Näyttää muutamat lukeneen tekstejä.
Tuli semmoinen tuntuma, että veteraanit pitivät minua lähes maanpetturina, kun toin esille kirjan sisältöä. Ymmärsin pitää matalaa profiilia. Suunnittelin rakentavani kertomusten perusteella yhteenvedon ainakin Omeliaan ja Palloon liittyvistä. Niitä ei ymmärrä sijoittaa paikkaansa, jos ei tiedä taustoja tapahtumista. Tuli vastuita, enkä jaksanut syventyä. Tällä hetkellä aivoni toimivat loogisesti, mutta muiden harrastusten aikana en jaksa syventyä ja aikani käy vähiin.
Kirjoitan tähän julkisesti muistiini perustuen (se ei enää toimi virheettömästi). Lähinnä yleisluontoisesti.
Mainitsin kirjasta saamani tiedon mukaan, että Omeliasta pakenevista eivät tienneet kuuteen vuorokauteen mitään, ennenkuin ensimmäisiä ryhmiä ilmestyi Kiimasjärven tielle.
Veteraaneille sanoin, ettei heillä ollut radiota. Sanomani kumosivat heti. Se oli kuitenkin totta.
Suomalaiset siepanneet sähkeen, jossa sanotaan rykmentin tuhoutuvan. Täsmälleen sanasta sanaaan kertovat Venäläisten saaman sähkeen sisällön. En ruvennut selittämään, että se oli viimeinen sähke sillä laitteella. Pattereista loppui virta.
Kirjan tekstissä kerrotaan venäläisten poistuneen saarroksista kahdessa kolonnassa. Yksi meni kapeimmasta kohdasta Roukkulanjärven yli. Toinen kolonna kiersi Roukkulanjärven ympäri.
Tuossa se on kerrottu mahdollisimman epätarkasti.
Alemman tason sotilaan kertomuksesta saa käsityksen: Kyseisessä kohtaa järven rannassa ollut tukkeja. Sotilas kertoo toverinsa kanssa rakentaneensa lauttoja. Lautoilla meni upseereja, sekä niiden hevosia. Lauttojen rakentajille jäi tyhjät käteen. Tukit loppuivat. Kertoo kuinka he tylsillä kirveillä kaatoivat suuren rungon suurella vaivalla. Kätkivät tavaransa suuren puun juurelle. Dokumentit pani kenkänsä pohjalle. Seilasivat rungon päällä järven yli. Kengät putosivat järveen. Perille päästyä joku teki hänelle tuohivirsut.
Pienistä yksityiskohdista selviää joukossa olleen karjalaisia, Suomen heimoakin. Heillä oli taitoja selviytymiseen. Rakensivat lauttoja, tekivät virsuja.
Suunnistustaitoisia oli vähän. Toisen tahon kertomuksessa upseeri kertoo suunnistamisen vaikeudesta. Repaleisen maaston kartta näytti vaikealta.
Entä se toinen "kolonna"? Toisten kertomuksista pystyy päättelemään, mitkä koskevat Omeliaa.
"Toinen kolonna" sai ohjeen: Pelastautukoon ken voi! Sekasortoinen joukko vaelsi mistään tietämättömänä pitkin soita, maita ja mäennyppylöitä, tietämättä missä ovat ja minne mennä?! Kuusi vuorokautta ilman ruokaa. Joilla oli hevosia, teurastivat niitä ja keittivät kypärissä. Muutamat saivat kerosiinin hajuisia jauhoja. Neuvokas upseeri käynyt hankkimasta niitä rajavartioasemalta, joka oli suomalaisten hallussa, siellä oli vain pari suomalaista.
Kersantilla oli ratsu. Kierteli neuvomassa pakolaisia. Opastanut, miten pääsevät Kiimasjärven tielle.
Jäljennös pöytäkirjasta kertoo mitä alieversti Tshurilof toi Omeliasta. Toi??? Miesten lukumäärän ja aseet pistoolin tarkkuudella. Siitä ja toisesta kertomuksesta voi päätellä heidän menetykset. Tiiksan kylässä tapasimme pikaisesti sikäläisen veteraanin. Selvinnyt hengissä kerran autoremontin ja kerran sairastumisen takia.
Kertoo kuljettaneensa radioasemaa. Asema saksalainen ja auto amerikkalainen. Tämmöiset kertomukset kiinnostavat, mutta niitä ei ole tarpeeksi. Mieltäni askarrutti, jotta kuljettiko juuri SITÄ radioasemaa? Omeliasta säästynyt kuski.
Upseerin kertomus koskee todennäköisesti Omeliaa. Sotilaat mainitsevat harvoin paikkoja nimeltä.
Olleet pienellä kukkulalla. Aukean suon takaa näkynyt tulevan suuri joukko. Miehiä ja hevosia. Hämärän takia näkyi epäselvästi. Arviolta viitisensataa.
Ihmetystä herättänyt valkea vaatetus. "Lumipukujako kesällä". Hätäisimmät valmiina ampumaan. Upseeri katsoi kiikarilla. Miehiä ja hevosia tulossa matelevaa vauhtia.
---Odottakaa, älkää ampuko!
Sekin joukko saanut kehotuksen: "pelastautukoon ken voi! Kokonainen kenttäsairaala!
Jalkoihin haavoittuneet ja liikuntakyvyttömät hevosten selässä. Heikkokuntoiset pitelivät hevosten hännistä ja valjaista. Totaalisesti uupuneita, voi sanoa: kuolemanväsyneitä! Upseeri kauhistui: "Jos olisimme ampuneet?!"
Kirjoitin mukaellen, enkä meinaa editoida. Asia ilmenee suunnilleen. Jos elinaikaa jatkuu saatan paneutua aineistoon. Siinä tapauksessa korjailen virheiksi arvioimiani.
