"Miten hämmästyttävän vähällä järjellä maailmaa johdetaan?"

 "Eurooppa on sairas mies." Tuo määritelmä on jäänyt jostain mieleeni. Jostain kirjasta: -Eurooppa on ollut epäjärjestyksessä vuodesta 1914 alkaen. Hirvittäviä sotia. Nyt pahimmat vallan himoiset ovat "rapakon takana" ja uhka kauhistuttava. Istuin tuoliini ja aioin hörpätä kahvini. Ruudussa uutiset toitottavat kauhua.

Ydinaseiden pelotteella pönkitetty rauha horjuu hirvittävästi.  Minua kiusaa yksi riitojen peruste: Uskonnot. Israel on yksi pääpukari. 

Lainaan Golda Meiriä: "Israelin kansa ei ole Jumalan valittu kansa. Jumala ei valinnut Israelin kansaa, vaan Israelin kansa valitsi Jumalan."

Sodasta voi  kysyä: -Kenen syy? Eikö Jumala olekaan kaikkivaltias?

Illan suussa

 Päivällä satoi.  Leppoisasti liukuvat pilvet siirtyivät ja sallivat näkymään loisteliaan auringon laskun. Naputtelen makuu paikkani hämärässä. Kymmeniin vuosiin en paljon katsellut teeveetä. Tunsin sen tyhjänpäiväiseksi. Nyt laite yllätti mielen kiintoni. Kiinnostavia dokumentteja.

Eilen aamupäivällä takerruin ohjelmaan, jonka nimeä tai aihetta en muista. Sitten havahduin sanoihin: Mannerheimin Mersu! Pakko katsoa kokonaan. Harvinais laatuinen laite lojunut jossain pitkään.  Kunnes amerikkalainen mersumies ottanut suuren urakan entisöitäväksi. Siinä on kulunut "rahaa ja tupakkia.

Varsin painavaan panssaroituun ajokkiin ei löytynyt renkaita. Rengastoimittajilta ei löytynyt kyllin vahvoja henkilöauton renkaita. Kaikki muut varaosat tekivät, tai ostivat. Joutuivat tyytymään kuorma-auton renkaisiin. Vähän "raaputtaneet" silmän lumeeksi.

Asiasta olin jonkin verran perillä. Mutta tämä kunnostus oli aivan uutta minulle. Olin nähnyt kyseisen laitteen jossain pölyisenä lojumassa. Nyt on eri! Loisteliaaksi puleerattu arvoauto hurmasi koeajolla.    

Voihan skuutti

 Valistus ei tehoa. Kaksi nuorta naista saman skuutin kyydissä. Vähän vaatetusta. Runsaasti paljasta pintaa ja melkoinen  vauhti. Eivät pelänneet asfaltti-ihottumaa. Jos olis valtaa, kieltäisin moiset ajoneuvot lailla. Silmäntekevät eivät ole heränneet. Tavan tallaajakin tajuaa vaaralliseksi. Joissain asioissa laativat lakeja, sekä määräyksiä joskus ihan vain haitatakseen.

Aivosumu sotki minua. Tiesinhän minä, ettei ajokkini ole mopo. Sotki, kun samantapaiset ajoneuvot ovat vankempia ja tehokkaampia. Ne ovat mopoja. Rekisteröityjä. Tarkistin yhtä rekkarillista, siinä on tilaa lapselle. Yksi toi lasta päiväkotiin.

Jokainen moinen rakkine vedettävä pois ja tehtävä riittävän hitaiksi. Jos vielä joku ajaa kovempaa, poistetaan laite käytöstä lopullisesti. Terveyden huolto ei kestä vammautuvia ja kuolevia. 

Vahingossa tehty vakuutus hätkähdytti kovalla hinnalla, sellainen pitää olla sähköskuutilla.

Omastani ajokista olen kiitollinen. Siinä on kolme vaihdetta, eri nopeutta, käytän vain kakkosta. Turvallista.       

Uneton-uninen

Iltayöstä en saanut unta. Tarpeeksi pyöriskeltyäni nousin lukemaan. Pari tuntia kirjan seurassa. Nukahtaminen viipyi. Kuitenkin joskus olin nukahtanut. Muutamia tunteja uinailin. Heräsin, otin lääkkeet ja kahvin. Nukahdin. Heräsin lounastamaan. Ruokailun jälkeen painuin pehkuun. Yritin nukkua, mutta en onnistunut heti. Joskus kuitenkin olin nukahtanut. Nousin päivällä kolmelta. Ei nukuttanut, eikä väsyttänyt. Aioin kävellä pienen matkaa, arvelin väsyväni. Eikö mitä!

Hiljalleen käppäilin kirkon ohi. Päätin kuitenkin jatkaa. Käännyin kulmasta, jatkoin matkaa. Vielä jaksoin kääntyä muutamia kertoja. Jälleen kirkon luota lisäsin matkaa. Vaelsin Tavallista pidemmälti. En kovin väsynyt. Ilta kuuden maissa mittasin paineita.

1) 151 - 70 - 50  2( 138 - 66 - 44. Selityksiä - kahvi nostaa painetta, siksi yläpaineet korkeita. Ensimmäisessä syke 50, toisessa syke 44. Harva syke on minulle tyypillistä.      

Kevät

Kevät keikkuen tulevi. Niinpä, vielä sieltä kesäkin, kunhan ennättää. Säiden kuvat kertovat räntäsateesta. Tällä seutukunnalla näyttäytyy aurinko. Sen verran lämpöä, etten tarvitse ulkona käppäillessäni hengitys- suojaa. Varottavat huomisen sään olevan koleaa. Kyllä se siitä. 

Rotat

   Elokuun viimeisenä päivänä v1950, matkustin Joroisiin. Tarkoitus mennä heti seuravana aamuna töihin Mustosen kauppaan. Alkajaisiksi ajelin polkupyörällä ympäriinsä. Semmoista ympäristöoppia. 

Aivan kylän pinnassa ihmettelin aloitettua rakennusta. Pohja valettu. Arvelin, voisi tulla navetta, mutta mitä varten alusta pitää olla viisto?

Mistäpä tyhmä tiesi? Ei tullut navetta, eikä kanala. Tuli Elokuvateatteri. Muisti epäröi. Nimestä en ole varma, saattoi olla Bio Rio, tai joku muu. 

Paikka oli ison maatilan jäljiltä. Vanha päärakennus oli asuntoina. Tontilla oli tilaa elokuvien tarpeeksi.    Koko Joroisten aikani kävin säännöllisesti elokuvissa. Sali oli joka kerta täysi. Toiminta alkoi klo 18;00. Työpäivä venähti joskus, myöhästyin. Isäntä nosti tuolin vierelleen lattialle yleisön selän taa. Katsoin siitä monta elokuvaa. Yrittäjän joustavuutta. 

Media kertoo valtakunnallisena uutisena rottien paljoudesta puretun teatterin alueella. Mainitaan myös entinen leipomo. 

"Aika entinen ei koskaan palaa."          

                      

Naakat

Viime kesänä eivät naakat pesineet naapurin piipussa. Arvelin ihmisten panneen jotain estettä. Nyt ei siltä näytä. Jo maaliskuussa näkyi ensimmäinen lintu piipun päällä. Nyt näkyy molempien piippujen luona pari. Pienimmän ja keskikokoisen päässä hallitseva pari. Elämän jatkumiseen valmistautuvat. Liikennettä on sisään ja ulos. Puolustavat tunkeilijoilta. Kun varmistuu pesintä, otan muutaman kuvan videolle. Vilkaisin sinne. Liikenne jatkuu. Usein on sisällä piipussa kaksikin yhtä aikaa.