V 1953 pääsin armeijasta. Menin takaisin Mustosen kauppaan töihin. Sillä välin Mustonen ostanut auton. Renault merkkisen pakettiauton. Siinä oli kookas kuormatila. Sillä ajettiin joka päivä Varkauteen leipäkuorma.
1954 keväällä olin palaamassa. Jossain Lehtoniemen seutuvilla viittilöi mies mustissa. Kysyi menosuuntaani. Joroisiin. Miekkonen kiipesi apumiehen paikalle. Toi kajuuttaan runsaan hajuveden tuoksun. Illoin aistin ensimmäisen kerran moisen tuoksahduksen.
Puhui Suomea. Hyvin ymmärrettävästi. Ranskalainen insinööri. Ainakin sanoi olevansa insinööri. Ollut tutustumassa tehtaisiin. Puoli vuotta Oulussa ja puoli vuotta Kajaanissa. Nyt menossa Varkauden tehtaalle. Oppimatkalla? Vaiko teollisuusvakoja? Olimme yhtä mieltä maiseman ankeudesta. Lumet sulaneet. Maa harmaa ja puiden oksat lehdettömät, paljaat. Paksu pilviverho synkensi hämärän iltapäivän.
Unohdin yhden asian, tehtäväni mikä piti suorittaa paluumatkalla. Muistin sen vasta oltuamme Särkän kohdalla. Pysäköin auton tien sivuun.
Kaivoin hanskahyllyltä pistoolikotelon ja muutamia puukkoja.
---- Ffiiiiiuuuuu.... Revolveri!
---- Olen teurastaja.
Helpottunut: ---- Ahaa!
Minun piti teurastaa Särkän sika. Seuraavaksi viikoksi lihatiskille.
Voisiko minua sanoa monitoimikon- anteeksi -mieheksi.
