä.
En ole fasisti. En uusnatsi, enkä vanha natsi.  Kirjan lukeminen ei tehnyt minusta paholaista, vaan sain kiinnostavaa tietoa. Jörn Donner mainostaa: Lukeminen kannattaa aina. Kannatti lukea tuo kirja. Se pitäisi olla oppikirjana.
Tosiasiassa kirja ei jaksa monia kiinnostaa, on pitkäveteinen ja huonosti toimitettu. Sattui olemaan opus Pielaveden kirjastossa ja sattui semmoinen vaihe elämässäni, että oli aikaa. Nopeana lukijana selvisin kohtuullisessa ajassa.

Lainasin kirjan siksi kun tiesin mikä se on.
Kirja ei tehnyt pahojaan, vaan ihmiset. Sellaisetkin, joista useimmat eivät ehkä kirjaa lukeneet.
Hitler ei salannut periaatteitaan.
--- Juutalaisen nähdessäni ajattelin: - Tuokin on saksalainen.  Myöhemmin havahduin: - Onko tuokin saksalainen?
En tietenkään muista sanoja vaan tarkoituksen.

Media liioittelee mainitessaan uusnatsit. Eivät he tee vallankumouksia. Hitlerin aikaan ruskeapuseroiset pieksivät tuommoiset pahanpäiväisesti.

Surku ja vahinko kun kirjoja poltetaan.    

Sanaseppo

Omia vahvuuksiani en ole uskaltanut tunnustaa itselleni. Nyt vanhuuden kynnyksellä, kun on toinen jalka haudan partaalla, vähitellen turha vaatimattomuuteni ja alemmuuskompleksini, saavat hiukan sumuverhoa peitokseen.
Huomasin, miten vahva alemmuuskompleksini on, ilmenee siinäkin, että kyseiseen sanaan kirjoitin kolme M.ää.

Nyt jo uskallan tunnustaa olevani "sanaseppo". 
Ristisanatehtäviin en jostain syystä innostunut. Nyt myöhemmin, kun joskus vilkaisen, ilmenee ongelma; että helpot ovat liian yksinkertaisia, että kiinnostaisivat. Vaikeat taas eivät aukene. En ole pysynyt mukana kehityksessä.

Tuija kyseli usein sanoja. Arveli: -- isä tietää tämän. Usein tiesinkin, tai ainakin jotain sinne päin.

Kryptot ovat enemmän makuuni.
Niissä muodosta ongelman vihjeruutujen kasvot. Niistä on vaikeaa tunnistaa. Varsinkin julkkiskaunottaria. Sanoin sitä itselleni huonoksi kasvomuistiksi. Keksineet sille termin: "kasvosokeus". Vertasivat lukihäiriöön, jota ennen sanoivat sanasokeudeksi. Semmoinen ominaisuus (vika?). Lukihäiriötä ei ollut. Testattu 485 sanaa minuutissa. Kasvosokeus on todellinen.

Itselleni en tilaa lehtiä. Tulee "Sydän" ja "Savon Voima". Lehdestä ei ole muistikuvaa. Tartuin kryptoon.
Avainsanan vihjeessä näkyi naisen kasvot. Semmoiset persoonattomat naisen kasvot. Kauniin naisen kasvot.  En tunnistanut. --- Jokin missi tai malli? Enhän minä tunne?
Sanoivat ennen ehostamiseksi. Miksi nykyään meikataan naiset, niin että kaikki näyttävät posliininukeilta. Kaikki samalta näyttäviä???

En luovuttanut.
Sukelsin tehtävään toiselta kantilta: Montako kirjainta esiintyy eniten? Mahdollisia ovat: A ja sanan lopussa N, sekä monikon T.
Pääsin alkuun. Sitten muutamien puustaimien kohdalla pähkäilin naisen kasvoista etunimeä. Tavoittelin nimiä: Taimi ja Raili.
Ei sattunut kumpikaan.
Sain tehtävän lähes valmiiksi. Väkisin muotoutui: "Saimi". Sain sanaston valmiiksi, mutta enhän minä tiedä, kuka tämä Saimi oikein on?  

Tämmöinen korpifilosofi on jo niin vanha, että kulttuuri pääsi livahtamaan ohi. Julkkiskulttuuri.  Tarvitseeko minun hävetä, että ei ollut häivääkään tiedosta, että Saimi Nousiainen on Euroopan kuulu malli, mannekiini!!!!? En ollut kuullutkaan! Ennen kuin lehden tehtävästä. Meni vielä tovi, ennen kuin selvisi.
Nyt samainen Saimi esiintyy mediassa, jopa politiikassa. Pitkine säärineen sukunimellä Höyer. Vieläkään en tähän hätään muista sukunimensä oikeinkirjoitusta. En viitsi tarkistaa.

"Sateenkaariperhe"

Sateenkaariperhe ei ole perhe. Porukka, johon minä synnyin ei ollut perhe". Nyt repivät otsikoissa: "Kuka opettaa poikaa kusemaan pusikossa?" Tuommoista typeryyttä en ymmärrä. Tosin "viisaammat" ovat ymmärtävinään minut ymmärtämättömäksi, ts. tyhmäksi

Lapsen pystyy kasvattamaan täysjärkinen täyskasvuinen ihminen. Mutta ei pidä vääristellä. Kun adoptiovanhemmat kysyvät todellisuudesta, siinä on kysymys aivan muusta kuin pissaamisesta.
Hiukan tummempi-ihoinen kysyy mummoltaan saunassa:
--- Miksi minä olen näin musta?

Kun nainen haluaa ja saa mahdollisuuden kasvattaa lapsen, jonka onnistumiseen minä täysin luotan, niin ei saa  teeskennellä.
Samaa sukupuolta saavat minun puolestani tehdä mitä hyväksi tuntevat. Määritelmä "sateenkaariperhe" on harhauttava.
En ole uskovainen. Kaikki jumalat ovat ihmisten keksimiä. Hallinnan välineitä. Kaikki uskonnot ovat opetettuja. Lapsesta asti manipuloituja.

Homous ja lespous ovat poikkeavuuksia. Luonnon järjestyksen vastaisia. Kukaan ei pysty toisin todistamaan.

Ajatukseni ovat selkeitä. En ole uskovainen, mutta en polta kirkkoja. En myöskään "kivitä" "poikkeavia".

Nyt kirkon piirissä ovat "ymmärtävinään". "Hyväksyvinään" "sukupuolineutraalin" avioliiton kirkon hyväksymäksi.
Ennen nämä "piirit" luokittelivat kaltaiseni "syntisiksi". Kauan ei ole siitä, kun lakkasivat merkitsemästä kirkonkirjoihin määritelmän: "äpärä".
Nyt kirkko hyväksyy "putkessa" tuotetun ihmislapsen. Eikö tuommoinen olekaan syntinen äpärä?
Onko tuo "Jumalan luoma"? 

Minua ei kukaan opettanut kusemaan seisaallaan. Kukaan ei opettanut muutakaan elämässä tarvittavaa taitoa.

Uskontoa kyllä tyrkytettiin.  Sana: SYNTI mainittiin jatkuvasti. Siksi kirjoitin sen isoilla.
Huomaan liikkuvani tunteiden alueella; tulee paljon näppäinvirheitä!?

Nyt Suomessa on ongelma. Islaminuskoisten Ramadan! Sitä sanovat paastoksi. Mitä paastoamista on, jos ollaan syömättä päivällä ja mässäillään yöllä!?
Ja milloin on yö? Suomessa on nyt yölläkin valoisaa.
Pohtivat: minkä kaavan mukaan aikataulutetaan? Mikä kulttuuri otetaan huomioon? Eikö se ole heille kaikille sama?
Jos ratkaiseva on auringon lasku, niin miten Utsjoella vietetään Ramadania? Ollaanko syömättä, juomatta ja... kuukausikaupalla?

Uskontojen mahti vaimentuisi, jos ihmiset vaivautuisivat ajattelemaan ristiriitaisuuksia. Raamatun opeista niitä löytyy runsaasti. "Kirjanoppineet" selittävät, mutta tarvitseeko niitä uskoa? Jumalan sanaksi väitetty ei sitä ole. Se on ihmisten opettamaa.

Sekin on keksittyä, mikä kerrotaan Jeesuksen sanomaksi: "Menkää ja tehkää kaikki kansat...." Sitä noudattivat kirjaimellisesti: Valloittivat, alistivat ja orjuuttivat "pakanakansoja". Eurooppalaiset hallitsivat puolta maailmaa. Tappoivat "alkuasukkaita" sukupuuttoon.

Jyrääkö nyt Islam? Suomalaisiakin opetetaan viettämään Ramadania!!??

Lauantai

Eilispäivänä kipusin rinnettä ylös ja alas. Pehmyttä sammalikkoa. Tarkoituksena vahvistaa jalkalihaksia sekä treenata horjuvaa tasapainoaistia.
Hallilla uin 700 metriä ja tunsin itseni virkeäksi.
Tänä aamuna Tarpoilin taas männikkörinteellä. Juoksemaan pystyn vain pikku pätkän. Jos vähän tyyntyy, piipahdan vesillä. Josko uistimella jotain?

Syönyt sopivasti. Nukkunut riittävästi syvässä unessa. Mukillinen kahvia ei auta sakkipeliin. En osaa pelata ollenkaan. Vaikka olen olevinani täysissä järjissäni?

Torstai

Söin päivälliseksi semmoista ruokaa, jota nautin harvoin. Että sitä oli pakkasessa, johtui antamastani reklamaatiosta. Sain siitä hyvästä 15 euron edestä tuotteita. Otin makkaraakin. Eilisiltana oli semmoinen mielentila, että unohdin ottaa lihaa sulamaan. Tänä aamuna otin esille lenkkimakkaraa, jotain "herkkua". Se sulaa nopeammin kuin lihakönttä.
Pyörittelin pannulla voin ja sipulin kanssa. Kaksi reilua tomaattia ja pikku pätkä kurkkua kaveriksi.
Makkaraa vain oli hieman liian paljon. Söin kuitenkin kaiken kerralla.

Syönnistä kului jo nelisen tuntia, kun läksin uimaan. Olo ei tuntunut kovin hyvältä, mutta en välittänyt. Jaksoin uida vain kaksi altaanmittaa. Kävi rasittavaksi. Ylös, saunaan ja kotiin. Vatsassa tuntui oudolta.

Nousin autosta ja kävelin kohti ulko-ovea. Vastaani tulvahti huumaava tuoksu. Pihassa kookas syreeni avannut kukkameren täysille.
Istahdin hetkeksi istumakeinuun.

Vanhuus ja mitä muuta?
Onkohan viimeinen kerta tuntea syreenin tuoksu?
Aavistelen soutajan läheisyyden tummalla virralla.

Nyt kuitenkin otan jäisen lihan jääkaappiin sulamaan.

"Vaikka tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, tänään istutan puun".