Pakkanen kiristää otettaan -30. Papparaiset, nuoret ja vanhat kulkevat karvahattujen reunat korvilla. Nuoruudessani nuoret miehet eivät vetäneet korvuksia alas, se ei ollut silloin pop. Kukaan itseään kunnioittava nuori herra ei ilennyt esiintyä hatun korvukset alhaalla. Turkishattua kallistelivat voroin toisen korvan peitoksi, siihen se riitti nipin napin. Oli sota-aikaa, eikä lomalla käyneet sotilaatkaan poikenneet muodista.
Joku oli saanut hankituksi korvaläpät. Mustat lappuset näkyivät karvahatun reunojen alta. Sota meni ja jouduin aikanaan armeijaan. Siellä vedettiin korvien päälle suoja esimiehen käskystä; - korvukset alas!
Nuoret naiset palelluttivat pakkasella nailonsukkien verhoamia sääriään. Kuulemma villasukissa sääret näyttivät paksuilta. Jos sääri ei ollut paksu, niin mitä merkitsi muutama milli lisävahvuutta? Jos sääri oli paksu, se näytti paksulta nailonissakin.
Kansakoululle mentiin reppu selässä. Minulla oli kotikutoisesta kankaasta äidin ompelema reppu. Kovin hyvältä se ei näyttänyt. Muutamia sukupolvia myöhemmin muoti ei suosinut reppua. Täytyi olla olkalaukku. Peyton Placessa Allison kanniskeli pelkkää kirjapinkkaa, joka pyrki leviämään tielle.
Nyt käyttävät kaikki reppua ja ylpeilevät merkkitavaroillaan, myös repuilla on eri "rotuja"
