lauantai 24. elokuuta 2013

Luonossa vitsauksiakin

Uimahallilla panin jalkoja aluspöksyihin. Havaitsin jotain.  Mitenkäs tuonne karvojen sekaan on jäänyt roska?  Siitä kelleksen ja reiden välistä yritin ottaa sen pois. Ei lähtenyt raaputtamalla. Otin sen sormien väliin ja vedin.  Se oli lujasti kiinni ja teki kipeää. Punkkiko vai jotain muuta?  Ilman lähilaseja en kunnolla nähnyt, vaikka se oli noin kuusi milliä pitkä harmaa lituska. Olkoon, tutkin kotona.
Riisuin kuteet. Vasemman, sen isomman kiveksen kyljessä näkyi vieras esine. Punkiksi sen arvelin.  Lääkäriinkö?  Semmoinen tieto on, ettei näillä seuduilla vielä ole niissä taudin kantajia.  Yritin kastella etikalla, jotta heittäisi henkensä.  Etikka kirveli vähän.

Kuulin aikaisemmin Tuijan kertoneen Ruotsin punkeista.  Sanoi punkkipihdeillä otettavan.  Sydän arpajaisista saadussa kynsienhoitopakkauksessa on hyvät atulat.  Niiden kärkiosa on hiukan viisto.
Viistous auttoi sovittamaan leuat ihoa myöten.  Venytin varovasti ulospäin. Iho venyi, mutta ei tuntunut kipua. Töplähti irti.

Katsoin jälkeä. Siinä ei näkynyt mitään vierasta, vain ihon väristä se pieni reikäkin. Panin sen paperin päälle.  Vielä elossa, pieniä mustia karvoja heilui.

Mistä se tuli?  Ruohikossa tai lehvistössä en liikkunut viime päivinä, enkä sinä päivänä muualla kuin kotona ja uimassa.

Ainoa mahdollisuus edellispäivän sienireissulta. Mutta miten?  Milloinkaan en mene metsään niin että paljasta ihoa näkyisi muuten kuin kasvoissa.  Jos itikoita ja hirvikärpäsiä esiintyy runsaasti, käytän suojaverkkoa.

Sen homman aikana sattui Timo soittamaan.  Timo sanoi:  --- Oot käynnä kusella, se on tarttunna kädestäsi.  Niinpä!  Se saattoi tarttua kotonakin. Perkasin sieniä.  Havaitsin hyttysiä.  Joka tapauksessa se majaili minussa vuorokauden.  Missä vaiheessa mahtoi imeytyä kiinni?  Kulki mukanani saunassa ja uidessa.

Näin kerran semmoisen kissan käpälässä. Semmoinen vihertävä herne.  Tämä oli puristunut litteäksi uimapöksyjen painamana.