Sitä vaan eivät ota huomioon Nato intoilijat. Muistuttavat, miten Suomi jäi yksin Talvisodassa. Jäi yksin kun kukaan ei välittänyt. Natsi-Saksakin möi Suomen ja Skandinavian. Sitten tapahtui mitä tapahtui.
Hitler ja Stalin joutuivat arvioimaan Suomen tilanteen uudelleen. Suomi haki omasta mielestään oikeutta Hitlerin sateenvarjon alla.
Nuoret intoilijat eivät näe ristiriitaa siinä, että Suomi hävisi sodan. Selviytyi kuitenkin itsenäisenä. Jörn Donner pyrki politiikassa voittajan puolelle. Esiintyi julkisesti SKDL:n riveissä. Uskoi Neuvostoliiton jyräävän ja halusi varmistaa itselleen aseman oikeaoppisena.
Entä jos Suomi oli voittajan puolella? Siitä on todiste "kansandemokratioissa". Ilman jälkiviisautta.
Minkä takia Natointoilijat kulkevat aina sodan mahdollisuus edellä? Ja ketä vastaan soditaan? Ruotsi ei hyökkää. Viro ei hyökkää. Norjan kautta ei Nato hyökkää. Kuka hyökkää? Tanska? Islanti?
Tietenkin Venäjä!!! Sehän se aina. Pyörittelevät asiaa. Kiertävät ja kaartavat.
Ja pilkkaavat Suomettumisesta. Pitävät sitä anteeksi antamattomana häpeänä.
Suomi voitti RAUHAN!
Maksoi kalliin hinnan. Hinnan kalleutta eivät näytä tajuavan Kanerva, Stub & Co.
RAUHAN säilyttämiseen pitää keskittyä.
Kasataan hirvittävät määrät sotakalustoa. Väittävät sillä tulevan vakautta.
Lapsellista uskoa. Kun liian paljon aseistetaan, voi sattua vahinko. Onko vakuutusta? Vastaako Nato?
Minä vähä eppäelen!
Vietnam, Irak, Afganistan, Syyria. Libya jne. USA:n joukot tulevat "vapauttamaan". Jokaisessa kohteessa tilanne vain pahenee, järjestys loppuu. Presidenttiehdokas käyttää hyväkseen.
Syyllisiä ovat niin Demokraattiset kuin Konservatiivisetkin presidentit. Kukin vuorollaan kannattivat sotimista.
Miksi Suomi haluaa ulvoa susien joukossa? Suomi kantaa turhaan huolta maailmasta. Kaikki valtiot ovat opportunisteja.
Miksi ei Suomi?
