Siinäpä sitä on. Touhottamista ja vouhottamista. Miksi nykyaikana pitää jouluna mässäillä, kun maailmalla jokunen miljardi ihmistä kokee puutetta, näkee nälkää? Sanopa se !
Maailman kärsivät lapset unohtuvat paavilta ja vatikaanilta, kun järjestävät joulumessun! Järkyttävä näytelmä uskomattomassa ympäristössä. Ei paljoa kalpene kommunistien paraadeista. Ei oikeastaan ihme. Katolisten jumala ja kommunistien jumala? Onko niissä eroja? Molempien nimissä orjuuttivat kansoja, teurastivat satoja miljoonia kansalaisia. Kumpikin kirjoittaa historiaa vääristellysti.
Lopetin messun katsomisen. Käänsin kanavaa kotoisemmaksi. Mitä sieltä tulikaan? Kummelia!!!
Sikäli hyvä esimerkki, että voi kysyä: - Ovatko nämä samasta maailmasta, samalta planeetalta?
Kävin kävelyllä. Illan suussa avasin näköradion. Konsertti. Erinomaisesti ohjattu fisuaalinen tarjotin. Epämusikaalisena en saa irti musiikin sielusta oleellista. Ihailen täsmällisyyttä. Voisipa valtioiden toimintaa johtaa kuin orkesterin kapellimestari. Diktatuuriako?
Artisti. Nainen isolla ännällä. Ehkä kaikki kirjaimet isolla? Hoikka, pitkä, loistavasti suunnitellussa puvussa. Suorastaan pursuava karisma. Onko tältä planeetalta? Suomalainen!!
Sitten lauloi pieni paksu mies. Aleksis Kivi kirjoittaa: "Haa mikä eroitus". Kaunis nainen ja ruma mies. Laulavat kumpikin "sivistyneellä kielellä."
Osaan vain tätä "barbaarista kieltä", Suomea. Suomen ollessa Ruotsin alusmaa, arvostelivat isännät: "Suomen kielellä ei voi tehdä korkeampaa taidetta." Tekemääni en tunnusta taiteeksi. Homautan kuitenkin Suomen kielen olevan verrattain vanhaa ja harvinaislaatuista. Vakoilijoillekin sopivaa salakieleksi.
