Päristelin joella Siionin Sillan suuntaan. Harvinainen näky. Vastaan tuli kirkkovene. Kampesin purtiloani sivuun. Hiljensin tyhjäkäynnille, en halunnut peräaaltojen häiritsevän.
Vastantulija kääntyikin saaren kohdalla, kiersi saaren taakse. Mitähän se sinne? Lisäsin kaasua ja jatkoin menoani. Pääsin saaren ohi. Samassa ilmestyi veneen kokka. Olivat kiertäneet vain saaren. Purjehduslinjamme leikkasivat. Oma osani oli tehdä tilaa.
Soutajat ohjasivat laiturin viereen. Ajoin maltillisesti sillan ali. Sillalle kerääntyi katsojia.
Kylmän kesän lämpimin päivä. Sattui aikataulu pitkän soudettavan veneen ja erkin pikkuruisen konevoimalla kulkevan kohdakkain.
Hetkiä elämässä.
IkiWanha
