Kauppojen ajat

Ajattelin vastauksia kysymyksiin, jos minulta kysyttäisi. Kukaan ei kysynyt, mikä oli itsestään selvä.
 --- Tarvitseeko  kaupat olla auki sunnuntaina?
 --- Ei välttämättä.
 --- Kannatatko vapaita aukioloja?
 --- Kannatan.
Saa olla kriittinen ja pitää outona näennäisen vastakkaisia näkemyksiä.  Tässä vain on esimerkki, ettei mikään ole itsestään selvää. Eri puolilta katsottuna asia näyttää erilaiselta.
   Olin kaupan palveluksessa kahdeksan vuotta. Siltä pohjalta ajatukseni ja mielipiteeni muodostuu. Silloin ei kaupoissa noudatettu työaikalakia. Ei Osuuskaupoissakaan. Ei myöskään Pielaveden Osuuskaupassa 1960 luvulla. Vasta sitten kun Lyhennettiin viikoittaista työaikaa ja samoihin aikoihin määriteltiin minimipalkat. Siihen asti tehtiin pitkää päivää ilman ylityökorvausta. Pielaveden osuuskaupassa oli esimiehillä kohtuulliset palkat, mutta liikeapulaisilla 200 - 300 mk kk. Minimipalkaksi määrättiin 560 mk kk. Jotenkin meni siten, että samalla havahduttiin noudattamaan työaikalakia. Näinkin pienet luvut horjuttivat osuuskauppojen taloutta. Työväen liikkeen osuuskunnat eivät toipuneet, niitä ei ole ollut pitkään aikaan.

Silloin ajattelin taloutta, niin tälläkin hetkellä.
    Väkeä siirtyi kaupunkeihin ja Ruotsiin. Pienten kauppojen liikevaihto laski. Palaverissa poliitikot kuulivat pikkukauppiaiden ahdinkoa.  Kalevi Sorsa lohdutti:
 --- Kauppiaskin voi mennä työttömyyskortistoon. !
Mitäpä siihen on sanomista?
   Ahdingossa oleva tuntemani kyläkauppias meni metsätöihin. Vaimo sinnitteli vielä myymälässä.
Itsekin osallistuin välillisesti pienkauppojen kurittamiseen. Sulo Eskelinen haki minut aloittamaan myymäläauton toimintaa. Tuli hyvä liikevaihto.  Kohta oli maakunnat täynnä myymäläautoja.  Niin paljon ei suinkaan tarvittu.
    Myymäläautot alkoivat jo vähentyä, kun vielä Aatto Tarvainen Joroisissa sai valtion apua kahden myymäläauton hankintaan. Julkinen asia oli lehtiuutisessa. Kyläkauppa on nykyään museoharvinaisuus. Vapaa aukioloaika tappaa lähes kaikki pikkukauppiaat. Tavaratalojen vuokralaiset ovat nykyajan "torppareita".  Lähes toivottomia.

Entä toinen puoli? Miksi meni näin? Mitä varten kaupat ovat? Se on kansan huolto, tarvikkeiden  toimittamista. Samalla liiketoimintaa. Jotkut rikastuvat. Vain suuret.
   Suuret toimivat tarkoituksen mukaisesti saadakseen mahdollisimman paljon voittoa. Kenenkä "selkänahasta"? Voitoista puhuessaan "kansa" käyttää tuota termiä.  Sellaista on vapaa kilpailu.

Meikäläisestä tuntui mahdottomalta suurten markettien menestyminen. Valtavat neliöt myyntitilaa.
Ne vain porskuttavat. "Palatseja" avatessa mainitsivat "uusia" työpaikkoja. Olivathan ne uusia, mutta eivät suinkaan kaikki lisääntyneitä. Niitä siirtyi jostakin, jotka eivät menestyneet "vapaassa kilpailussa".
   Sehän oli selvää tuhlausta, tyhjäkäyntiä, kun suuret tilat seisoivat tyhjän panttina suuren osan aikaa.
Nyt jossain tutkimuksessa mainitsivat: "Työllisyys ei lisääntynyt". Työllisyyden lisääntymiseen ei uskonut erkkikään. Joustavuus parani. Asiakkaat eivät tarvitse vahtia aukioloja. Pystyy järjestämään paremmin työaikaansa. Ruokakauppojen kiusalliset ruuhkat helpottuivat.
    Pelättävissä on liiallinen myyntitilan lisäys. Kun opittiin "rynnistämään", niin säilyykö harkinta?
Kehitys kehittyy. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu. Muutamat osaavat ennustaa, vai sanoisinko: Ennakoida.

Viime aikoina kehitys näyttää "vauhkoontuneen". Kestävätkö ihmiset ehjänä. Minua on ajan hammas jyrsinyt siksi paljon, ettei enää hetkauta. Seuraan ihmettelevällä katseella.                  

Ahma

Dokumentti kertoi Suomessa olevan 300 ahmaa. Käsittämättömän suuri alue Suomessa yhtä ahmaa kohden. Ei ollenkaan kumma, että ihmetyksen määrä oli minulla melkoinen.
   Talvikauden viimeiset tanssit tanssittu Leppävirran Seurakalliolla. Kotimatka alkaa viitostietä. Kääntyy Suonenjoen suuntaan. Ilta hämärtyi sen verran, että tarvitsi auton valot. Jonkin matkaa köröteltyäni vilahti jotain.  Vasemmalla puolella pientä vastaista kohoava  sivutie suuntautui loivasti ajosuuntaan. Hiljaisessa vauhdissa valo ennätti näyttää näytelmää.
   Pienen matkan päässä tiellä jotain saalista jakoi kissa, harakka ja ehkä joku kolmaskin. Vasta tiehaaraa ohittaessani havaitsin mustan otuksen: Voiko se olla ahma?! Näin sen selkäpuolelta. Ahma on siksi omanlaisensa elukka, ettei toista ole. Peto lyllersi saaliin jakoon. Havainto kesti vain muutamia sekunteja, eikä ennättänyt näkyvissäni haaskalle asti.
   Kirja kertoo: suomalainen suurpeto. Olin kuvitellut ahmaa huomattavasti isommaksi, sen takia oudoksuin sen kokoa. Piti avata netti tarkistaakseni. Urokset isompia, mutta nekin otaksumaani pienempiä; alle metrin. Pienimmät naaraat tuon taulukon mukaan 59 cm! En viitsi tarkistaa, mutta muistini mukaan teksti kertoi suurimman uroksen kooksi 89 cm.
    Ja vielä: Tuuhea leveä häntä muodostaa koosta huomattavan osan.     

Nälkäinen eläin

Pielaveden Petäjäjärvellä vakiolenkkini "Lystilän lenkki" alkoi metsäautoteitä, jatkui Lystilän lavan kautta Uiton sillalle. Reittiä käytin pitkään talvelle. Talvi sillä tavalla omalajinsa, että ei koko talvena suojannut. Lunta satoi paljon. Hangen pintaa ei tullut. Lumikerros pysyi läpeensä pehmeänä. Heikko ura pysyi auki. Joku näkyi hiihtäneen. Ladun päälle kertyneessä lumessa näkyi ketun jäljet.
    Keskitalvella lunta oli reilu metri. Kettu jäljet poikkesi sivuun kymmenisen metriä. Ketun vaikeus näkyi selvästi pehmeässä lumessa. Upottanut syvälle mahansa varaan.  Uteliaisuuteni voitti. Kahlasin jälkiä käännökseen asti. Ei näkynyt merkkejä saaliin saannista. Repolainen ei voinut mässäillä.
    Jänikset pääsevät pakoon. Kesällä havaitsin jokusen kymmenen teeriä. Piilottelivat lumen suojassa.
Myyrätkin hangen alla. Lumi muodosti hyvän suojan sammalikon päälle.
    Noita miettiessäni tuli muistiini, miten hanki pelasti lumikon kissan kynsistä. Huhtikuussa ohut hankiainen. Ladosta vilisti hangen päällä valkoinen pieni otus. Ladosta syöksyi jälkeen meidän iso kissa. Kissa toimi tapansa mukaan. Parimetrisellä loikalla syöksyi lumikon selkään. Ohut hankiainen petti kisan hypyn painosta. Lohkesi palasiksi. Myyrä pelastui. Kissa nosti  pettyneenä lumen seasta käpälänsä, käänteli anturapuolta nokkansa alla. Kissasta havaitsin ärtymyksen.

Kevätsohjon aikaan lenkkeilin teitä pitkin. Lystilän lenkki jäi sisälle siihen kierokseen. Sillä kertaa liikuin heti aamusta. Yöllä pakkanen kovettanut vähentyneet lumet. Pieniä puita tien vierustalla. Yhtäkkiä ilmestyi seuraa. Surkea näky. Luurangon laihaksi nälkiintynyt kettu laukkasi hangen päällä. Niin laihaa eläintä en ollut nähnyt. Karvat kuontalona.
   Säikähti kovin, muutti suuntaa pois päin.   Turhaan minua pelkäsi.

Muistelot pulpahti esiin luontodokumentin katsottuani. "Saalistajia".
  

Valeuutisiako

Pahaisena poikasena luin merirosvoista kertomuksia. Niiden mukaan mustan kuun aikaan on vuorovesi korkeimmillaan. Tänä pänä Ylen netissä väitetään täydenkuun lisäävän ilmiötä.
Jostain aivojen peräkammarista kaikuu toisin. Kuin olisi opetettu: Kun kuu ja aurinko ovat samalla puolella maapalloa niiden vetovoima on samansuuntainen, siis vahvistunut. Siis uudenkuun aikaan.
Täydenkuun aikaan ovat aurinko ja kuu eri puolella maapalloa, siis vetovoima jakaantunut.
Käyvätkö nykyajan ihmiset liikaa kouluja, että käsitteet sotkeentuvat?

Televisiosta kuului naisen ääni, kuvassa ei näkynyt. Esittelyssä kertoi toimittaja haastatellun oppiarvon. Ja henkilö oli yhteiskunnan virassa. Siis "virallinen totuus"? Henkilö kertoi vesijohtoputken halkeavan sulamisvaiheessa, "kun vesi laajenee lämmitessään"?! Voi pyhä yksinkertaisuus!! Erkkikin tietää putken halkeavan jäätyessään. Vesi laajenee jäätyessään. Pienellä lämpiämisellä ei vesi halkaise. Semmoinen putki, esimerkiksi puolen tuuman metallinen vesijohto ei halkea kahdeksan kilon höyrypaineella, mutta halkeaa jäätyessään. On opetettu, että kahdeksan kilon paineinen höyry on 160 % C. Melko paljon lämmennyt ja laajennut.        

Suomen valtion talous

Joko pitää perua pyhät sanansa? Valtion velka on lyhentynyt! Ihanko totta? Minä vähä eppäelen.
En peru sanojani. Joka tapauksessa valtion velka nyt on suurempi kuin Sipilän hallituksen aloittaessa. Pahoin pelkään, että Antti Rinteen hallituksen lopettaessa, velkaa on enemmän kuin aloittaessa. Ainakin jos Rinne toteuttaa julkilausumia oppejaan ja tavoitteitaan. Vaalilupauksiaan.

Epäilyni osui kuitenkin kohdalleen.  Selvisi kun katsoivat totuutta silmiin. Viisaat huomauttivat, että kyse on tilapäisestä rahan tulosta, ei tulevaisuuden ennustetta voi siihen perustella.

Semmoista jurnutusta kuuli jo aikaisemmin, kun riemastuivat "nousukaudesta". Vihjailivat, että valtion pitää aloittaa "jakaminen". Kansalle kaikkea hyvää, kun kansaa riistettiin.

En tiennytkään

Että Rukajärvellä oli talotehdas! Talvella 1967 olin Vuokatin urheiluopistolla harrastushiihdon palkintomatkalla. Matkan maksoi Varkauden Kello ja Kulta Auto-osasto.  Olin autonasentajana.
Ei mitään hajua siitä, että opisto alkanut Rukajärveltä tuoduista rakennuksista. Silloin ilmeisesti oli jo luultavasti laajennettu. Tänään tuli netistä tietooni käsite Asevelitalo. Olisin sotkenut helposti Rintamamiestaloihin.

En tiennyt sitäkään, että venäläisillä on äänioikeus USA:n Presidentin vaalissa?!

Haarovälit

Kansainvälinen hulabaloo: "kuvaaja kuvasi haaroväliä". Miksiköhän kuvasi? Tietysti siksi, että halusi näyttää, mitä kaikki halusivat.
   Pääsin juuri kirjoittamasta naisten "lyhyestä eurosta", kun ei ole varaa ostaa hamekangasta. Joskus takavuosina USA:n yleisurheilijanaisilla oli tyylikkäät edustusasut. Mutta kun niiltä ei nähnyt "haaroväliä", piti ne poistaa. USA:n naiset voittivat kilpailuja. Urheilu on sirkusta ja markkinamiehet haluavat urheilijoiden näyttävän seksikkäiltä. Minä ainakin näin naiset seksikkäinä niissäkin puvuissa, joista ei nähnyt "haaroväliä".
    Luin joskus -40-luvulla Urheilun pikkujättiläistä. Silloin säännöt määräsi niin miehille, kuin naisillekin urheiluhousujen lahkeen pituuden.
    Nykyisen kaltaista pukemattomuutta sanoivat silloin pornoksi.
Kilpailijoiden paremmuus ratkeaa, vaikka pukeudutaan kunnon urheiluasuihin.
Voisiko palata Antiikin aikaiseen tyyliin. Jotenkin jäänyt tajuntaani, että silloin urheilivat alasti. Lienenkö väärässä?