Selkä vaivaantui ensimmäisen kerran v 1960. Kylmä marraskuun päivä. Lauttasaaressa puhalsi navakka tuuli meren suunnasta. Pikku juttu. Voi tehdä ulkosalla. Nokkamalliseen Bedfort kuorma-autoon suihkutusputki.
Verstaassa tarvittava pukeutuminen. Haalarin alla ei mitään lämmittävää. Mukana osa ja tarvittavat välineet. Paitsi yhtä, jalkojen alle jakkara. En viitsinyt raahata. Urheilumiehenä hyppäsin lokasuojan päälle roikkumaan. Vasemmalla käsivarrella pitelin itseäni roikkumassa. Oikea käsi teki työn.
Raaka merituuli puhalsi. Jäähdytti oikean kylkeni. Asioista tietävät sanovat lihasten supistuvan kylmässä. Minulla oikean puolen kylki.
Työ ei rasittanut, eikä vasen käteni väsynyt, mutta selässäni nytkähti. kipeästi. En pitänyt sairaspäivää. Tein kaikki työni. Kotiin lähtiessä pystyin vaivoin kävelemään.
Hyväkuntoisen nuoren ihmisen pienet vaivat parantuvat nopeasti. Eikä selkä vaivannut ennen kuin Varkaudessa. Seitsemän vuotta myöhemmin. Pari vuotta huoltopukilla konepellin alle kumartuneena vaurioitti selän. Myös ylitöitä. Kuntoutin liikunnalla. Ilman lääkäriä. Lihakset vahvistuivat. Selkä rauhoittui.
Elämäni huonoihin valintoihin kuuluva ratkaisu; oma verstas Pielavedellä. Luonteellani ei pärjää yrittäjänä. Pitkiä päiviä, joskus öitäkin. Liian vähän lepoa. Selkä tuli tosi kipeäksi. Kuntoutusratkaisua miettiessäni muistin nyrkkeilijäin yhden perusharjoitteen; naruhyppelyn.
Joka päivä hyppäsin. Katsottiin televisiota. Mainoksen ajan hyppäsin narua. Vanhoilta selkävaivaisilta asentajilta olin kuullut lääkäreiden ohjeita. Selostuksen, että selkään vaikuttavat lihakset aina jalan alimmista lihaksista alkaen koko matkalta. Siitä ymmärsin naruhyppelyn vaikutuksen. Vähän yli kolmekymppinen kehoni korjaantui viikossa. Ilman lääkäriä.
Jälkikasvu muistaa hyppelyni. Väittävät minun taiteilleen. Itse muistan hypänneeni vain sellaista perushyppelyä, mitä nähtiin Speden ohjelmissa.
Aina kuntoilun unohtuessa väliaikaisesti, selkä muistutti.
Hitsasin Jaanan Volvon ja omanikin ihan peräjälkeen. Seurauksena tuskallinen selkävaiva. Pienikin liike teki niin kipeää, että kauhistuin lääkäriin menon ajatteluakin. Taksia, ambulanssia tai nostelua. Makasin viikon. Täysin ohjeiden vastaisesti napsin emännälle polven tulehdukseen määrätyt jäljelle jääneet tabletit.
Sängystä vääntäydyin tuskallisesti. Ensin mahalleen, sitten hitaasti jalat lattialle ja siitä vaivoin käsillä auttaen seisomaan. Seiniin tukeutumalla kuuden metrin matka vessaan.
Saunan lämpö tuntui hyvälle, mutta lauteille meno hankalaa ja lauteilta pois vielä vaivalloisemmin.
Hellitti viikossa sen verran, että pystyin aloittamaan oman tyyliseni kuntoutumisen.
Töitä piti tehdä. Sain vihjeen selkätueksi: -- painonnostovyö. Ostin semmoisen. Se on joutilaana hyllyssä. Se sopii nostoon paikallaan seisten, mutta ei askarrellessa liikkuessa. Netistä kaivoin urheilutukia. Käytän sellaista, mikä nähdään keihäänheittäjänaisilla. Jos unohdan sen alkaessani imuroida, selkä huomauttaa ja pitää vyöttäytyä. Kaikkea kokeilen. Lyhyen turkin vankka nahkavyö osoittautui hyväksi. Liian pituuden liimasin limittäin sopivaksi. Limikohta tukevoittaa. Viiden sentin leveys tuntuu riittävän. Ajatuksena käyttää sitä askartelussa ulkona haalareiden päällä. Toimii yllättävän hyvin. "Täsmäiskun" tavoin osuu juuri sille kohtaa, missä "väsynyt" nikama arvattavasti on.
Siitä tuli mieleeni urheiluliikkeissä painonnostovälineiden joukossa ollut leveä, tukeva nahkavyö. Se olisi pitänyt ostaa. Mistäpä tiesin? Kaikki pitää itsensä hoksata.
Esimerkkinä mies apteekissa. Menin aikeissa saada korvatulpat uintia varten. Asiansa tunteva myyjä tuomitsi kertakäyttötulpat, kun eivä ole vesitiiviitä. Suositteli ja myi täysin vesitiiviit silikonitulpat. Ohjeen mukaan niitä ei työnnetä korvan sisään, vaan painetaan tiiviisti korva-aukon päälle.
Eihän se onnistunut! Korvissani on niin paljon karvoja, ettei silikoni tartu, vaikka kuinka painelisi.
Käytän pumpulitukkoa silloin jos muistan.
Itseni piti tajuta Primaspanin haitta. Lopetin syönnin. Loppui veren näkyminen lorottaessa. Loppui "hiilien" ilmaantuminen pönttöön. Hemoglobiini normalisoitui.
Jos kuolen niin kuolen. Kun kuolen niin kuolen "sen takia tai siitä huolimatta". Oikeaa vastausta tuskin kukaan tietää. "Aapeli" kirjoitti Savon ukosta: "kuoli keuhkotautiin, viinan juontiin ja vanhuudenheikkouteen."
Keuhkotautia ei minussa ole todettu.
