Sotiin joutumista selitettiin ajopuuteorialla. Suomen asioiden hoito on jo pitkään ollut ajopuuna. Yleisen mielipiteen vankina. Kannatuslukuja mittaavat kolmesti viikossa. Kannatusluvuilla ei maata hallita. Suomi on ajopuu ja poliitikkomme tuuliviirejä.
Ei hyvältä näytä! Jänishousut pakenevat hallituksesta. Vasemmisto, Katainen ja demaritkin todennäköisesti. Seuraava hallitus on "korkeemman kädessä".
Katseet kohdistuvat Sipilään ja Soiniin. Kestääkö terveys? Pienempienkin puljujen johtajia menehtyy ylivoimaisissa vastoinkäymisissä.
Kun Katainen valittiin puolueensa johtoon, erkki arveli: --- Jyrki-Boy pieree vielä verta. Nyt hän herkesi "längilleen" rintamakarkuriksi.
Mitäs hallitus lupasikaan? Lupasi taittaa Suomen velkaantumisen. Liikaa luvattu. Lupasivat sen tapahtuvan tällä hallituskaudella! Siihen ei uskonut erkkikään.
Väitin velan olevan yli sata miljardia vielä seuraavankin hallituskauden jälkeen, siitä riippumatta, kuka mahtaa maata silloin hallita.
Nyt joku pyörsi puheita: Eivät he tarkoittaneetkaan selvää miljardimäärää, vaan velan suhdetta kansantuloon!!??
Voi pyhä....
Tulot ovat tuloja, menot ovat menoja. Semmoinen käsitys oli, että velat maksetaan ja miljardit ovat miljardeja. Eivät ne siitä muutu vertaamalla virtuaalilukuihin. Suomen valtion velka on kaksinkertainen vuoden budjettiin verrattuna ja velkoja ei pysty maksamaan, ellei tulot ylitä menoja. Eivätkö tuota ymmärrä?
Kielletään lailla kannatusmittaukset; uhkasakkona miljardi €. Kannatuslukuja vahtiessa kuluu energia hukkaan. Energiaa hukkuu myös toimittajille vastaamiseen, kommentoimiseen.
Jyrkille oli Suomi liian suuri haaste. Hamuaa Euroopan "lihapadoille". Sinne kun pääsee, ei joudu vastuuseen mistään.
Urheilua seuraamattomille selvennän: Tunninjuoksu tarkoittaa juostua matkaa yhden tunnin aikana. Harrastivat sitä, tavoitteena kaksikymmentä kilometriä. Sen rajan ylittivät, eivätkä nykyään paljoa harrasta.
Suomen taloutta hoitavat samaan tapaan, kuin Pekka Puupää tunninjuoksua. Pekka väsyi ja piipahti kioskille juomaan. Toimitsija meni torumaan. Pekka puolusti: "--- ei mitään hätää, vielä on 35 minuuttia aikaa!
Semmoinen on poliitikko: "paksu nahka ja rennot lihakset". "Hyttynen ei pistä norsua". Vai pistääkö. Pettuleipä ei maistu sille, joka tottui täytekakkukahveihin.
*****
Käytin vertauksena Pekka Puupään tunninjuoksua. Tämän aamun teeveessä Pekka Ervasti käytti myös urheilutermiä Kataisesta:" Kuin lopettaisi maratonjuoksun 30 kilometrin kohdalla."
Ylemmän osan kirjoitin eilen.
Eivät he uskalla jatkaa hallituksessa. Pelkäävät maineensa menettämistä lopullisesti. Leikkauksista nousee äläkkä. Joka päivä uikuttavat television ruudussa kaltoin kohtelusta. Helpommalla pääsee eikä maine tahraannu, kun annetaan etuja, sekä otetaan velkaa. Valtion menoja ei saa vähentää, eikä tuloja lisätä.
Eihän velkaantuminen ole tämän hallituksen aikaansaannos. Paisunut muutamien vuosikymmenien aikana. Kansa ei muista. eivätkä näytä muistavan toimittajatkaan.
Radion ohjelmassa joku sanoi: "Lamalla ei ole kasvoja". Nuori toimittaja paljasti tyhmyytensä:
"---- Kyllä on, Ahon ja Viinasen hallitus" Sitä hallitusta moittivat myös Suomen velkaannuttamisesta.
Ahon ja Viinanen joutuivat pelastamaan konkurssipesää, jonka rapauttivat edelliset hallitukset. Siitäkään ei ottaneet opiksi.
Vähitellen alkanut talouden sivuluisu, muuttui nelipyöräluisuksi Holkerin ja Sorsan johdolla. Eikä luisu oikene lähiaikoina.
Viimeisessä julkisessa haastattelussaan kuolemansairas Kalevi Sorsa tunnusti: " ---- Minä uskoin, että kun vain veroja kerätään tarpeeksi, niin kaikki järjestyy."
Kun aloitin haparoivaa elinkeinotoimintaani, oli liikevaihtoprosentti kymmenen. Nostivat sen yhteentoista. Sanoivat. "Väliaikaisesti." Uskoiko joku, että se palautetaan kymmeneen? Yhteentoista nostaminen oli lupauksen mukaan "väliaikainen". Sitä on nostettu monta kertaa. Nyt sitä sanovat ALVI ksi. Se on reilusti kaksinkertainen silloiseen verrattuna. Taitavat nostaa vielä.
Mediassa vatvovat; kuka milloinkin on vallassa. Valta on vahva sana. Kun kirjoittaa kaksi kertaa peräkkäin, se näyttää VALTAVALTA.
Senkö takia vastuullisuus näyttää unohtuvan.
Tämmöistä voisi kirjoittaa viikkokaupalla, mutta terveydentila rajoittaa. Päässä puuroutuu, tulee liikaa lyöntivirheitä, enkä huonoja lauseita viitsi editoida.
