Vältän katsomasta kovin väkivaltaisia tv-sarjoja. Johtuuko siitä, kun en ole väkivaltainen luonne. Kun näin väkivaltaisen kohtauksen, jossa lyödään, potkitaan ja ammutaan, tulee paha olo. Voi sanoa sellaista tapahtuvan, en hyväksy millään alueella yliampuvaa toimintaa. Erehdyn joskus katsomaan. Karmean kohtauksen jälkeen saatan ajatella sen vain näyttelyksi. Sitähän se on. Eläytyvänä tyyppinä koen helposti todelliseksi.
Väkivaltaisesta kohtauksesta päättelen: - Todellisuudessa ei noin rajusta kohtelusta selviä hengissä. Kuitenkin tarinan jatkossa pahoinpidelty jatkaa toimintaa.
Kaksi tosiasiaa. Elokuvassa esitys toimii mallina. Joukossa tyhmyys tiivistyy. Netissä mainittu kauheus viittaa molempiin. Matkittua ja porukassa riehuttua. Kolme nuorta rääkänneet kuoliaaksi ikäisensä nuorukaisen. Ylsityiskohtia ei tietenkään tuotu julkisuuteen, mutta kerrotusta voi päätellä tapahtuneen juuri siten, miten "elävistä kuvista" nähdään.
Itselleni on vaikeaa ymmärtää toisen ihmisen tappamista millään tavalla. Minua ihmetyttää, miten kukaan voi nauttia toisen elämän tuhoamisesta.
Jotkut sanovat: "Pahaa ihmistä ei ole". Väärin! Pahoja on ja heitä on liian paljon.
