Blogin katsojatilastossa ihmetyttää lukuisat kontaktit USA:sta ja Venäjältä. Samuli sanoi niiden olevan mainosten kärkkyjiä. Niiden lisäksi herää arvelu jostain muustakin. Googlen sivuja epäillään ja varoitellaan. Omani on Googlella ja gmaililla. Automaatit siellä pelaa. Teksteissäni joskus mainitsen USA:n ja Venäjän. Hakukoneet poimivat sanojen perusteella.
Tullut ilmi, että Uuno Turhapuronkin viestejä saatetaan klarata. Myös korpifilosofin? Erkkiä saavat vakoilla aivan kuin haluavat. Hiukan arveluttaa, jos joku onkii pankkiyhteykseni ja lähettää sähköisen laskun, jonka automaatti perii samalla sekunnin miljoonasosalla?
Sekin tuntuu mahdolliselta. Enkä voi ennalta ehkäistä. Vai voinko? Pienet euroni sukanvarteen ja patjan alle?
Joku sanoo: "Mitä sinussa on vakoilemista?" Niinpä niin, kun ei ole. Mutta kun kyyläävät joka paikkaa. Meikäläisen on vaikea tajuta suurvaltojen vainoharhaisuutta. Se huipentui Neuvostoliiton tiedustelussa, eikä USA jää paljon jälkeen. Lukenut niistä olen.
Muutamaan tekstiin sijoitin jonkun sanan venäläisten aakkosilla. Ihan muuten vain. Liekö yhteyttä siihen, kun Venäjältä on paljon kontakteja?
Minuakin kyyläsivät Sotshissa v 1976 ja Moskovassa v 1984. Moskovassa hotelli Berlinin aulassa kaiken aikaa istuvat ukkelit katsoivat pitkään. Tiesivät minun olevan turistiryhmän jäsen. Ihmettelivät kun kuljin yksin oma-aloitteisesti sisään ja ulos. Kioskissa myyjättären silmät revähtivät kun ostin postimerkkejä lähettääkseni kortteja Ruotsiin. "Швецийи!?"
Vein kortit kadunvieren postilaatikkoon. Menivät perille!
Moskovasta lähtiessä vaunupalvelijaksi esittäytyi Suomea puhuva alkoholisoitunut miekkonen. Nuhruisessa siviilipuvussa ei tehnyt luotettavaa vaikutusta. Esiintyi kuitenkin avuliaasti. Toimitti meille pitkän keittiöveitsen mustan makkaran leikkaamiseen. Rehvasteli puukkojunkkarin elein. Viipyi vaunuosastossamme pitkään. Aamulla nähtiin "oikea" vaunupalvelija siistissä virkapuvussa ja koppalakissa.
Mitäpä se minusta kostui? Suomalaisesta verstamiehestä.
Sotshissa huonetoverina oli eläköitynyt kapteeni. Hän puhui estottomasti sen valtakunnan omituisuuksista. Iltatilaisuudessa sijoittivat hänen viereensä Suomea taitavan naisen urkkijaksi. Istuivat vastapäätä. Kuulin heidän ideologisen keskustelun. Kapteeni ei arkaillut omansa esittämisessä.
Istuin illlalla hotellihuoneessa sängyn päällä jalat kohotettuna, nojasin kyynärpäillä polviin. Rentoutuneena mietiskelin päivän kulkua. Pieni votkalasi kädessäni. Huoneeseen tuli vilkasta. Kapteeni heilui täytenä kapteenina keskellä lattiaa isoa konjakkipulloa heilutellen. Toinen sammumispisteessä oleva suomalainen rojahti ovensuuhun tuolille.
Kaksi ruskeapukuista vantteraa miestä seisoi kapteenin edessä kasvot minuun päin. Kiinnostuivat minusta. Sanoivat nähneensä ravintolassa. Toinen heistä sieppasi pullon kapteenilta kaataakseen siitä lasiini. Peitin lasin kämmenelläni ja sanoin selvästi, että en halua.
Sihen asti kommunikoitiin Venäjäksi, kunnes ruskeapukuiset turhautuivat kapteenin sössötykseen, jossa ei ollut päätä enempää kuin häntääkään.
Toinen heistä unohti roolinsa ja lausui suomalaisen sanan: "Mannerheimlinja".
Päässäni niksahti ja menetin malttini. Katsoin vihaisesti ja heilautin päätäni ovea kohti. Kahdessa sekunnissa miehet olivat poistuneet ja kapteeni jäi huojumaan pullo kädessään.
Seuraavana päivänä kerroin heistä ryhmän jäsenille. Sanoivat tutustuneensa miehiin, jotka esittäytyivät yliopistomiehiksi Tbilisistä. Joku nainen sanoi heidän keskustelleen yhteistoiminnasta.
Kummoinen ihmistuntija ole, mutta arvasin millaisen "yliopiston" miehiä olivat. Olin 44 v ja hyväkuntoinen, mutta noille en mahtaisi mitään fyysisesti. Tänä päivänäkään en ymmärrä, mistä sain moisen rohkeuden ja henkisen yliotteen? Minä arka ja epävarma ihminen?!
Mieltäni kutkutti. Millaisen raportin antoivat esimiehilleen?
Päällepäin ei tietysti näkynyt, että olen vain savolainen "seppä". Käteni ennättivät puhdistua. Nuo ymmärrän siinä valossa kun käyttäydyin epätavallisesti ollakseni suomalainen. En trokannut. Ravintolassa tanssin. Nautin alkoholia, mutta en ollut kertaakaan humalassa. Venäjän kielen kurssilaisena puhuin jonkun sanan venäjää.
Kurssilaisista iso osa oli "aatteen kannattajia". Kapteeni vastakkaisen näkemyksen omaava. Varatuomari Erkki Könkkölä maltillinen porvari. Ja minä jotain muuta. Hillitty käyttäytyminen ja matala profiili.
