Kansakoulun Maamme kirjassa oli tuommoinen lause. Kuvassa oli talvinen maisema "lunta tulvillaan". Eilisillan kävelylenkillä nautin Pohjolan kauniista talvesta toisenlaisen kuvan kautta asutuskeskuksessa. Vasta satanut lumi antoi valaistusta. Puhdas valkoinen. Pehmoinen herkkä kuva maiseman ympärillä. Vain muutama auto liikkui lähes äänettömästi. Tuskin kuulin korvillani. Jaksoin kuvitella kuvaavani, tallentavani herkän maiseman. Saahan sitä kuvitella. En jaksa kulkea kameran kanssa. Ohi on.
