Paavo Arhinmäki

On meillä ministereitä! Paavo Arhinmäki esittää Kreikan avustuspaketin anteeksiantoa!!?? Voi että! Timo Soinikin näyttää hiljentyneen!"  Kurkotteleeko ylemmille portaille?  Timo Soini ainoana poliitikkona sanoi, että Kreikan avustaminen on loputon suo.  Onkohan Timo Soinilla kiikarissa jotain omaa, kun ei enää sano totuutta?

Koko Euroopan talous on perseellään. Eurooppa vain on niin rikas entiseltä pohjaltaan, että se porskuttaa silmät ummessa eteenpäin. Pitkänkin aikaa?
Entä kapistalisen maailman talous?  Japania pidettiin pitkään esimerkkinä, innovuuden ja tehokkuden mallimaana.  "Japanilaiset niin ja japanilaiset näin".  Japanilaiset tekivät "ihmeen".  Nousivat teollisen maailman eliittiin.  Entä nyt?   Japani mainitaan "kapitalistisen maailman" velkaantuneimmaksi valtioksi!  Missä piileksivät "idän viisaat"??  Onko heitä???

Paavo Arhinmäki saa esittä mitä lystää, hän ei istu seuraavassa hallituksessa.  Ikävä vain todeta, ettei seuraavassakaan hallituksessa liene sen enempää viisautta.     

Vakoiluako?

Blogin katsojatilastossa ihmetyttää lukuisat kontaktit USA:sta ja Venäjältä.  Samuli sanoi niiden olevan mainosten kärkkyjiä. Niiden lisäksi herää arvelu jostain muustakin.  Googlen sivuja epäillään ja varoitellaan. Omani on Googlella ja gmaililla. Automaatit siellä pelaa.  Teksteissäni joskus mainitsen USA:n ja Venäjän.  Hakukoneet poimivat sanojen perusteella.
Tullut ilmi, että Uuno Turhapuronkin viestejä saatetaan klarata. Myös korpifilosofin?  Erkkiä saavat vakoilla aivan kuin haluavat.  Hiukan arveluttaa, jos joku onkii pankkiyhteykseni ja lähettää sähköisen laskun, jonka automaatti perii samalla sekunnin miljoonasosalla?
Sekin tuntuu mahdolliselta.  Enkä voi ennalta ehkäistä. Vai voinko?  Pienet euroni sukanvarteen ja patjan alle?

Joku sanoo: "Mitä sinussa on vakoilemista?"   Niinpä niin, kun ei ole.  Mutta kun kyyläävät joka paikkaa. Meikäläisen on vaikea tajuta suurvaltojen vainoharhaisuutta. Se huipentui Neuvostoliiton tiedustelussa, eikä USA jää paljon jälkeen.  Lukenut niistä olen.

Muutamaan tekstiin sijoitin jonkun sanan venäläisten aakkosilla. Ihan muuten vain.  Liekö yhteyttä siihen, kun Venäjältä on paljon kontakteja?

Minuakin kyyläsivät Sotshissa v 1976 ja Moskovassa v 1984.  Moskovassa hotelli Berlinin aulassa kaiken aikaa istuvat ukkelit katsoivat pitkään.  Tiesivät minun olevan turistiryhmän jäsen.  Ihmettelivät kun kuljin yksin oma-aloitteisesti sisään ja ulos.  Kioskissa myyjättären silmät revähtivät kun ostin postimerkkejä lähettääkseni kortteja Ruotsiin. "Швецийи!?"  
Vein kortit kadunvieren postilaatikkoon.  Menivät perille!

Moskovasta lähtiessä vaunupalvelijaksi esittäytyi Suomea puhuva alkoholisoitunut miekkonen.  Nuhruisessa siviilipuvussa ei tehnyt luotettavaa vaikutusta.  Esiintyi kuitenkin avuliaasti. Toimitti meille pitkän keittiöveitsen mustan makkaran leikkaamiseen.  Rehvasteli puukkojunkkarin elein.  Viipyi vaunuosastossamme pitkään. Aamulla nähtiin "oikea" vaunupalvelija siistissä virkapuvussa ja koppalakissa.

Mitäpä se minusta kostui?  Suomalaisesta verstamiehestä.

Sotshissa huonetoverina oli eläköitynyt kapteeni. Hän puhui estottomasti sen valtakunnan omituisuuksista. Iltatilaisuudessa sijoittivat hänen viereensä Suomea taitavan naisen urkkijaksi. Istuivat vastapäätä. Kuulin heidän ideologisen keskustelun.  Kapteeni ei arkaillut omansa esittämisessä. 

Istuin illlalla hotellihuoneessa sängyn päällä jalat kohotettuna, nojasin kyynärpäillä polviin. Rentoutuneena mietiskelin päivän kulkua. Pieni votkalasi kädessäni.  Huoneeseen tuli vilkasta. Kapteeni heilui täytenä kapteenina keskellä lattiaa isoa konjakkipulloa heilutellen.  Toinen sammumispisteessä oleva suomalainen rojahti ovensuuhun tuolille.
Kaksi ruskeapukuista vantteraa miestä seisoi kapteenin edessä kasvot minuun päin.  Kiinnostuivat minusta.  Sanoivat nähneensä ravintolassa.  Toinen heistä sieppasi pullon kapteenilta kaataakseen siitä lasiini.  Peitin lasin kämmenelläni ja sanoin selvästi, että en halua.

Sihen asti kommunikoitiin Venäjäksi, kunnes ruskeapukuiset turhautuivat kapteenin sössötykseen, jossa ei ollut päätä enempää kuin häntääkään.
Toinen heistä unohti roolinsa ja lausui suomalaisen sanan: "Mannerheimlinja".
Päässäni niksahti ja menetin malttini.  Katsoin vihaisesti ja heilautin päätäni ovea kohti.  Kahdessa sekunnissa miehet olivat poistuneet ja kapteeni jäi huojumaan pullo kädessään.

Seuraavana päivänä kerroin heistä ryhmän jäsenille.  Sanoivat tutustuneensa miehiin, jotka esittäytyivät yliopistomiehiksi Tbilisistä.  Joku nainen sanoi heidän keskustelleen yhteistoiminnasta.
Kummoinen ihmistuntija ole, mutta arvasin millaisen "yliopiston" miehiä olivat.  Olin 44 v ja hyväkuntoinen, mutta noille en mahtaisi mitään fyysisesti.  Tänä päivänäkään en ymmärrä, mistä sain moisen rohkeuden ja henkisen yliotteen?  Minä arka ja epävarma ihminen?!
Mieltäni kutkutti.  Millaisen raportin antoivat esimiehilleen?

Päällepäin ei tietysti näkynyt, että olen vain savolainen "seppä".  Käteni ennättivät puhdistua.  Nuo ymmärrän siinä valossa kun käyttäydyin epätavallisesti ollakseni suomalainen.  En trokannut. Ravintolassa tanssin. Nautin alkoholia, mutta en ollut kertaakaan humalassa. Venäjän kielen kurssilaisena puhuin jonkun sanan venäjää.

Kurssilaisista iso osa oli "aatteen kannattajia".  Kapteeni vastakkaisen näkemyksen omaava.  Varatuomari Erkki Könkkölä maltillinen porvari. Ja minä jotain muuta. Hillitty käyttäytyminen ja matala profiili.     

Luontoa

Putsailin keittiössä rouskuja. Tunsin vasemmassa kädessäni jotain liikettä.  Hirvikärpänen! Kopistin sen altaaseen.  Raukka yritti kiivetä altaan reunaa ylös.  Teräksinen reuna on liukas, ei päässyt pohjan reunakourua ylemmäs. Räpiköi siinä.
Kohta tuntui ötökkä oikeassa kädessä. Altaaseen sekin.  Toisen seuraksi räpiköimään. Sain sienet kattilaan ja siivoilin. Räpiköijien niskaan roiskautin hanasta vettä.  Painuivat viemäriin.  Missä lie luonnonsuojelijat? Missä hirvikärpästen pelastajat?  Olisinko kutsunut pelastamaan? 
Mitä olisin tehnyt?  Litistänyt kuoliaaksi.  Lempeä luontoni ei salli moista julmuutta. Mitä sitten?  Turvauduin pehmeään menetelmään.  Poistuivat vaivattomasti näköpiiristäni. Pitikö viedä mokomat satiaiset metsään, samaan paikkaan, mistä sienet keräsin? 
Sieniä poimin isolta alalta, enkä tiedä minkä sienen seurassa kumpikin oli?

Annoin kertoa itselleni, että hirvikärpäset vaanivat puiden oksilla, josta hyökkäävät.  Miksi nämä tarttuivat minuun maasta?  Aikaisemmin lajikumppaninsa löytyivät korvista, niskakarvoista ja paidasta.  Nämä sienistä. 

Valtion rahakirstu

Jutta Urpilainen esiintyi jämäkästi.  Tämän aamun jälkiviisaat arvioivat Jutan vieneen pisteitä enemmän kuin Katainen!  Voi pyhä yksinkertaisuus! Mitä tekemistä on tyylipisteillä tai kannatuslukemilla, jos valtion budjetti on edesvastuuton, kuten Isokallio sanoi?

Mitäköhän varten peruskoulussa opetetaan algebraa, kun yksinkertainen päässälasku kertoo karun todellisuuden.  Totuus hukkuu sanahelinään.  Turhaan lässyttävät bruttokansan tuotteesta, joka on täysin virtuaalinen käsite ja harhaanjohtava.  Sehän kertoo vain kansan tuhlauksen määrästä, jota vastaan pitää olla tuloja.  Mutta kun tuloja ei ole tarpeeksi?  Ohemäen kansakoulussakin vähennyslaskuissa joutui lainaamaan seuraavalta numerolta.

Budjetin summaksi kertovat 53 miljardia.  Jos velkaa otetaan 8 miljardia, se on lähes
15 % budjetista.
Sitä ei makseta millään, eikä koskaan. Kukaan ei ota vastuuta. Eivät uskalla edes yrittää.  Valtion velka kasvoi kovin nopeasti 50:stä sataan miljardiin. 
Kokemus opettaa: Seuraava sata miljardia karttuu edellistä nopeammin.  Aivan kuin se toteuttaisi samaa kaavaa mitä autolla ajaessa nopeuden lisäys lisää ilmanvastusta.
Mitäpä minä ymmärrän? Ei tarvitsekaan.  Oman talouteni sain tasapainoon.  Pärjään niin pienellä eläkkeellä, jonka suuruista monet poliitikot eivät usko olevankaan? Poistun pian näyttämöltä, enkä ehdi näkemään katastrofia.
"Ensimmäisessä luokassa helvettiin".

Kestävyysvaje, huoltosuhde, kasvunäkymät, markkinatilanne, uudistukset, rakennemuutos jne.
"Sanojen vyöry virtaa ylitseni".  Kansa ja esivalta sulkee korvansa.  Eivät kuuntele "huutavan ääntä korvesta".

"Maltillinen tuloratkaisu".  "Keskitetty tupo".  Mitä tarkoittaa maltillinen? Miten selitetään "äärimaltillinen"? 
SAK:n Lyly sanoi tylysti: "Nollaratkaisu ei käy!"

Mutta kun tulee (se yhdestoista?) semmoinen tilanne, että tulee väkisten miinusta.  Valtion tilanne jo on siinä pisteessä.  Samoin kuntien.  Myös suuressa osassa maailman valtioilla.  "Se on hirmuista!" Sanoo Paasikivi haudassaan.

Kuulin vahingossa tv.stä nuorten puoluejohtajien muutamia sanoja.  Pyrkivät tekemään edullisen vaikutelman, mutta riitaa haastavat esikuviensa tavoin. Ei taida "pojasta polvi parantua".

Jyrki oli "fantastinen" ja Jutta "unelmoi".  Jutta sanoi valtion tilanteen olevan huonompi kuin tiedettiin.  Ei tuohon tarvita viisautta.  Numerot ja todellisuus kertoivat jo kauan sitten.  "Erkkikin" joskus vihjaili siihen suuntaan.   Kirjoittelikin.
Missäs olikaan semmoinen teksti: "... ja niin on aina oleva"
Yrjö Kallinen sanoi: "Me elämme unessa".
Elämmekö?  Vieläkin?

Kumpi matkii?

Muistamme Häkämiehen kohua herättäneen lausuman USA:ssa: "Venäjä, Venäjä, Venäjä!" Niin se vain on vähän kaikessa: Venäjä, Venäjä, Venäjä.
Jäin silmät ristissä töllöttämään ohjelmaa Suomi-iskelmästä.  Tunnettu musiikin ammattilainen Seppo Hovi lausui nuo samat sanat: "Venäjä, Venäjä, Venäjä".

Häkämies tarkoitti poliittisia mahdollisuuksia ja liikkumavaraa.  Seppo Hovi tarkoitti suomalaisten mieltymystä melankoliseen musiikkiin.

Se on siinä!  Suomen paikka karhun naapurina.  Sieltä on peräisin monet ominaisuutemme. Vaikutteita saimme sieltä.

"Ryssäviha ja pakkoruotsi".

Eduskunnassa on

Liian paljon nuoria
Liian paljon naisia
Liian paljon kauniita
Liian vähän rohkeita

Uutiset alkavat iänikuisten mielipidemittausten toitottamisella.  Mittausten perusteella pitäisi hallitusta vaihtaa "kolomesti päevässä." Vai tiuhempaanko?  Älyvapaata meininkiä.
Jutta Urpilaisen suosiota demarien johdossa mittaavat päivittäin.  Mitä hittoa meinaa suosion mittaus?
Valtakunnan asioiden hoidon kannalta se on yks hailee.

Äsken näkyi teeveessä demariministeri.  Nainen.  Naisten ja nuorten osuutta peräänkuuluttavat. Entä sitten?  Elämänkokemuksesta viis veisaavat.  Ministerin mukaan demarit eivät voineet toteuttaa kaikkia tavoitteitaan.

Ministeri puhui ympäripyöreitä. Ei vakuuttanut vanhaa korpifilosofia. Tärkeämpää näytti olevan ulkoiset seikat.  Miten paljon polvia jää näkyviin?!  Ministerin palkka ei riitä tarvittavaan määrään hamekangasta.

Vanhaa demaria riipaisi näkymä jossa Jutta retkotti verkkoverhossaan viikkolehden sivulla.
Silloin tuli mieleen pesäpallo-ottelu Pielaveden Suojalan kentällä v 1947.  Vastakkain olivat "kunnan ukot" ja konttorien naiset.  Kolmen naisen erinomainen huutosakki kannusti lyöntivuorossa naista: "Kynsissä jos kestää lakka, silloin et oo enää akka".
Kestääkö verkkosukat?

Jyrki Kataisen kokemattomuus paljastuu vääjäämättä. 
Kun katainen aloitti "fantastisena" pääministerinä, sanoin itselleni teeveen ääressä:  --- Jyrki-Boi pieree vielä verta.  Ajattelin, mitä eteensä tulee.

Military

Haparoivin askelin läksin "lenkille".  Sanan lenkille panin lainausmerkkeihin siksi, kun se sana tarkoittanee fyysisesti rasittavaa suoritusta. Tuntuu, etten pysty juoksemaan. Siispä kävelen.  Kävellessäni valitsen 60-asteen jyrkänteen. Pystyn kuitenkin kapuamaan sitä muutamien kymmenien metrien korkeuteen. Sydän kestää!
Hyvä mieli. On jo myöhäinen ilta ja näen harvojen autoilijoiden vilkaisevan kuljeksivaa vanhusta.
Tuntuu hyvältä palata kotiin. Siitä huolimatta, että sain kaikkea hyvää parin vuorokauden aikana, jonka olin poissa.

Herkistyneessä mielentilassa kiersin brandypullon korkkia vasempaan, joka tapahtuu nykyään tarpeettoman usein.
Voinhan katsoa töllötintä:
Tämän olen nähnyt ennenkin!  Hamina Tattoo. Hetkisen aistin, että ohjelma tapahtuu ajassa. Uusintahan se.  Yksi hienoimpia tv-ohjelmia! Vuodelta 2010.
Edellisellä kerralla katsoin sen vain visuaalisesti korkeatasoisena esityksenä.  Tällä kertaa heräsi ajatuksia, kysymyksiä ja oivalluksia.

Lulkuisia sankaritarinoita: Viikingit, Varjagit, Hunnit, Huovit, Tsingis-kaani. Keitä he olivat?  Valtaajia, ryöstäjiä, raiskaajia!?
Mitä varten on sotilasmusiikki? Viihdettä se on.  Yritetäänkö unohtaa hetkeksi verenvuodatus, ruhjotut ihmiset, kärsimykset ja oikeutetuiksi katsotut julmuudet? Entä Hakkapeliitat?  Suomalainen autonrenkaiden tekijä otti sen kunniakkaaksi koettuna käsitteenä tuotemerkikseen: Hakkapeliitta.
Keitä Hakkapeliitat olivat?  Yksinkertaisesti Ruotsin orjina ryöstämässä ja raiskaamassa Eurooppaa!
Ruotsin kuninkaalle uskollisina.  Uskollisinako?
Kenties paraatimanööverit ja torvisoitanta juhlistivat valllanpitäjien mainetta.  Sirkushuveja?

 Kansainvälinen tapahtuma. Useiden armeijoiden soittokuntia.  Arvelin, josko kukaan arvioisi Suomen puolustusta uskottavaksi näiden perusteella?
Suomalainen nuori soittaja hymyili viehättävästi panhuilun soittonsa lopetettuaan.  Hymyili!  Aikanani hymyily palvelustehtävissä oli ankarasti kielletty. Uhkasivat hymyn hyytymisellä!
Alokasaikanani vastauksena herra kapteenin kysymykseen murjaisin vitsin. 
Meitä paimentanut kokelas Keskinen ei pystynyt pidättämään hymyä, yritti piilottaa hymynsä kämmenensä suojaan.